Eläinratavalon näkyminen Suomen leveyksillä

Aloittaja Kari_43, 14.02.2010, 21:48:15

« edellinen - seuraava »

Kari_43

Olen tässä tammi-helmikuussa tehnyt havaintoja hämärän ilmiöistä nimenomaan astronomisen hämärän aikana useana selkeänä ja kuuttomana iltana Kokkolan lähiympäristössä kaukana taajamien valoista. Viimeksi olin tänään sunnuntai-iltana 14.2.2010 tekemässä havaintoja klo 18.40-20.15 välisenä aikana. Olen yrittänyt saada selville, että paljonko auringon pitää olla horisontin alapuolella, jotta esim. linnunrata tulee näkyviin. Tänään aloitin havainnot muutamia minuutteja ennen nauttisen hämärän päättymistä (18.44 on Kruunupyyn lentoasemalle ilmoitettu aika tälle iltaa tuohon lukemaan -12 astetta) Sunnilleen näihin aikoihin alkoi linnunradan maitomainen usva erottua taivaan zeniitin lähistöllä, vaikka hämärän hehku vielä valaisi läntistä taivasta muutaman asteen korkeudelle. Siinä klo 19.00 aikaan kun aurinko oli n -14 astetta alkoi hämärän hehku olla enää n 4 asteen korkeudella ja taivaan rannassa hämärän kaaren leveyskin oli enää n 50 asteen luokkaa. Sitten alkoi tapahtua läntisellä taivaalla jotain sellasta, mitä koskaan en ole aiemmin nähnyt. Siis klo 19.20 jälkeen, kun aurinko oli laskenu yli -16 astetta horisontin alapuolelle, näkyi vielä juuri ja juuri matalalla lähes horisontissa vihreän-keltainen matala viimeinen hämärän kaari, joka hävisi n 19.25, mutta taivas ei tämän jälkeen enää tummentunut eläinradan suunnassa, vaan eläinrata hohti vaaleaa linnunratamaista valoa, joka oli levein horisontissa kalojen tähdistön suunnassa ja siitä eteni kepenevana kiilamaisena aina oinaan tähdistön ylärajoille. kirjoitan tätä artikkelia ihan vakavissani ja voin vakuuttaa että tätä valoa ei saanut aikaan mikään ilmassa oleva heijastus, eikä siinä suunnassa ollut esim. Kokkolan tai minkään muun kaupungin valoja. Tämä näkemäni valo oli n linnunradan kirkkaimpien osien luokkaa tai aavistuksen voimakkaampaa ja kapeni eläinradan suunnassa. Lisäksi ikäänkuin oli aavistuksen ekliptikan edellä, siis noudatteli suurinpiirtein ekliptikaa ollen siitä n 5-10 astetta edellä ollen n 30 astetta leveä horisontissa ja ulottuen kapenevana n 40-50 asteen korkeudelle. Sen mitä olen tähtitaivasta seurannut 10-vuotiaasta (33-vuotta) näihin päiviin asti. Olen itse lähes varma, että kyseessä on eläinratavalo, sillä juuri näinä iltoina ekliptika muodostaa n 50 asteen kulman horisontin kanssa astronomisen hämärän aikana ja sen lopulla ennenkaikkea. Parhaiten tämä valo näkyi n 20.00 aikoihin (20 min astronomisen hämärän päättymisen jälkeen). Taivas oli erittäin kirkas ja kuudennen luokan tähdet näkyivät paljainsilmin hyvin. Olisi kiva saada kokemuksia muilta havaitsijoilta, jotka mahdollisesti ovat nähneet eläinratavalon näin pohjoisesta (64 leveysasteelta)
Kari Ranta-Ojala    Aurinko väistyypi yöksi tähtien tieltä, jotta tähdet pääset yöllä tuikkimaan.

VeikkoM

En pidä havaintoasi lainkaan mahdottomana, vaikka Suomessa ei tietääkseni kukaan ole
aiemmin raportoinut sitä visuaalisesti nähneensä.  Se on kuitenkin havaittu mm. Ruotsissa
Våsteråsin seudulla, jonka leveysaste vastaa Etelä-Suomea.

