Elämälle suotuisten eksojen lista kasvoi kahdeksalla

Hertfordshiren yliopistossa työskentelevän Mikko Tuomen johtama tutkimusryhmä ilmoittaa löytäneensä neljä aiemmin tuntematonta elämänvyöhykkeen supermaapalloa.

Löytö tulee pian sen jälkeen, kun viime viikolla julkistettiin suuri määrä Kepler-avaruusteleskoopin löytöjä ja niiden joukossa neljä elämänvyöhykkeen planeettaa.

Yhdessä julkistukset nostavat meidän kaltaisellemme elämälle suotuisiksi luokiteltujen planeettakandidaattien määrän kahteenkymmeneen. Tutkimus perustuu ESOn teleskooppien mittauksiin ja ilmestyi Monthly Notices of the Royal Astronomical Society -julkaisussa.

"Yhdistämällä UVES ja HARPS -instrumenteilla mitatun datan onnistuimme löytämään hämmästyttävän määrän planeettakandidaatteja", hehkuttaa Tuomi.

"Pienimassaisten planeettojen populaatio on selvästi korkea ja voimme odottaa paljon uusia löytöjä lähitulevaisuudessa jopa Aurinkoa lähimmiltä tähdiltä."

Kartoitus keskittyi punaisia kääpiötähtiä kiertäviin planeettoihin. Ne ovat tärkeitä, koska arviolta kolme neljäsosaa maailmankaikkeuden tähdistä on punaisia kääpiöitä.

Tulosten perusteella vaikuttaa todennäköiseltä, että valtaosalla punaisista kääpiöistä on planeettoja ympärillään ja noin neljäsosalla niistä on planeettoja elämänvyöhykkeellä.

Tähden elämänvyöhyke määritellään sen perusteella, millä etäisyydellä planeetan pinnalla voisi lämpötilan puolesta esiintyä nestemäistä vettä. Planeettojen kaasukehät kuitenkin vaikuttavat paljon pintalämpötiloihin ja siksi vyöhykkeen tarkka määrittäminen on hankalaa.

Aiheesta lisää Planetary Habitability Laboratory (englanniksi)

Aiheesta lisää Royal Astronomical Society (englanniksi)