NGC 5466

[Pekka Lehtelä]

Onko kukaan katsellut otsikon mukaista pallomaista joukkoa Karhunvartijassa viime aikoina. Parina yönä koitin turhaa etsiä mutta 16-17/3 2010 klo 02.30 sen ilman Gotoa Sky-Atlas ja Uranometria- karttojen avulla löysin. Apuna myös Jere Kahanpään -95 vuonna tekemä havaintopiirros ja selostus.

Taivas oli aika vaalea ja näin kohteen juuri ja juuri 27cm F5 putkellani, suurennoksina 54-108x. Peilini laatu ei mikään paras mahdolinen joten se ei kovin suuria suurennoksia kestä. Selkäni ei piirtämistä valitettavasti kestä mutta eipä siitä juuri mitään piirrettävää olisi ollutkaan. Jeren kuvaus päättyy: " In the emptiest fields I've ever seen".

Täytyisi varmaan alkaa panostaa suotimiin, minulla ei ole koskaan ollut kuin Lumicon O-III ja kuusuodin. Olisikohan jostain UHC-suotimesta ollut apua? Joka tapauksessa hieno kokemus, pakkasta 17,1 raatia ja ilves raakkui takametsässä "kauniisti". Mielellään tosiaan tietäisin onko kukaan em. joukkoa visuaalisesti havainnut?

Pekka

[Iiro Sairanen]

Deepsky-archivessa näyttäisi olevan kahdeksan havaintoa kohteesta. Itse en näköjään ole piirrosta (vielä) tehnyt, mutta ainakin nopeasti olen vilkaissut. Eipä taida suotimista olla apua tämän kohteen kanssa, koska kyse on tähdistä. Toki deepksy- tai UHC-suodin voi parantaa kontrastia valosaasteisessa paikassa. Tähtiä näyttäisi olevan DSS-kuvan perusteella melko harvassa, joka vihjailee matalasta pintakirkkaudesta kokonaiskirkkauden ollessa kuitenkin 9 magnitudia.
http://www.messier45.com/cgi-bin/dsdb/dsb.pl?str=ngc+5466

[Never]

Kuten tuossa Iiro sanoikin, kyseessä on suhteellisen pienikirkkauksinen pallomainen tähtijoukko. Varsinkin jos on aikaisemmin katsellut Messier-pallomaisia (pintakirkkaudet usein alle 13) kohde saattaa yllättää näkymättömyydellään. Vaikka kokonaiskirkkaus onkin 9.2, pintakirkkaus on "vain" 13.8 ja heikko keskittyminen vaikeuttaa kohteen näkemistä. Astetta himmeämpi ja haastavampi on lähistöllä piileskelevä NGC 5053.

Ja Kahanpää on kyllä oikeassa ympäröivien tähtien suhteen. 7. magnitudin tähdestä HD 123409 lähtee joukkoon päin kuitenkin selvä "tähtipolku" joka mielestäni ainakin parantaa näkymää.

/Jake

[Pekka Lehtelä]

Jere oli katsonut kohdetta 205mm putkella ja menin hieman vipuun kun hänen selostuksensa alussa sanotaan:  "Very low surfrace brightness, easy at 40x, but quate small". Tuo easy at 40x sai minut hieman huolettomasti etsimään kohdetta, koska ajattelin löytäväni sen helposti, kunhan vain surffaan M3:sta itään. No, ei se mulle kovin "easy" kohde ollutkaan. Löysin sen lopulta M3:sta lähtevän kaarevan tähtijonon avulla kiertäen alakautta tähtien 9 ja 11 kautta.

Vasta jälkeenpäin älysin katsoa löytyisikö kohdetta Heikkilän Syvä Taivas kirjasta ja olihan se siellä. Kirjassa kerrotaan kohteen pintakirkauden olevan niin pieni, että se on vaikea havaita vielä 20cm putkellakin. Pitää vielä näämmä ottaa huomioon "ikälisä", tälläisen 51 vuotiaan silmät eivät ole näkökyvyltään samaa luokkaa kuin nuorempien. Mikään haukansilmä en todellakaan olle.

Pitää sen verran tarkentaa suotimista, että tarkoitin UHC:n lisäksi olisiko tällaisissa kohteissa leveäkaistaisista valosaastesuotimista apua, esim. SkyGlow tai Lumiconin DeepSky? Täälläkin alkaa valosaaste pikkuhiljaa lisääntymään. Ja oppia ikä kaikki, tuli taas kerran todettua, että pitää huolellisemmin valmistautua ja suunnitella kohteiden etsimistä sisätiloissa ennen ulos menoa. Mutta sehän tässä hommassa kiinnostaakin kun saa aina oppia jotakin uutta. Tulostin juuri netistä 37 sivua David Kniselyn juttua suotimista, täytyy perehtyä niihinkin oikein ajan kanssa perusteellisesti.

Kiitos Iiro ja Jaakko kommenteista. Taisi Jaakko heittää minulle pienen haasten mainitessaan lähistöllä olevan haastavamman kohteen NGC 5053. Otetaan vastaan, katsotaan jospa sen Mohikaani-menetelmällä joskus löytäisin. Vai pitääkö tässä alkaa meikäläisenkin GoTo-putkea katselemaan...

Pekka

[Pekka Moisio]

NGC 5053:sta katselin viime syksynä M53:sen vierestä ja näkyi 10" putkella, vaikka suht himmeä oli. NGC 5466 on jäänyt kokonaan huomaamatta, hyvä kun tuli puheeksi. Täytyy ottaa listalle, heti kun on pimeetä.

Nyt itse en osaa tietenkään vertailua tehdä näiden kahden kesksn, mutta NGC5053 pitäisi näkyä kyllä 27cm putkella. Jos valosaaste vaivaa niin sitten saatta tehdä tiukkaa. Kohde on kyllä helppo löytää.

[Never]

Toinen vähän himmeämpi pallomainen on NGC 6366 ja siitä alaspäin vielä IC 1257 (eri tavalla himmeä). Kaksi omaa syksyn "lempparia" ovat tietysti NGC 7492 ja NGC 6749. Mutta kuten tiedetään, kaikkea kannattaa katsoa aina itse. Seuraavaksi vuoroon tulevat sitten Palomarit  

/Jake

[Pekka Moisio]

Toinen vähän himmeämpi pallomainen on NGC 6366 ja siitä alaspäin vielä IC 1257 (eri tavalla himmeä). Kaksi omaa syksyn "lempparia" ovat tietysti NGC 7492 ja NGC 6749. Mutta kuten tiedetään, kaikkea kannattaa katsoa aina itse. Seuraavaksi vuoroon tulevat sitten Palomarit  

/Jake

Tässähän se ohjelma seuraavaa havainnointikertaa varten onkin. Kiitoksia taas kerran.

[timokarhula]

NGC5466 ja NGC5053 ovat himmeimpiä galaktisia pallomaisia joukkoja NGC-luettelossa.  Tosin olen havainnut molemmat kiikareilla.  NGC5466 näin samassa näkökentässä kuin komeetta Siding-Spring tammikuun pakkasissa 25x100-kiikareilla.  NGC5053 erottui jopa 18x50-kiikarilla hyvissä olosuhteissa ensimmäisen Messier-maratonin aikana kaksi vuotta sitten.  Molemmat näkyivät vain heikkoina hehkuina.

/Timo Karhula