Eläinratavalo on kuvattu kyllä Suomessa, ainakin Turun saaristossa.  Ja juuri äsken oli
Optics Picture of Day -sivustolla (http://www.atoptics.co.uk/fz384.htm) kuva
Skotlannissa 60. leveyspiirillä otetusta eläinratavalokuvasta.

Aikanaan kaikki vanhat kirjat väittivät, että eläinratavaloa ei voisi nähdä Suomessa,
mutta tämä kuuluu jo osastoon "myytit murskaksi".   

Mielenkiintoinen tuo havaintosi, varsinkin kun talvikelin taivas ei yleensä ole aivan
optimaalinen.  Elämme kutenkin niitä aikoja, että iltayön taivaalla eläinratavalon
bongaaminen on suotuisinta.
Veikko Mäkelä
Kuu ja planeetat, Asteroidit ja komeetat, Tieteellinen yhteistyö, Tietotekniikka sekä Kerho ja yhdistystoiminta -harrastusryhmät

Kaizu

#2
Skotlanti ei ylety 60 leveyspiirille, Shetlannin saaret kylläkin. Västerås on myöskin selvästi alle 60 leveyspiirin. Näihin nähden 64 leveyspiiri on aika paljon pohjoisemmassa. Liekö uusi ennätys eläinratavalolle.

Kaizu
Kai Forssen

timokarhula

Lainaus käyttäjältä: Kari_43 - 14.02.2010, 21:48:15
Olen tässä tammi-helmikuussa tehnyt havaintoja hämärän ilmiöistä nimenomaan astronomisen hämärän aikana useana selkeänä ja kuuttomana iltana Kokkolan lähiympäristössä kaukana taajamien valoista. Viimeksi olin tänään sunnuntai-iltana 14.2.2010 tekemässä havaintoja klo 18.40-20.15 välisenä aikana. Olen yrittänyt saada selville, että paljonko auringon pitää olla horisontin alapuolella, jotta esim. linnunrata tulee näkyviin. Tänään aloitin havainnot muutamia minuutteja ennen nauttisen hämärän päättymistä (18.44 on Kruunupyyn lentoasemalle ilmoitettu aika tälle iltaa tuohon lukemaan -12 astetta) Sunnilleen näihin aikoihin alkoi linnunradan maitomainen usva erottua taivaan zeniitin lähistöllä, vaikka hämärän hehku vielä valaisi läntistä taivasta muutaman asteen korkeudelle. Siinä klo 19.00 aikaan kun aurinko oli n -14 astetta alkoi hämärän hehku olla enää n 4 asteen korkeudella ja taivaan rannassa hämärän kaaren leveyskin oli enää n 50 asteen luokkaa. Sitten alkoi tapahtua läntisellä taivaalla jotain sellasta, mitä koskaan en ole aiemmin nähnyt. Siis klo 19.20 jälkeen, kun aurinko oli laskenu yli -16 astetta horisontin alapuolelle, näkyi vielä juuri ja juuri matalalla lähes horisontissa vihreän-keltainen matala viimeinen hämärän kaari, joka hävisi n 19.25, mutta taivas ei tämän jälkeen enää tummentunut eläinradan suunnassa, vaan eläinrata hohti vaaleaa linnunratamaista valoa, joka oli levein horisontissa kalojen tähdistön suunnassa ja siitä eteni kepenevana kiilamaisena aina oinaan tähdistön ylärajoille. kirjoitan tätä artikkelia ihan vakavissani ja voin vakuuttaa että tätä valoa ei saanut aikaan mikään ilmassa oleva heijastus, eikä siinä suunnassa ollut esim. Kokkolan tai minkään muun kaupungin valoja. Tämä näkemäni valo oli n linnunradan kirkkaimpien osien luokkaa tai aavistuksen voimakkaampaa ja kapeni eläinradan suunnassa. Lisäksi ikäänkuin oli aavistuksen ekliptikan edellä, siis noudatteli suurinpiirtein ekliptikaa ollen siitä n 5-10 astetta edellä ollen n 30 astetta leveä horisontissa ja ulottuen kapenevana n 40-50 asteen korkeudelle. Sen mitä olen tähtitaivasta seurannut 10-vuotiaasta (33-vuotta) näihin päiviin asti. Olen itse lähes varma, että kyseessä on eläinratavalo, sillä juuri näinä iltoina ekliptika muodostaa n 50 asteen kulman horisontin kanssa astronomisen hämärän aikana ja sen lopulla ennenkaikkea. Parhaiten tämä valo näkyi n 20.00 aikoihin (20 min astronomisen hämärän päättymisen jälkeen). Taivas oli erittäin kirkas ja kuudennen luokan tähdet näkyivät paljainsilmin hyvin. Olisi kiva saada kokemuksia muilta havaitsijoilta, jotka mahdollisesti ovat nähneet eläinratavalon näin pohjoisesta (64 leveysasteelta)

