Ensimmäinen kuva mustasta aukosta julkaistiin – "Kyseessä on varmasti tähän astisen urani huippuhetki"
Tähtitieteilijät ovat ottaneet ensimmäistä kertaa kuvan mustasta aukosta. Näkymä vastaa erinomaisesti sitä, mitä yleisen suhteellisuusteorian pohjalta on ennustettu pyörivälle aukolle.
Tänään paljastettiin ensimmäinen kuva mustasta aukosta ja sen varjosta.
Event Horizon -teleskoopin kuvassa on 55 miljoonan valovuoden etäisyydellä Maasta sijaitseva supermassiivinen musta aukko, jolla on massaa 6,5 miljardin Auringon verran. Aukko on Messier 87 -galaksin ytimessä.
Hankkeen ainoa suomalaisjäsen Tuomas Savolainen Aalto-yliopistosta kuvaa saavutusta historialliseksi.
"Näemme ensi kertaa omin silmin nykyfysiikan ehkäpä oudoimman ja hirviömäisimmän ilmiön – aika-avaruuden alueen, jonka suunnaton painovoima on taivuttanut itsensä ympärille niin, että sinne kerran jouduttuaan edes valo ei pääse pakenemaan takaisin maailmankaikkeuteemme. Olemme nähneet vilauksen avaruuden äärimmäisestä syöveristä."
Itse musta aukko on täysin pimeä kappale, josta valo ei pysty pakenemaan. Siksi mustan aukon kuvaamisella tarkoitetaankin sen ympäröivää säteilyä vasten näkyvän varjon kuvaamista.
Yleinen suhteellisuusteoria ennustaa varjon olevan noin 2,5 kertaa suurempi halkaisijaltaan kuin itse mustan aukon tapahtumahorisontti. M87:n tapauksessa mustan aukon reunaksi käsitetty tapahtumahorisontti on noin 40 miljardia kilometriä.
Savolainen huomauttaakin, ettei kuva ole nyt julkaistun tutkimuksen ainoa tavoite. Pyrkimys on päästä testaamaan Einsteinin yleistä suhteellisuusteoriaa voimakkaimmassa mahdollisessa painovoimakentässä sekä tutkia mustan aukon plasmasuihkujen syntyä aivan tapahtumahorisontin välittömässä läheisyydessä.
"Ensimmäinen kuva M87:n mustasta aukosta vastaa erinomaisesti sitä, mitä yleisen suhteellisuusteorian pohjalta on ennustettu pyörivälle mustalle aukolle", Savolainen paljastaa. "Tulevaisuudessa voimme toistaa havainnot ja parantaa kuvien tarkkuutta. Tämä tulee mahdollistamaan tarkemmat suhteellisuusteorian testit."
"Kyseessä on varmasti tähän astisen urani huippuhetki ja tuntuu upealta, että olen saanut olla mukana tekemässä jotain lähes mahdottomalta tuntuvaa."
Aiheesta lisää Tähdet ja avaruus -lehdessä 4/2019