Alkuräjähdys tuotti maailmankaikkeuteen vetyä ja heliumia, muut elementit taottiin sittemmin tähtien sisällä ja niiden väkivaltaisissa räjähdyksissä. Tähdet voivat räjähtää usealla tapaa ja tutkijoilla on yhä työtä edessään sen selvittämiseksi, millaisia niiden roolit eri alkuaineiden suhteen ovat.

Yksi alkuaineista on fosfori, jonka suurta määrää universumissa ei ole tyydyttävästi pystytty selittämään pelkästään supernovaräjähdyksillä.

Nyt Länsi-Australian yliopiston Kenji Bekki ja Japanin kansallisen astronomisen observatorion Takuji Tsujimoto ehdottavat tuoreessa tutkimuksessa, että fosforia voisi syntyä merkittäviä määriä erityisen ONe-tyypin valkoisen kääpiön pinnalla tapahtuvissa novaräjähdyksissä.

Valkoiset kääpiöt ovat Auringon kaltaisten tähtien kuolemasta jääneitä muistomerkkejä. Normaalisti ne ovat hiilestä ja hapesta koostuvaa CO-tyyppiä. Harvinaisempi ONe on puolestaan tehty hapesta, neonista ja magnesiumista.

Teoria ennustaa prosessin tuottavan myös runsaasti klooria, mutta sen suhteen havaintodata on vielä vaillinaista. Kun kloorin tilanne alkaa tarkentua, tällöin selviää myös ONe-mallin kelpoisuus. Tutkijakaksikon mukaan fosforia universumiin puhaltavien ONe-novien määrä olisi ollut huipussaan 8 miljardia vuotta sitten.

Aiheesta lisää National Observatory of Japan (englanniksi)