Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain

[monni]

Ai niin, muista lisätä kuminauha tai vastaava hihnaviritys tukemaan tuota filsupyörä+kamera+loittorenkaat yhdistelmää putken runkoon, niin fokkari ei joudu liian lujille.

Jooh, mielessä on jo risteilly erilaisia ihan rakenteellisia tukiratkaisuita / liukuvia putkia kun tuota mallailin. Toisaalta tuo helical fokkari on juuri sen takia tuossa, että se oma fokkari olisi mahdollisimman sisällä aina. Vähenisi rytkyminen JA riski että jotain pakkasessa pettää, lainalaite kun on :)

Pitää lähteä testaamaan ulos ihan oikeasti, että olisi edes pallokentällä kun se kirkas yö joskus tulla tupsahtaa.

[Timpe]

Toisaalta tuo helical fokkari on juuri sen takia tuossa, että se oma fokkari olisi mahdollisimman sisällä aina. Vähenisi rytkyminen JA riski että jotain pakkasessa pettää, lainalaite kun on :)

Lähinnä ajattelin tuon tarkentimen tukevuutta/toimivuutta kuorman alla ts. ei sitä alkuperäisfokkaria tarvitse niin kovin sääliä, kun se on aika pitkälle pelkkään visuaalikäyttöön tehty venäläislaite. Ja varsinkin kun mulla on tuohon putkeen sopiva Starlight Instrumentsin tilaustyönä mitoitettu fokkari varalla
(Nykyisin ko. fokkari on kiinni siinä isossa 300/1500mm Newtonin rotjakkeessani.)



Vinkiksi: QSI on suunnilleen fokuksessa tuossa kokoonpanossa (CCD-kennon paikka kamerassa on tuossa sinisen/mustan rajalla), mutta tuolloin tarkentimen sisällä oli piilossa Astro Physicsin CCDT67 lyhennin, mikä siirtää fokusta sisäänpäin useita senttejä noin 0,8x lyhennyskertoimellakin.

(Kuvalinkistä aukeaa sitten turhankin iso jpg eli EOS 7D:n originaalikuva noin 6 MB koossa.) 

[MikaHoo]

Hommasin Alter 7 putken planeettakuvaukseen kun sattui sopivasti löytymään Cygnuksen myyntipöydältä. Heti ensimmäisenä piti purkaa putki osiin koska tarkennusmekanismi oli aika pahasti jumissa. Samalla myös kiinnosti tutustua putken tekniikkaan. Osat ovat tosi jämäkkää tekoa. Tulleet luultavasti panssarivaunutehtaalta. Hyvä niin  Tarkentimen takeltelu paikantui kovettuneeseen voiteluaineeseen liukupinnoilla. Korjauslasissa on pari nirhaumaa, mutta ajattelen että niillä ei ehkä suurta merkitystä. Seuraava etappi kun putken on saanut kasaan onkin sitten kollimointi.

[MikaHoo]

Eilen yritin ottaa kollimointia varten kuvia Siriuksesta. Voiko kuvasta päätellä että pääpeili ei ole ihan tarkasti kollimoitu kun apupeilin varjo ei ole aivan keskellä ? Suunnassa 1:30 oleva syherö aiheutuu korjauslinssissä olevasta nirhaumasta. Korjauslinssille ei voine tehdä mitään korjausliikkeitä ?

[Timpe]

Vastaan oikeastaan tietoisesti asian vierestä, mutta tästä voi olla apua kollimointi-ponnisteluissasi:
* mikä tahansa "taitettu" kaukoputki-optiikka (SCT/MCT/RCT/jne.) taitaa toimia samaan tapaan perusperiaatteeltaan:
  1.) apupeilin kallistuksen pitää olla suunnattu keskelle putken takana olevaa tarkenninta, joka sekin sijaitsee fyysisesti keskellä putkea.
  2.) pääpeilin kallistuksen tulee olla suunnattu keskelle putken etuosassa olevaa valoaukkoa (siis putken sisäpinnan muodostamaa rengasta).
  3.) tarkentimen, apupeilin ja pääpeilin tulee kaikkien sijaita keskellä fyysistä putkea eli kaukoputken mekaniikkaa, jolloin toteutuu ehto siitä, että edellä mainitut 1-2 ehdot täyttävät optiset komponentit voivat olla suunnilleen linjassa keskenään.

