Toisin kuin maapallolla, jossa on vain vesijääpilviä, Marsin kaasukehässä kiteytyy myös hiilidioksidijäästä koostuvia pilviä. Tutkijoiden mukaan Curiosityn kuvaamat pilvet ovat näitä jälkimmäisiä.

Hiilidioksidijääpilvet ovat parhaiten tunnettuja Marsin napa-alueilta, mistä useat kiertorataluotaimet ovat havainneet niitä.

Sen sijaan päiväntasaajan alueelta, johon Curiosity on sijoittunut, havainnot ovat vähäisempiä. Ensimmäisen kerran hiilidioksidijääpilviä kuvasi vuonna 1997 Marsin pinnalle laskeutunut Pathfinder-luotain.

Curiosityn tähtäimeen näitä värillisiä hämärätaivaan pilviä ilmestyi vuonna 2019. Nyt on meneillään neljäs vuosi, kun kulkija on havainnut ilmiön.

Tarkempi analyysi osoittaa pilvien värillisinä näkyvien osien lipuneen 60–80 kilometrin korkeudella Marsin pinnasta. Paksummat valkeat osat ovat alas laskeutuvia pilviä. Ne ulottuvat alimmillaan 50 kilometriin. Tätä lähempänä pintaa lämpötilan nousu haihduttaa hiilidioksidijään.

Nasa julkaisi myös 16 minuuttia kattavan nopeutetun videon pilvistä. Sen lopussa näkyy myös vesijääpilviä, jotka kulkevat vastakkaiseen suuntaan. Tässäkin pilvityypissä on havaittu useaan otteeseen Maasta tuttu valoilmiö, haloilmiöihin kuuluva 22 asteen rengas.

Aiheesta lisää Jet Propulsion Laboratory (englanniksi)