Radioaalloilla havaittua suihkua ylläpitävä kvasaari muodostui universumin ollessa alle 1,2 miljardin vuoden ikäinen, eli vain 9 prosenttia sen nykyisestä iästä.

Vaikka kvasaarit eli aktiiviset galaksinytimet voivat olla miljardien Aurinkojen massaisia, tämä on pienemmän puoleinen 450 miljoonan Auringon massallaan. Kvasaareiden loisteesta on vastuussa galaksin keskustassa majaileva supermassiivinen musta aukko, joka kuumentaa siihen putoavaa ainetta.

Alun perin LOFAR-radioteleskoopilla tehtyä löytöä täydennettiin useiden muiden teleskooppien havainnoilla. NOIRLabin Anniek Gloudemansin mukaan vahvasti säteilevien suihkujen etsintä varhaisesta universumista auttaa ymmärtämään, kuinka ne vaikuttavat galaksien muodostukseen.

Suuria suihkujärjestelmiä on havaittu varhaisesta universumista vain vähän.

Havaintojen vähyys on pantu kosmisen taustasäteilyn piikkiin. Kosminen taustasäteily on alkuräjähdyksen jäännesäteilyä, jonka kohina normaalisti peittää radiosignaaleja hyvin kaukaisista kohteista.

“Vain koska tämä kohde on niin äärimmäinen, me kykenemme havaitsemaan sen Maasta käsin”, sanoo Gloudemans.

Toistaiseksi on epäselvää, millaisia olosuhteita tarvitaan näin voimakkaan suihkun syntymiseen, tai milloin ensimmäiset ainesuihkut universumissa ylipäätään muodostuivat.

Aiheesta lisää NOIRLab (englanniksi)