Nyt kun olet purkanut putken osiin on hyvin tärkeää, että saat putken osat kohdistettua mekaanisesti tuolla tavoin tarkasti kohdalleen. Tämä pitää siis tehdä ennen minkäänlaista kollimointiruuvien kääntelyä. Edellisten vaatimusten lisäksi MCT-putkissa tulee vielä korjauslasin asento, jolla saattaa olla merkitystä kollimoinnin onnistumiseen. Monesti korjauslasin kehykseen on merkitty jokin kohdistusmerkki ja pääpeilin pitimestä löytyy vastaava merkintä. Nämä kohdistamalla päästään ns. oikeaa asentoa lähelle. Jos merkintöjä ei löydy, niin sitten korjauslasin asennolla ei liene merkitystä suhteessa pääpeilin asentoon.

Tätä optisten osien mekaanista asemointia (kollimointia) voi tarkastella päiväsaikaan putken edestä putkeen katsomalla. Tässä on kuva sellaisen putken etunäkymästä missä on apupeilin ristikko:
http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_1.jpg

Ja tässä ollaan asetuttu jo putken eteen sen optiselle akselille (valo kulkee siis katsojan silmästä pääpeiliin, heijastuu sieltä apupeiliin ja ohjautuu putken takaa ulos tarkentimen keskeltä). Koska pääpeili on pinta-alaltaan suuri, niin se näyttää heijastuksissaan myös apupeilin kehyksen ja apupeilin ympäristöäkin. Nämä asiat heijastuvat apupeilistä takaisin pääpeilille ja sieltä takaisin katsojan silmään. Jos putken kollimointi (optisten osien sijainti putkessa) on juuri oikea JA katsojan silmä on juuri tarkasti putken optisella akselilla, tuolla heijastuksissa näkyy vain pyöreitä renkaita (apupeilin reunoja, pääpeilin reunoja, tarkentimen reunoja, bafleputken reunoja), jotka kaikki keskittyvät tuon apupeilin ympärille. Jos liikutat silmääsi tätä optista akselia pitkin edes-takaisin, niin nämä heijastusrenkaat joko menevät piiloon tuonne apupeilin taakse tai sitten tulevat esille apupeilin takaa ja kaikki tämä tapahtuu keskipisteen ympärillä eli putken optisen akselin ympärillä.

http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_2.jpg

Hyvin harvassa putkessa asiat ovat näin ts. tämä katselumenetelmä on hyvin herkkä asentovirheille ja se vaatisi jonkinlaisen optisen penkin rakentamisen. Tuollaisessa putken makaniikka saadaan vakioidulla tavalla kohdalleen ja putken optiset osat voidaan kohdistaa yksi kerrallaan ja myöhemmin yhdessä toistensa suhteen juuri oikein keskelle putken mekaniikkaa. Käytännössä harrastaja joutuu luottamaan omiin mittauksiinsa ja putken mekaniikkaan kasatessaan kaukoputkea. Toiset optiset systeemit (RCT) ovat vaativampia kuin toiset (SCT) näille asentovirheille. MCT asettuu näiden väliin vaatimuksiltaan. Nyt kun olet lukenut tämän, niin olen valmis katsomaan putkeen sisälle sen edestä päin putken optista akselia pitkin. MCT-putkissa ei ole apupeilin mekaanista tukiristikkoa, joten niissä joutuu etsimään tämän optisen akselin sijainnin siten, että tekee paperiarkkiin mustalla tussilla ristikon ja puhkaisee tämän ristikon keskelle (tarkasti!) parin millin katselureiän. Paperiarkin/ristikon/reiän läpi katsomalla ja putken edessä silmää liikuttamalla (putkeen katsomalla) löytyy aina kohta, jossa koko pääpeilin pinta muuttuu mustaksi hyvin pienellä alueella. Tällöin katsojan oman silmän pupilli (katselureikä) on tarkasti kulloisilla peilien säädöillä saavutetulla optisella akselilla ja pääpeilissä näkyy vain tämä "musta aukko" (ja symmetrisiä heijastusrenkaita sen ympärillä). Huomaa, ettei tämä optinen akseli välttämättä osoita enää kohti tarkentimen keskipistettä, kuten sen pitäisi osoittaa.