Terve!  Eläinratavalon havaitseminen on vähän minun erikoisalaa.  Havaitsen useasti valon Virsbosta, Ruotsista (ei Västeråsista kuten Veikko kirjoitti) 60 asteen leveydeltä.  Sinun kertomuksen perusteella havainto on aivan varmasti eläinratavalo.  Kun tietää minkä näköinen se on, valon pystyy erottamaan jo auringon ollessa n -15° korkeudella.  Varmemmin se näkyy nyt helmi-maaliskuussa astronomisen hämärän loputtua.

Pystyitkö erottamaan kapenevaa eläinratavaloa Seulasten alla?  Maaliskuun lopulla / huhtikuun alussa jopa vastavalokin (Gegenschein) erottuu minun leveysasteilla kun sen valo on selvästi poistunut Linnunradasta.  Joulukuussa kävin Länsi-Australiassa havaitsemassa täysin valosaasteettomalta paikalta (SQM 22.0-22.1) jossa kaikki eläinratavalon komponentit (ynnä muita harvinaisia taivaanilmiöitä) erottuivat mainiosti.  Koko zodiakkinauha ylettyi taivaanrannasta taivaanrantaan ja se muodosti ristin Linnunradan valon kanssa.  Aivan linnunradan vieressä vastavalo erottui suurena valtavana pehmeänä hohtona.

Olen itse syntyjäni Lohtajalta ja pitänee minunkin joskus katsoa jos zodiakkivalo näkyy sieltäpäin.  Sinun havainto taitaa olla maailmanennätys, eli siis pohjoisin visuaalinen havainto ilmiöstä!

/Timo Karhula

VeikkoM

Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 15.02.2010, 22:14:13
Skotlanti ei ylety 60 leveyspiirille, Shetlannin saaret kylläkin. Västerås on myöskin selvästi alle 60 leveyspiirin. Näihin nähden 64 leveyspiiri on aika paljon pohjoisemmassa. Liekö uusi ennätys eläinratavalolle.

Kyseinen valokuva on Shetlannin saarilta, joka ymmärtääkseni kuuluu hallinnollisesti Skotlantiin.
Karhulan Timo tuossa korjasikin oman havaintonsa paikan Virsboksi, jonka kyllä tiesinkin.  Västerås
on lähin vähän isompi kaupunki, jonne toki lienee tuolta noin 40 km.

Tarkoitukseni oli sanoa, että Suomen leveysasteilta on havaintoja, vaikkei minun tietooni ole
aiemmin havaintoja tullut.  Toki Kokkola on reilusti etelärannikkoa pohjoisempana, mutta
ilmeisestikään väittämää eläinradan näkymisen mahdottomuudesta ei kannata pitää itsestään
selvyytenä.

Uskoisin, että kyseessä on uusi ennätys.   Tuota voisi myös yrittää valokuvata, jos vastaavia
kelejä tulee Kuun kaikottua iltataivaalta.

Veikko Mäkelä
Kuu ja planeetat, Asteroidit ja komeetat, Tieteellinen yhteistyö, Tietotekniikka sekä Kerho ja yhdistystoiminta -harrastusryhmät

Kari_43

Joo tarkoituksena on jatkaa havaintoja ensiviikolla, kun kuu poistuu taivaalta.
Kari Ranta-Ojala    Aurinko väistyypi yöksi tähtien tieltä, jotta tähdet pääset yöllä tuikkimaan.

Celest1al Sphere

Moi!

