Suomen muinaiset haudat suunnattiin auringonnousuun - yllätys uskontojen ajoituksessa

Marianna Ridderstadin tutkimus Suomen varhaisten hautojen suuntauksista paljastaa, että muinaisuskon vaihtuminen kristinuskoksi alkoi Suomessa jopa 200 vuotta aiemmin kuin on luultu. Tulokset julkistettiin tänään ilmestyneessä Tähdet ja avaruus -lehdessä 2/2017.

Tähtitieteilijä Marianna Ridderstad on tehnyt ensimmäisen laajan arkeoastronomisen tutkimuksen Suomen muinaisten hautojen suuntauksista.

Kartoitus alkoi vuonna 2013. Yli 3 000 haudan suuntien mittaukset paljastavat yksityiskohtaisesti eri uskontojen vaikutuksen rautakauden suomalaisiin.

Ridderstad havaitsi, että rautakauden Suomessa vainajia asetettiin makaamaan jalat kohti tiettyjen ajankohtien auringonnousuja. Kyse oli muinaisuskon juhlapyhistä, kuten päivänseisauksista ja -tasauksista, sekä niiden puoliväleihin sijoittuvista, niin kutsutuista välipäivistä.

Kävi ilmi, että nämä muualla Euroopassa kristinuskoa edeltäneille uskonnoille ominaiset hautasuuntaukset esiintyvät myös Suomessa laajamittaisesti.

Yhdistettynä arkeologien haudoista tekemiin ajoituksiin Ridderstadin tutkimus kertoo varhaisten suomalaisten uskonnossa tapahtuneista muutoksista.

”Oli kiinnostavaa huomata, miten monimuotoinen tilanne suuntauksista paljastui. Esimerkiksi tärkeimmät juhlapäivät selvästikin olivat erilaisia eri aikoina”, Ridderstad sanoo.

Euran ja Köyliön hautojen aineistossa näkyy esimerkiksi viikinkien mytologialle tyypillisten hautasuuntausten saapuminen. ”Pohjois-eteläsuuntausten merkityksen kasvaminen juuri viikinkiajalla liittyy todennäköisesti skandinaavisen uskomusperinteen vaikutuksen lisääntymiseen maassamme.”

Nykyisen käsityksen mukaan kristinuskoon kääntyminen alkoi Suomessa 1000-luvun kuluessa. Ensimmäinen arkeoastronominen tutkimus aiheesta kuitenkin osoittaa, että muutos alkoi jo viikinkiajalla.

Kun ensimmäiset suomalaiset alkoivat kääntyä kristinuskoon, ensimmäinen selvä merkki tästä oli vainajan asettaminen hautaan uudella tavalla. Muinaisuskonnolle merkityksellisen auringonnousun sijasta jalat asetettiin kohti pääsiäisen auringonnousua.

”Pääsiäissuuntausten ilmaantuminen kertoo, että pääsiäisen ajankohta on kyetty laskemaan ja että sillä on ollut suurta uskonnollista merkitystä”, Ridderstad toteaa. ”Muu kuin jo täysin kristitty yhteisö tuskin olisi viettänyt pääsiäistä ja yhdistänyt sen ylösnousemussymboliikan vielä hautaustapoihinsakin.”

Kristinuskoon kääntyminen alkoi Suomessa jopa pari sataa vuotta aiemmin kuin tähän asti on luultu. Viikinkiajan suomalaiset suuntasivat hautoja kohti pääsiäisaamun auringonnousua jo vuosien 850–950 välillä.

Uuden uskonnon hautauskäytäntö näkyy ensin Euran ja Köyliön suunnalla, mutta levisi pian muuallekin. ”Suurin osa 1000-luvun haudoista oli jo kaikkialla pääsiäissuunnattuja”, Ridderstad kertoo.

Kristinuskoa edeltävä muinaisuskonto eli kuitenkin monessa paikassa uuden käytännön rinnalla. ”Esimerkiksi Halikon Rikalassa haudat suunnattiin keskikesän auringonnousuun, vaikka viereisellä Kirkkomäellä samaan aikaan kristittyjen jalat aseteltiin kohti pääsiäistä.”

Marianna Ridderstad on ensimmäisenä Suomessa väitellyt arkeoastronomiasta. Vuonna 2009 hän löysi Pohjanlahden rannikon kivikautisten jätinkirkkojen tähtitieteelliset suuntaukset. Ridderstad opettaa Helsingin yliopistossa astrobiologiaa.

Löytö julkistettiin tänään perjantaina ilmestyneessä Tähdet ja avaruus -lehdessä 2/2017. 

Aiheesta lisää (englanninkielinen) tieteellinen artikkeli, Academia.edu