Eläkkeellä oleva kelloseppä Pekka Vallimies oli 30. toukokuuta koiransa kanssa etsimässä korvasieniä Lieksan pohjoispuolella. Hakkuuaukealla tehdyn kierroksen päätteeksi hän huomasi matalan lohkareen luona lojuvan kiven.

”Kun minä sitä sen pintaa tutkin, koko ajan minulla oli semmoinen mieli, että tämä on jotain hyvin erikoista, jotain sellaista, jota en ole koskaan kädessäni pitänyt”, Vallimies kertoi kesällä Tähdet ja avaruudelle.

Vallimies lähetti kiven Geologian tutkimuskeskukseen, jossa erikoistutkija Kari A. Kinnunen otti tapauksen työn alle. 

"Vein innoissani lohkareen stereomikroskoopin alle. Kohde näytti vieläkin meteoriitilta", Kinnunen kertoo ensivaikutelmistaan perjantaina ilmestyvässä Tähdet ja avaruus -lehdessä. "Lukemattomien tavallisten näytteiden jälkeen se tuntui kuin toiveunelta."

Kinnusen johdolla kivelle tehtiin GTK:ssa tutkimuksia läpi kesän. Heinäkuussa meteoriitti käytännössä varmistui. Kappale on voinut olla osa muinaista meteoriittisadetta.

Avaruuskiven putoamisajankohta Suomeen on tuntematon. ”Rapautumiskuoren perusteella voi ainoastaan päätellä, ettei kyseessä ole mikään tuore aivan viime vuosina tapahtunut putoaminen”, Kinnunen toteaa. 

Nyt paljastunut Lieksan avaruuskivi on järjestyksessään Suomen 14. meteoriitti. Kyseessä on myös historiallisesti Suomen ensimmäinen rautameteoriitti. 

Meteoriitti on pisimmältä läpimitaltaan 6,6 senttimetriä ja painaa 238 grammaa. Kokoon nähden kappale on raskas. Vastaavan suuruinen pala graniittia painaa vain 95 grammaa.

Ursan tulipallotyöryhmän Jarmo Moilanen ja Jarkko Kettunen osallistuivat GTK:n pyynnöstä Lieksan meteoriitin kenttäselvityksiin.    

Tähtiharrastajille ja alan tutkijoille tapaus on kauan odotettu virstanpylväs. Suomen edellisestä vuoden 1974 meteoriittilöydöstä Orimattilassa ehti kulua peräti 43 vuotta.

Ursan tulipallotyöryhmän havainnot ja putoamisalueen laskelmat johtivat vuonna 2014 Annama-meteoriitin löytymiseen Kuolan niemimaalta. Itärajan takaa tavattu Annama lasketaan kuitenkin Venäjän meteoriittilöydöksi.  

Tuoreeltaan pudonneista meteoriiteista vain noin 2,6 prosenttia on rautoja. Toisaalta raudat ovat usein suurikokoisia ja kestäviä, ja siksi niiden palasia voi löytyä tuhansien vuosien maassaolon jälkeenkin. 

Aiheesta lisää:

Perjantaina ilmestyvässä Tähdet ja avaruus -lehdessä 6/2017 on Jarmo Moilasen ja Jarkko Kettusen laaja raportti Lieksan meteoriitin löydöstä ja Kari A. Kinnusen kertomus kiven tutkimuksista GTK:lla.

Torstaina tapahtuman uutisoi Lieksan lehti.

GTK:n tiedote Suomen uusimmasta meteoriitista.