http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_3.jpg

Nyt kun olet tällä optisella akselilla, niin tämän optisen akselin tulisi kulkea pituussuunnassa suoraan apupeilin keskipisteen läpi, pääpeilin keskipisteen läpi ja tarkentimen keskipisteen läpi. Tässä välissä pääpeilin kallistuksen on oltava ehdon 2.) mukainen ja apupeilin asennon oltava vastaavasti kallistukseltaan ehdon 1.) mukainen. Jos pääpeili osoittaakin esim. putken sivuun, niin tämä keskitetty näkymä ei toteudu. Ja sama heijastusten keskittämisvirhe tulee esille myös apupeilin väärän asennon myötä. 

http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_4.jpg

Ja kun mainitsin tuolla että tarkentimen keskipisteen pitää olla myös tällä optisella akselilla, niin samoja asioita voidaan tarkastella myös tarkentimen läpi. Jos silmäsi on keskellä tarkentimen linjaa, tulisi tarkentimen rei'ästä näkyvien heijastusten näkyä keskellä ja keskitetysti.

http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_back_5.jpg

Huomaa, että heijastusnäkymä vaihtuu sen mukaan kuinka kaukana tai lähellä olet kaukoputkesta. Ainoastaan alle 1,5m etäisyyksillä putken edessä ei ole käyttöä, kaikki muut etäisyydet 1,5m...15m) kertovat samasta optisten osien linjauksesta, mutta jokainen etäisyys hiukan eri tavalla ja eri asioita putkesta näyttämällä. Jos putken kollimointi on lähellä oikeaa asentoa, putken peilien heijastukset näkyvät samalla tavoin keskitetysti riippumatta katseluetäisyydestä. Jos kollimointi on pielessä, putken peileistä näkyy vain kaoottinen heijastusnäkymä, jossa näkyy mustia kaaria vaalealla heijastuspinnalla ja nämä kaaret eivät keskity vaikka muuttaisi miten omaa katseluasentoaan.

Lyhyesti: opettele tutkimaan putkesi peilien heijastusnäkymiä jo päiväsaikaan suuntaamalla putki johonkin vaaleaa seinää/taivasta tms. kohti ja katsomalla putkeen. Tämä kollimoinnin tarkastelu ei vaadi mitää muita apuvälineitä kuin omat silmäsi ja aivosi näkymien tulkitsemiseen Ja sen seikan tunnustamista, että venäläisissä MCT-putkissa tehdaskollimoinnin tasolle pääsemiseen vaaditaan hyvää kollimointitaitoa, jos sen peruskollimoinnin on mennyt hukkaamaan tavalla tai toisella 

(Jos et ole koskenut apupeilin kollimointiruuveihin, niin ne löytynevät suojakupin alta, kun kierrät sen auki apupeilin takaa. MUTTA älä menekään säätämään apupeiliä, jos se on vielä tehdassäädöissään. Pyri löytämään hyvä kollimointi noilla mekaniikan säädöillä ennen kuin säädät edes pääpeilin asentoa. Putken purkamalla olet hukannut optisten osien tarkat (oikeat) paikat ja jos löydät osien keskitykset takaisin niihin optimiasentoihinsa, niin tällöin putken optiset osat saattavat olla jo valmiiksi hyvin lähellä oikeita asentojaan ilman mitään muita kollimointiruuvien säätöjä kuin pienen pieniä hipaisuja suuntaan tai toiseen.)

Tähtitaivaan alla kannattaisi katsoa Airy disk kuvaa eli suurella suurennuksella vain hivenen fokuksen sivussa olevia epäterävän tähden pieniä renkaita, joiden keskellä pitäisi näkyä tähti pisteenä keskellä tuota rengasta. Jos "keskustähti" pyrkii menemään limittäin renkaan päälle, on kollimointisi pielessä tai kehno seiing heiluttaa tähden kuvia liikaa, jotta kollimointia voisi tehdä.
Epäteräviä tähtiä voisi tutkia myös koko kentän alueelta ja tutkia mihin suuntaan nuo soikeudet kasautuvat ja onko jossakin kohdassa kuva-alaa selvästi muita symmetrisempiä tähden kiekkoja. Tämä "parempien tähtien alue" tulisi sijaita kuva-alan keskellä.

[MikaHoo]

Kiitos Timpelle seikkaperäisestä ohjeesta.

[VeskuP]

Tältä näyttää kun katsoi meikäläisen putkeen kulmapeilin kautta...

