Rosetta-luotain törmäsi komeettaan (seuranta)
Kello 14.24. Rosetta-lento on päättynyt. Kyseessä oli suomalaisen avaruuslento-osaamisen suurin menestys. "Koskaan aikaisemmin ei ole oltu näin valtavalla panostuksella mukana", Palmroth arvioi. IL:n lisäksi saavutukseen osallistui mm. Rosettan rungon tehnyt Patria sekä tutkijoita Turun yliopistosta.
Kello 14.23. Ympäri Eurooppaa eri tilaisuuksissa julistetaan Rosettan tie päättyneeksi. "Laskeutuminen on tapahtunut onnistuneesti", ilmoittaa Ateenassa Turun yliopiston Harry Lehto, ja sali puhkeaa raikuviin aplodeihin. COSIMA-instrumentin tuloksista hän kollegoineen kertoo Nature-lehdessä.
Kello 14.22. "Lennonhallintatiimin johtaja Sylvain Lodiot on Rosettan suurimpia sankareita", Minna Palmroth IL:stä hehkuttaa. "Käsittämätöntä tarkkuustyötä."
Kello 14.20. "No niin nyt hävisi. Rosetta on laskeutunut komeetan pinnalle. Olemme erittäin tyytyväisiä. Oikeastaan uusi tieteenala on aloitettu",Riku Järvinen kertoo.
Kello 14.18. "Nyt on ennustettu aika, jolloin signaalin pitäisi hävitä. Jotain tapahtuu, aikamoisia häiriöitä luotaimen signaalissa", Järvinen toteaa.
Kello 14.15. "Kiihtyvyysantureiden tieto on yksi ensimmäisistä, jonka perusteella tulemme saamaan tiedon osumasta", Riku Järvinen IL:stä sanoo.
Kello 13.55. Rosetta on tähän mennessä lähettänyt 220 gigatavua tieteellistä aineistoa maapallolle", tuitkija Riku Järvinen sanoo. "Operatiivinen vaihe päättyy tänään, mutta tutkijoiden työ on vasta alussa".
Kello 13.50. Lizzie Gibney Nature-lehdestä sanoo että emme tule tarkalleen tietämään kuinka luotain törmäsi komeettaan, koska laite on ohjelmoitu sammumaan heti pintakosketuksen saatuaan. Näin on säädösten mukaan tehtävä jottei avaruuden kommunikointikanavat häiriinny.
Kello 13.42. "Haluttiin tehdä loppuun asti tiedettä, ja valittiin osumakohdaksi mahdollisimman kiinnostava alue, josta tulee paljon kaasusuihkuja ulos", Riku Järvinen Ilmatieteen laitokselta selittää. Lähellä osumakohtaa on kuoppa, joka paljastaa komeetan sisusta.
Kello 13.40. Rosetta on komeetan pinnalla. Mutta tiedämme tämän vasta 40 minuuttia myöhemmin signaalin viiveen takia.
Kello 13.37. Muutama minuutti törmäykseen. Maapallolle signaali tätä edeltävistä tapahtumista saapuu noin kello 14.18.
Kello 13.32. Rosetta on alle kilometrin päässä komeetasta. Kosketus tapahtuu noin 15 minuutissa.
Kello. 13.28. Toinen lähestymisen aikana otettu kuva
Kello 13.00. Vaihdettu tuore Rosettan kuva 5.8 kilometrin etäisyydeltä komeetasta
Johdanto. Rosettan taival päättyy tänään noin klo 13.40 Suomen aikaa Churyumov-Gerasimenko-pyrstötähden pinnalle. Luotain on kiertänyt komeettaa tietoa keräten viimeiset kaksi vuotta.
Tähdet ja avaruus seuraa tapahtumia ja päivittää uutista sitä mukaa kun tietoa saapuu. Koska signaalin tulo Maahan kestää 40 minuuttia, törmäyksestä tietoa on odotetavissa noin klo 14.20.
Manööveri Euroopan avaruusjärjestö ESAn operoiman luotaimen saamiseksi komeetan pinnalle tehtiin 14 tuntia laskettua törmäyshetkeä aiemmin. Tuolloin Rosetta ohjattiin suoralle kohtaamiskurssille komeetan kanssa. Taivalta viimeiseen lepopaikkaan, joka sijaitsee kaksijakoisen pyrstötähden pienemmässä osassa, oli tällöin 19 kilometriä.
Törmäys tulee olemaan kevyt töyssy, sillä Rosetta kohtaa komeetan pinnan kävelyvauhtia.
Päätös luotaimen törmäyttämisestä tehtiin, koska sen aurinkopaneelit eivät olisi enää pitkään jaksaneet antaa virtaa alukselle pyrstötähden kiitäessä yhtä kauemmaksi Auringosta. Sen sijaan hidas joutsenlaulu "on mahdollisuus tehdä todella ainulaatuista tiedettä", sanoo Patrick Martin, Rosettan lentomanageri ESAssa.
Tämä tiede sisältää myös ainutlaatuiset lähikuvat, joita Rosetta tulee ottamaan aivan viime hetkiin saakka – jopa vain 15 metrin etäisyydeltä komeetan kamarasta.
Rosettan tiedetiimeissä on myös uhrauduttu hyvän asian eteen. Koska luotaimen tiedonlähetyskapasiteetti on rajoitettu, kolme ryhmää yhdestätoista luopui käyttämästä instrumenttejaan laskeutumisen aikana. Näin kaikkein hyödyllisin aineisto saadaan matkaan ennen kuin törmäys katkaisee yhteyden lopullisesti.
Kun kuuden ja puolen vuoden pituisella radalla kiertävä Churyumov-Gerasimenko etääntyy Auringosta, Rosetta ei tule olemaan yksin komeetan pinnalla. Noin kahden kilometrin päässä suunnitellusta törmäyspaikasta lepää myös toinen kappale historiallista teknologiaa: Rosettasta kaksi vuotta sitten irronnut Philae-laskeutuja, joka vastoinkäymisistään huolimatta sai lähetettyä hienoa tutkimusdataa.