ongelmia zoomin läpi kuvattaessa

[jone]

Moro.

Kokeilin kuvata 66 scopoksella jossa oli kiinni kääntöprisma ja Hyperionin zoomi. Zoomissa kiinni 40mm loitto ja T2 adapteri Nikon d3100 kameraan.
Kuvista tuli sen tummempia ja epätarkempia mitä enemmän laittoi suurennosta vaikka herkkyyttä ja suljinaikaa olisi miten rukkaillut. Tarkennus oli kameran etsimen läpi katsottuna hyvä ja kuva suhteellisen kirkas. Johtuuko moinen zoomin linssien lukumäärästä ja pienestä aukosta? Tummuudenehkä ymärrän mutta tuota epätarkkuutta en. Tarkennus mielestäni oli ok.
Kuvista tulee kyllä paljon selkeämpiä kun heittää välistä pois tuon prisman ja zoomin.

[einari]

Mitäs kuvailit ?
Kuuta ja planeettoja kuvatessa okulaaria/zoomia ehkä kannattaa käyttää mutta ei kyllä syvää taivasta kuvatessa.
Valitettavasti se vaan niiin on että jos ei keli ole aivan huippu niin suurennosta lisätessä kuva himmenee ja sumenee.

[jone]

Kuuta yritin kuvata. Aavistuksen oli pilviharsoa liikenteessä. Mutta olen yrittänyt aikaisemmin kuvata myös maakohteita kirkkaassa kelissä, tulee vaan suttua.

[Timpe]

Kokeilin kuvata 66 scopoksella jossa oli kiinni kääntöprisma ja Hyperionin zoomi. Zoomissa kiinni 40mm loitto ja T2 adapteri Nikon d3100 kameraan.
Kuvista tuli sen tummempia ja epätarkempia mitä enemmän laittoi suurennosta vaikka herkkyyttä ja suljinaikaa olisi miten rukkaillut. Tarkennus oli kameran etsimen läpi katsottuna hyvä ja kuva suhteellisen kirkas. Johtuuko moinen zoomin linssien lukumäärästä ja pienestä aukosta? Tummuudenehkä ymärrän mutta tuota epätarkkuutta en. Tarkennus mielestäni oli ok.

Kuvan pimeneminen ja epätarkkuuden lisääntyminen on ihan looginen seuraus suurennuksen kasvattamisesta afokaalisessa kuvauksessa. Tämän ymmärtää, kun ajattelee ensin isäntäkaukoputken antamaa kuvaa. Sen erottelukyky määräytyy alkuperäisoptiikan määräämistä rajoista ts. et voi parantaa putken erottelukykyä kaukoputken omalla okulaarillakaan yli tietyn rajan. Nyt kun kuvaat digipokkarilla tätä okulaarista tulevaa kuvaa, yrität samalla suurentaa jo kertaalleen suurennettua kaukoputken optiikan muodostamaa kuvaa. Yrität siis mennä putken erottelukyvyn rajojen ylitse ja se ei tietenkään onnistu fysiikan lakien ylittyessä tjsp.

Jos sinulla on käytössäsi laadullisesti huippuputki ja huippuokulaari (ei zoomi, vaan sellainen 400-800 euroa maksava kiinteä malli), pääset hyvin lähelle putken apertuurin määrittämää teoreettista ylärajaa (jälleen kun et ylisuurenna okulaarista tulevaa kuvaa), mutta muutoin jäät siitä aina suhteessa sitä enemmän, mitä enemmän välissä on "heikkolaatuisia optisia pintoja". Jokaiselle kaukoputki+okulaari+afokaalinen digipokkari -yhdistelmälle löytyy tietty optimialue, jossa syntyy riittävän terävää kuvalaatua, putken kokoon suhteutetuilla suurennussuhteella ja jossa kameran valotusajat/kuvan kirkkaus yms. pysyvät hallinnassa. Olet siis löytänyt 66mm Scopoksen kokoisen putken optiikan rajat, ei sen kummempaa

[jone]

Kiitti vastauksista.
Yritän jotenkin sisäistää asian.
En ole suurentanut kuvaa okulaarin jälkeen millään kameran omalla zoomilla,
kamerana ollu pelkkä järkkärin runko okun jälkeen. Voisi myös kokeilla laittaa zoomin tilalle joku laadukas barlow?
No anyway, josko ei suurennosta yhtään niin saahan tuolla kuitenkin hyviä kuvia laaja-alaisista taivaan kohteista,
kunhan vaan oppisi kuvankäsittelyn

