Aurinko - 2012

Aloittaja einari, 08.01.2012, 15:15:44

« edellinen - seuraava »

Timo Kantola

Vähän aiheesta sivuraiteelle:
Lainaus käyttäjältä: Timi - 07.06.2012, 16:11:39
Täytynee kokeilla kiristää kalvoa josko vaikuttaisi asiaan.
En olisi varma että johtuu kalvosta. Kokeile ensikerralla ottaa testikuvia:
A: Kuvien välillä käännä jonkin verran aurinkosuodatinta - pysyykö läikät paikoillaan vai pyöriikö kalvonmukana?
B: Kuvien välillä käännä kameraa (olisko kameran optiikassa roskia - näyttää pokkarilla kuvatulta..)- pyöriikö läikät kameran mukana?
C: käännä okulaaria kuvien välillä..
Näin saat varmuuden missä tahralähde on.

Omassa "aurinkoputkessa" kalvo näyttää tältä (ja on mielestäni ihan toimiva):
Timo Kantola

Jyri Lehtinen

Täysaukkosuotimeen valo tulee Auringosta yhdensuuntaisena ja siten täysin fokusoimattomana valokimppuna. Jos vinjetointia ei oteta huomioon, tulee kuvan jokaiseen pisteeseen valoa objektiivin (suotimen) kaikista osista. Läikkä suotimessa ei siis aiheuta rakennetta hyvin tarkennettuun kuvaan. Tämän voi testata mm. pistämällä käden kaukoputken eteen ja katsomalla okulaariin. Kuva himmenee, mutta siihen ei tule epätasaisia varjoja.

Nuo läikät näyttävät omiin silmiini munkkirinkilämäisiltä. Liekö pölyä jollain optisella pinnalla lähempänä polttotasoa?

einari

Testailin kerhon Lunt Ha-aurinkoputkea ja totesin jälleen kerran että tuplapinottuna putki on huomattavan vaikea säätää.
Muuten kyllä putken käyttö oli mukavaa kauniissa kesäkelissä ja bonuksena sain kuvaan nopealiikkeisen flare-purkauksenkin.

Klo 9:55 tilanne:



Klo 10:16 tilanne:

___
Tapio

Timi

#198
Lainaus käyttäjältä: Jyri Lehtinen - 08.06.2012, 00:20:34


Nuo läikät näyttävät omiin silmiini munkkirinkilämäisiltä. Liekö pölyä jollain optisella pinnalla lähempänä polttotasoa?

Oikeassa olet, 90° prisman peilien pikaisen puhdistuksen jälkeen pahimmat tahrat hävisivät.
Enpä olisi uskonut että noin dramaattinen vaikutus voi noinkin vähäisellä pölyllä olla, mielestäni pinnat olivat puhtaat kun sisällä keinovalossa tarkastin ennen venustapahtumaa.
Pienetkin epäpuhtaudet erottuu kirkasta kohdetta vasten okulaarikuvauksessa, eipä tuota DS-kuvausten jälkeen osannut arvata näin ensimmäisillä aurinkokuvilla.
Taas oppi jotain uutta kantapään kautta.

jarikankaanpää

Tapiolla upeita otoksia tuossa yllä. Nämä omani ovat saman päivän iltana otettuja.
Pinnalla näkyy useita mielenkiintoisia yksityiskohtia. Sain nyt koko auringon kuvaan. Otin myös 2x barlowilla
lähikuvaa tuosta aktiivisimman näköisestä alueesta. Filamenttien tummat kaaret näyttivät upeilta myös visuaalisesti.
Lunt 60T & Dmk 31.
//http://lakeudenursa.fi/galleria/index.php/jarik/aurinko/Aurinko86klo2045
Jari Kankaanpää

Ransu

Hyviä kuvia Tapiolla ja Jarilla, Nuo filamentit näkyivät eilenkin komeasti ja aamun hyvässä seeingissä sain vangittua myös pinnan rakeisuuden hyvin kuviin. Okulaariin kurkistaessa huomasi heti että, oho, nyt on keli kohdallaan. Rakeisuus näkyi erittäin selvästi ja pilkkujen yksityiskohdat penumbrissa olivat myös mainiosti näkyvissä Oli varmaan paras keli tähänastisissa kuvauksissa.
Laitoin taas tuonne taivaanvahdin puolelle kuvia ja tarinaa.http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/5443
Siirryin käyttämään autostakkert2 ohjelmaa pinoamisessa se tuntuu tekevän hyvää jälkeä, registaxin kanssa on välillä ongelmia ja kuvat ovat pelkkää mössöä.
Rauno Päivinen
Imatra
C14, Meade10" LX200 OTA,Tal100RS, Vixen 81SD, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