Tästä huomaa miten tarkkaan pitää katselulinja olla keskellä. Taitaa ihan hiukan olla vinossa tuo kuvauslinja...

[Timpe]

Tai sitten kulmapeili sotkee asioita. En olen löytänyt yhtään kulmapeiliä (ml. kallis Televue), jossa sen peili olisi tarkasti 90 asteen kulmassa ja myös sivuttaissuunnassa kohdallaan. Lisäksi kulmapeilin keskitys tarkentimeen ja sen kiristyspantoihin vaikuttaa kollimointiin selvästi ts. kaikki kollimointiarviot tulisi tehdä ilman kulmapeiliä katsomalla "suoralla" linjalla putken takaa. Veskun kuvassa näkyy silti hyvin kuinka kollimointi keskittää nuo "rinkulat".

Tähän on tosin pakko laittaa perään "disclaimeri" eli oma moneen kertaan purettu ja kasattu RCT-putkeni tuottaa ihan hyvän näköistä tähtikenttää, mutta sen peilien heijastukset poikkeavat tuosta edellä kerrotusta selvästi. Käytännössä tämä tarkoittaa että putken optiikka (pääpeili/apupeili) ovat tarkasti linjassa keskenään, mutta nämä kaksi eivät ole enää linjassa putken mekaniikan (esim. tarkentimen ja apupeilin ristikon) kanssa. Mekaaninen poikkeama on kumminkin niin vähäinen, ettei se näy loppukuvassa kuin aivan kuvan äärilaidoilla nurkissa (ja  tietysti noissa päiväaikaisissa peiliheijastuksissa). Luota siis enemmän omiin silmiisi loppukuvan suhteen, kuin näihin em. päiväkollimointi-esimerkkeihin, jos ne ovat keskenään ristiriidassa.   

[erska]

Vanha ketju, mutta antaa mennä.

Huomasinpa "vahingossa" tällaisen putken myynnissä Moskovassa. Luonnollisesti kehutaan lähes käyttämättömäksi. Hinta n. 900 €. Kuvissa toki vaikuttaa hyväkuntoiselta...

https://m.avito.ru/moskva/fototehnika/moschnyy_kompaktnyy_teleskop_180_mm_738179974

Onneksi ei ole asiaa Moskovaan juuri nyt. Rouva ei välttämättä ymmärtäisi tämmöistä hairahdusta, mutta aina saa toki unelmoida.

t
Eero

[Tane]

 Minulla on ollut Santel 7" ja samaan aikaan sattui olemaan SkyWatcherin 180/2700 maksutov. Muuten sama koko, Santelin polttoväli vain lyhyempi 1800mm. Vertasin tietysti ja hienoinen etu Santelille kuvan terävyydessä, mutta niin kuuluukin kun tarkemmin hiottu ja testattu peili(1/6 valoaallon vastaan 1/4 joka kaupallisille vähintään luvataan). Mutta myös SW 180 omistajalle on voinut sattua tuuri sillä joillekkin noista on mitattu jälkikäteen 1/8 ylikin(0.98 strehl). Näin sellaisen kerran hollantilaisella harrastajalla myytävänä testipöytäkirjoineen.

[VeskuP]

Vanha ketju, mutta antaa mennä.

Huomasinpa "vahingossa" tällaisen putken myynnissä Moskovassa. Luonnollisesti kehutaan lähes käyttämättömäksi. Hinta n. 900 €. Kuvissa toki vaikuttaa hyväkuntoiselta...

https://m.avito.ru/moskva/fototehnika/moschnyy_kompaktnyy_teleskop_180_mm_738179974

Onneksi ei ole asiaa Moskovaan juuri nyt. Rouva ei välttämättä ymmärtäisi tämmöistä hairahdusta, mutta aina saa toki unelmoida.

t
Eero

Hienoa kun joku osaa kieliä! Aikamoista hepreaa minulle nuo sivut, numerot on sentään samoja
Näyttäisi kyllä ihan priimakuntoiselta! Kyllähän nyt tuollaisen hankinnan ymmärtää kun vaan perustelee tarpeeksi hyvin, eli eikun Lomoa myyntiin!

