Belfastin Queen's-yliopiston johtamassa tutkimuksessa seurattiin kahta kirkkaimmista koskaan löydetyistä supernovista. Mukana olivat Suomen ESO-keskuksen tutkijat Seppo Mattila ja Erkki Kankare sekä Turun yliopistossa väitöstutkimusta tekevä Tuomas Kangas.

Tutkijaryhmä seurasi vuoden ajan supernovien hidasta himmenemistä ympäri maailmaa sijaitsevilla teleskoopeilla. Turkulaistutkijat käyttivät havaintoihin yhteispohjoismaista 2,5 metrin NOT-teleskooppia ihmissilmälle näkymättömällä infrapuna-alueella.

"Havaintojemme mukaan näiden supernovien suuren kirkkauden takana näyttäisi olevan räjähdyksessä syntyvä ja nopeasti pyörivä magneettinen neutronitähti, magnetar. Kirkkaiden supernovien selittämiseen ei siis tarvittaisikaan äärimmäisen massiivisia tähtiä", Mattila kertoo.

Räjähdyksessä syntyneellä magnetarilla on erittäin voimakas magneettikenttä, joka saattaa pyöriä ympäri jopa 300 kertaa sekunnissa. Pyörimisen hidastuessa magneettikenttä siirtää energiaa supernovalle, mikä selittäisi supernovan äärimmäisen kirkkauden.

Tutkimus julkaistiin Nature-tiedelehdessä 17.10.2013.

Aiheesta lisää Turun yliopisto