Olin tänä iltana tekemässä havaintoja syvän taivaan kohteista Paraisilla, Turun saaristossa. Saavuin havaintopaikalleni noin klo 21.00, ja totesin että havaintokeli on sangen hyvä. Kiinnitin pian huomiota luoteisella/läntisellä taivaalla näkyvään himmeään valohehkuun, joka noudatteli tarkasti eläinradan tason suuntaa. Hehku oli voimakkaimmillaan oinaan tähdistön tienoilla, joka oli tuolloin noin 30 asteen korkeudella. Hehku muodosti noin 45 asteen kulman horisonttiin nähden. Ja kun vielä otamme huomioon sen, että eläinratavalo näkyy talvi-iltaisin läntisellä taivaalla, niin uskaltaisin mitä suurimmalla todennäköisyydellä väittää havainneeni eläinratavalon hehkun! Mitä muut havaitsijat ovat tästä mieltä?

/Juha

Kaizu

Siirto ilmakehän valoilmiöihin on virheellinen, eläinratavalo ei ole ilmakehän valoilmiö.

Kaizu
Kai Forssen

Jorma Koski

Heijastavat hiukkaset ovat tosiaankin avaruudessa eikä ilmakehässä.
Jorma Koski "Respondeo veritatem profunda"
Twitter
Facebook

Toni

LainaaHeijastavat hiukkaset ovat tosiaankin avaruudessa eikä ilmakehässä.

Niin, planeettojenvälisiä pienhiukkasiahan ne. Eläinratavalo on aurinkokunnan havaintokohde ihan siinä missä asteroiditkin.
T. Veikkolainen, Järvenpää
Ursan havaintokeskus Tähtikallio, Syvä taivas -harrastusryhmä

"Toisinaan, milloin Venus yksinään hallitsee noin 45 astetta horisontin yläpuolella, se säteilee niin voimakkaasti, että melkein voi lukea sen valossa ja esineistä, joihin se sattuu, jää huomattava varjo."
- Afrikka-kirja (A. Gallen-Kallela, 1931)

Kaizu

Lähiavaruuden piiriin. Valmiina ei näy olevan sopivaa otsikkoa.
Joko oma "eläinratavalo" tai sitten yleisempi "muut aurinkokunnan ilmiöt".

Kaizu
Kai Forssen

Celest1al Sphere

Mielestäni sillä ei ole merkitystä, minkä kategorian alla tätä keskustelua käydään. Kyse on kuitenkin mielenkiintoisesta taivaan ilmiöstä, joka on nyt ainakin lähiavaruuden ilmiö, jossei nyt suoranaisesti ilmakehän ilmiö. Antaa keskustelun olla nyt vaikka täällä, kun se nyt kerran sattuu täällä jo olemaan. Keskitytään sen sijaan keskustelemaan täällä itse aiheesta, jossain toisaalla voitaneen vääntää kättä siitä, minkä kategorian alla mistäkin aiheesta on sopivaa keskustella.

/Juha

Kaizu

Mielestäni sillä on merkitysta. Varsinkin jos on tehty ennätys, kuinka pohjoisessa eläinratavalo näkyy. Jälkeenpäin ei tule ensimmäisenä mieleen etsiä sitä ilmakehän ilmiöiden joukosta.
Samalla logiikalla Kuu ja tähdet ja kaikki kuuluisi samaan, "ilmakehän yliset" lokeroon. Palattaisiin lähemmäs keskiajan maailmankuvaa.

Kaizu
Kai Forssen

TT

Juu, kyllä minuakin ihmetyttää suuresti miksi Meade-mad siirsi tämän ketjun. Minun mielstä on itsestäänselvyys että eläinratavalo ei ole ilmakehän ilmiö.
Sky-Watcher Skymax 102  
Kamera Canon Powershot A1000 IS

MarkoM

#14
No niin, luultavasti kategorian uusi otsikointi täyttää nyt kaikki ajateltavissa olevat valoilmiöt niin ilmakehässä kuin aurinkokunnassakin, joten jos vaihteeksi palattaisiin asiaan?

(Edit: Jatkossa vastaavat keskustelut mieluummin palautekeskusteluun eikä itse säikeeseen, kiitos - tulee liikaa offtopicia).
Marko Myllyniemi
"Koskenkorvan kivennäisvesi on valmistettu kirkkaasta, vähänatriumisesta lähdevedestä, siksi sen maku on niin päähännousevan raikas. Maista Koskenkorvan kivennäisvettä. Tulet hyvälle tuulelle!"
astro.kuvat.fi
Kuvagalleria
Lakeuden Ursa ry