[hm]

Miten on kuvaussysteemin tukevuuden laita? Tuo prisma ensinnä laittaa hätäpillin soimaan. Kulmakappale kuvaussysteemissä ei mekaanisen jäykkyyden ja liitosten tukevuuden kannalta ole kovin edullinen ratkaisu. Scopos 66 tarvitsee loitonnusta tarkentuakseen kuvausjärjestelyssä. Tällöin olisi tarkoituksenmukaista käyttää rakennetta, missä okulaari ja kamera ovat suoraan putken jatkeena. Putken mukana tulevilla perusvarusteilla tämä ei onnistu, vaan systeemiin pitää lisätä hieman jatkoputkea.

Onko putki tukevasti kiinni tukevassa jalustassa? Jos putken ja jalustan kiinnitys on vain yhden pienen jalustaruuvin varassa ollaan vaikeuksissa. Kuinka tukeva systeemi on? Jos kameraa läpsäyttää kevyesti, niin vaimeneeko etsimeen katsottaessa näkyvä värähdys nopeasti - esim. alle sekunnissa. Jos kamera jää pidemmäksi aikaa tutisemaan, niin epäterävyyden syynä on melko varmasti systeemin mekaaninen tukevuus. Kameran peilin heilahdus ja sulkimen liike saavat kevyen rakenteen helposti värähtelemään.

Kirkasta tähteä lyhyellä valotusajalla kuvaamalla voi päästä selville systeemin tärähdysalttiudesta. Pyöreästä läntistä poikkeava poikkeava tähden kuva on merkki valotuksen aikana tutisseesta kamerasta. Onhan kuvat otettu käyttäen vitkalaukaisua tai jotain käsin koskematta tapahtuvaa menetelmää käyttäen? Onko kameran tuottama kuva huonompi mitä etsinkuvan terävyys antaa aihetta olettaa? Jos näin, niin syy on jossain muualla kuin optisessa laadussa. Scopos 66 ja Hyperion Zoom on kyllä ihan kelpo systeemi optisen laadun puolesta. Mitään merkittävää parannusta ei hirmukalliilla okulaarilla ole odotettavissa.

Kuvaussysteemin optisia rajoja voi kokeilla kuvaamalla maakohteita käyttäen tukevaa tasoa systeemin alla. Systeemi tasolle siten, että kamera ja Scopos ovat tukevasti tason pinnalla. Sitten kuvataan huolellisesti tarkentaen jotain sopivaa maakohdetta. Saman kohteen kuvaus tämän jälkeen tuolla tähtikuvauskonfiguraatiolla. Kuvien vertailu antaa sitten varmasti ajatuksia jatkotoimenpiteistä.

Mallikuvan näkeminen helpottaisi huomattavasti asian arviointia. Samoin kuvaussysteemin näkeminen.

Hannu Määttänen

[jone]

Jalusta on Slik pro700dx ja siinä kinopää. Kiinnitys on putkeen yhdellä ruuvilla. Eipä taida jalusta ihan tukevimmasta päästä olla jos ei ihan rimpulakaan.
En ole vielä testannut miten herkästi pikku näpäytys kameraan, vaikuttaa kuvaan etsimessä. Olen käyttänyt kaukolaukaisinta tai laukaisua 10sek. viiveellä. Loittoputki minulla on, sillä tarkennus kyllä onnistuu ongelmitta. Mutta pitäisi ilmeisesti hommata toinen loitto että pääsisi prismasta eroon, koska jos prisman jättää pois välistä niin kuvaa ei saa enää okulaarissa teräväksi, ja tuon 40mm loiton mikä nyt on tarvitsen sen okun ja kameran väliin.
Kuva etsimeen katsoessa on tarkka.
Kyllähän tuo on melkoisen näköinen viritys kun laittaa putkeen nuo nykyiset hilppeet kiinni
Ja yhdellä pienellä ruuvilla kiristettävät osat, esim. prisman kiinnitys okulaariin joissa ei sisällä ole sitä "kiristyspantaa" ovat mielestäni aika hanurista.
Pitää vielä testailla ja tutkia asiaa.
Vasta hommasin goto jalustan joka on paljon tukevampi, mutta en ole vielä ehtinyt sen päältä kuvaamaan tuon zoomin läpi.
Josko sitten laitan kuvia jos ei onnistu.