Tuo minun Santel on monen mutkan kautta päätynyt käyttööni, ja on ollut monella foorumilaisellakin käytössä. Vaikka hullulta saattaa tuntua en luopuisi ehkä omastani tuohon hintaan. Se on varmasti paljonkin halvemmallakin vaihtanut omistajaa, mutta olen jotenkin todellakin tykästynyt tuohon. Tietty vaihto isoveljeen(MK91) olisi sitten ihan eri asia

[Tane]

 Sama Santelhan se siellä on...Minä ostin sen 1100 euron hinnalla viime vuosikymmenen loppupuolella edelliseltä omistajalta joka oli ostanut suoraan Moskovasta.  Siinä alkuhistoria lyhykäisyydessään. Mikä pitää mitäkin kalliina tai halpana. Ei nuo liki vastaavat Intes Micron maksutovit ole sen halvempia, lähempänä kolmeatonnia vähintään.  Niissä on putken sisäpinnallla hajavalon estoon rengas kehikko, tuskin muuta parannusta. Hintaa toki lisää ettei nämä eikä Santelkaan ole perusliukuhihna tavaraa(niinkuin ei Lomotkaan), kuten ovat Kiinasta tulevat SW maksutovit mutta parempi vaan niin. Laadun tarkkailuun ja yksittäiskappaleeseen on panostettu.
Kun ominta aluetta näille on planeetan tarkkailu, kaksoistähdet jne... niin kannattaa panostaa kunnon okulaariin että saa putken potentiaalin irti. Hyvällä seeingillä voi olla reilu 200x suurennusta. 9mm orthoskooppinen(antaisi vähän pienemmälle Lomo Astelelle 150x) oli minusta aika sopiva ja onhan noita planetary okuja joissa kunnon silmäetäisyyskin. Alle satasen saa ihan hyviä.

[Tane]

 Tuosta Santel MK 91:stä tuli mieleen kun muuan vuosi sitten sellainen oli myynnissä Espanjalaisella harrastajalla. Kyselin että voiko toimittaa Suomeen. Ja vastaus kuului että ei estettä kun on vahva puulaatikko ja pulittaa rahdin hinnan. Putkesta pyydetty 2600 euroa aristeli mielessäni ja uskaltauduin anelemaan kolmensadan alennusta. Siitäkö lienee suivaantunut kun ei tullut enää vastausta. Laatulaitteella on arvonsa ja arvonsa tunteva myyjä...Katselin netistä niihin aikoihin tuolla putkella otettuja videoita Jupiterista ja ei jäänyt kyllä asia epäselväksi.

[VeskuP]

Tuosta Santel MK 91:stä tuli mieleen kun muuan vuosi sitten sellainen oli myynnissä Espanjalaisella harrastajalla. Kyselin että voiko toimittaa Suomeen. Ja vastaus kuului että ei estettä kun on vahva puulaatikko ja pulittaa rahdin hinnan. Putkesta pyydetty 2600 euroa aristeli mielessäni ja uskaltauduin anelemaan kolmensadan alennusta. Siitäkö lienee suivaantunut kun ei tullut enää vastausta. Laatulaitteella on arvonsa ja arvonsa tunteva myyjä...Katselin netistä niihin aikoihin tuolla putkella otettuja videoita Jupiterista ja ei jäänyt kyllä asia epäselväksi.

Aika napakka on joo hinta... Tuo ei olisi varmaan ollut edes paha hinta(tai siis jos uuteen vertaa) Vähän alle 4000 dollaria on nimittäin ollut uuden hinta. Astrobinistä kun katselin niin marsin jääpilvet(?) erottuivat MK91:llä otetuissa kuvissa Kuva taisi olla Valko-Venäjällä Minskissä otettu 2012...

Asiasta kukkaruukkuun. Onko muuten muilla valmistajilla kiinteällä pääpeilillä olevia putkia? Sitä siis tarkoitan, että tarkennus tapahtuisi nimenomaan tarkentimella?? Kovasti kiinnostaisi, en itse ainakaan ole nopealla haulla löytänyt...

[einari]

Asiasta kukkaruukkuun. Onko muuten muilla valmistajilla kiinteällä pääpeilillä olevia putkia? Sitä siis tarkoitan, että tarkennus tapahtuisi nimenomaan tarkentimella?? Kovasti kiinnostaisi, en itse ainakaan ole nopealla haulla löytänyt...

Eikös nimenomaan RC-putkilla ole asianlaita tämä ?