TuRe

Käytitkö Registax 5 vai 6:ta. Registax5:lla toimii kohtalaisesti Raw-kuvilla, jos ei ole liian tummat kuvat. Onko tuo Autostakkert 2 mksullinen ohjelma.
Tuomo Repo

Ransu

Olen käyttänyt R6:a, en ole oikein saanut siitä hyviä kuu tai aurinkokuvia irti, tuntuu välillä tekevän hirveää pilkkomista noille kuville, osat ihan sikin sokin keskenään. Autostakkert2 on ilmaisohjelma. Hollantilaisen harrastaja tekemä, olen tykästynyt tuohon, yksinkertainen ja tuntuu tekevän hyvää jälkeä. http://www.astrokraai.nl/autostakkert.php Jälkikäsittelyn, eli wavelet säädöt teen kuville registaxissa.
Rauno Päivinen
Imatra
C14, Meade10" LX200 OTA,Tal100RS, Vixen 81SD, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

TuRe

#203
Kiitos ohjelmasta.
En saa sitä jostain syystä hyväksymään RAW-kuviani. Täytyykö ne muuntaa TIF-kuviksi ja pitääkö ne olla määrätyn suuruisia.

RAW-kuvat eivät sovellu ohjelmaan. Tietyn kokoiset TIF-kuvat soveltuvat ja videot (Rauno).
Tuomo Repo

Lithos

Autostakkert ja AstraImage on yhdistelmä jolla useinmiten itse teen, mutta Autostarkkert ja registax on hyvä yhdistelmä toki myös.
Mika Suoperä
Visuaalipuoli: Orion skyquest XT-8 dobson
Kuvaus: Celestron 80ED-R, Sky-Watcher Explorer 150PDS, modattu 60D
Jalustat: Celestron AVX, Skywatcher AZ-EQ5

jucas80

Tuli itsekin rakenneltua aurinkosuodin Venuksen ylikulkua varten, mutta pilvessä oli. Tämmöisen ruudun otin sitten kirkkaammalla kelillä. Kalustona 7d ja 100-400mm putki. LR:ssa säätelin.

MarkoM

Männyn siitepölykehien havaitsemisen lomassa oli pakko kokeilla paksuhkon pilvipeitteen takaa näkyvän Auringon kuvaamista kameraoptiikalla (200mm) ja Auringon pinnalla olevat muutamat pilkkuryhmät erottuivat kohtalaisesti.



Oikealla näkyy pilkkuryhmä AR1494, keskellä alavasemmalla AR1507, vasemmassa reunassa alhaalta lukien AR1504, AR1505 ja AR1506.

Päivämäärä 11.06.2012 12:25
Kamera Canon EOS 50D
ISO 100
Aukko f/14
Valotusaika 1/1250s
Polttoväli 200.0 mm

Taivaanvahti: http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/5486

Varoituksen sanana pitänee huomauttaa, että aivan aloittelijoiden ei kannattane kokeilla pilvien käyttämistä "aurinkosuotimena", hommassa on ehdottomasti tiedettävä, kuinka ja mitä on tekemässä.
Marko Myllyniemi
"Koskenkorvan kivennäisvesi on valmistettu kirkkaasta, vähänatriumisesta lähdevedestä, siksi sen maku on niin päähännousevan raikas. Maista Koskenkorvan kivennäisvettä. Tulet hyvälle tuulelle!"
astro.kuvat.fi
Kuvagalleria
Lakeuden Ursa ry

CSB

Aurinko tänään. EOS500 + Soligor 2x + LIDL 70/700

Sol12-6.jpg on 11  kuva pinottu Registax6. Joskus se toimi, joskus ei, täällä kerta ei toiminu

IMG_0132.jpg pinottu Gimpin kansa


Ransu

Todella hyvä kuva CSB! Valotus on hyvä, pilkut tarkkoja ja pinnastakin näkee rakeisuuden. Solar continuum suodin voisi antaa vielä lisää kontrastia pinnan yksityiskohtiin, tosin kuvista tulee vihreitä sen jälkeen ja joutuu muuttamaan värin haluamakseen.
Rauno Päivinen
Imatra
C14, Meade10" LX200 OTA,Tal100RS, Vixen 81SD, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

TuRe

Tuossa CSB:n eka kuvassa lienee syynä se, että pinottavat kuvat eivät ole ollet samankeskeisiä toistensa kanssa, jolloin pinottu kuva tulee "epäkeskeiseksi", näin epäilen. Toisin sanoen, kuvausputki on kuvien välillä heilahtanut jonkin verran.
Tuomo Repo