Vuoden 1670 nova syntyi valkoisen ja ruskean kääpiön törmäämisestä
Astronomit ovat havainneet ALMA-teleskoopilla sumua, jonka synnytti kolmen ja puolen vuosisadan takainen tähtiräjähdys. Kyse näyttää olleen ruskean kääpiön törmäämisestä valkoiseen kääpiötähteen.
Vuonna 1670 Joutsenen tähtikuvioon ilmestyi uusi tähti, jonka aikalaiset astronomit Johannes Hevelius ja Anthelme Voituret panivat merkille toisistaan riippumatta. Tähti näkyi taivaalla yli kahden vuoden ajan.
Tapahtumassa syntynyttä tiimalasimaista jäännettä tutkimalla modernit tähtitieteilijät ovat sittemmin päätelleet, että kyse oli novasta, jonka laukaisi kahden tavallisen tähden kohtaaminen.
Nyt ALMA-teleskooppi on löytänyt räjähdyksen jäänteestä litiumia, mikä kertoo toisenlaisesta alkuperästä. Litium tuhoutuu helposti tavallisten tähtien sisällä, mutta säilyy ruskeissa kääpiöissä.
Tämä yhdessä muiden tekijöiden kanssa viittaa tapahtumaan, jossa noin 10 kertaa massiivisempi valkoinen kääpiötähti repi hajalle ruskean kääpiön.
Arizonan yliopiston Sumner Starrfieldin mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta kun tällainen tapahtuma on ratkaisevasti tunnistettu.
Valkoiset kääpiöt ovat tähtien kuumia ytimiä, jotka jäävät jäljelle, kun ne ovat käyttäneet loppuun ydinpolttoaineensa. Ruskeat kääpiöt ovat planeettojen ja tähtien välimuotoja. Niissä ydinfuusio ei ole päässyt edes alkamaan.
Aiheesta lisää NRAO (englanniksi)