Canon FD 200/2.8 IF, pieni ongelma (ei enää ongelmia)

[GaryP]

"Mahdollisesta värivirheestä en tiedä/piittaa, koska kuvaan joka kanavan erikseen filsujen läpi aina erikseen tarkentsaen."

Tarkoittaako tuo siis sitä, että laadukkaalla akromaatilla saa kapeakaistakuvauksessa periaatteessa ihan yhtä hyvää jälkeä kuin APO/ED putkella?

Petri

No nyt sä menet jo ostamaan sen mono-kameran? Hienoa, sitten mun ei tarvitse sitä ostaa!!!


Joko sun cgem on tullut?

Kari

[J-P]

"Mahdollisesta värivirheestä en tiedä/piittaa, koska kuvaan joka kanavan erikseen filsujen läpi aina erikseen tarkentsaen."

Tarkoittaako tuo siis sitä, että laadukkaalla akromaatilla saa kapeakaistakuvauksessa periaatteessa ihan yhtä hyvää jälkeä kuin APO/ED putkella?

Petri

Tarkoittaa.
Eikä pelkästään kapeakaistakuvauksessa, vaan ihan LRGB-kuvauksessa myös.

Edit. piti olla tosiaan vaan RGB, L:n kanssa siniset aaltopituudet yleensä leviävät, sorry.

J-P

[rintape]

Ja taas oppii uutta. Kiitos J-P.

Olen tullut siihen tulokseen, että minulle astromodattu järkkäri tarjoaa parhaan ratkaisun kuvaukseen. MV-kamera ei jostain syystä oikein tunnu oikealta. Pitää vielä yrittää ymmärtää kapeakaista- ja LRGB kuvauksen ero. Jos olen oikein ymmärtänyt H, O ja S suotimet vastaa suunnilleen noita RGB suotimia, edellämainituissa suotimissa läpi pääsevä alue on vaan huomattavasti kapeampi. No, aikaa on vielä opiskella ja ymmärtää. Kun nyt tänä talvena saisi edes tuon rungon, CLS tai UHC (ja ehkä H) suotimet. Ensi Joulu saattaa ratkaista lopullisesti käsitykseni Joulupukin olemassaoloon. Varsinainen kapeakaistakuvaus tuntuu vielä kaukaiselta asialta.

Ensi viikolla saadaan toivottavasti tietoa CGEM:stä ja toivottavasti hyvää tietoa.

Petri

[J-P]

Hei,

Kapeakaistasuotimet, yleisimmin käytetyt H-a, S-II ja O-III, toimivat periaatteessa kuin RGB-suotimet.
Ne eivät kuitenkaan vastaa samoja aallonpituuksia. H-a ja S-II sijoittuvat valon Punaiselle alueelle ja O-III on enimäkseen Vihreällä alueella.
RGB ja S-II, H-a, O-III kuvauksessa on samaa, että eri filttereiden läpi valotettu kuva on hiukan erillainen ja näin mahdollistaa värikuvan luomisen.
Kapeakaistakuvauksessa valittu väriyhdistelmä on käyttäjästä kiinni, yleisesti käytetään esim HST-palettia (Nimetty Hubble Space Telescope:n käyttämän mukaan) muitakin on.

Värikameran ja MV-kameran erona on, että jos digijärkkärillä kuvataan esim. H-a suotimen lävitse, vain punaisen Bayermatriisi filtterin takana olevat
pikselit saavat valoa, loppuissa on vain kohinaa. Käyttökelpoisen datan määrä on näin ollen 1/4 kennonnon resoluutiosta. O-III filtteri valottaa pääasiassa Vihreitä pikseleitä, joten dataa on tuplasti tarjolla, koska Digikameran Bayermatriisissa on tuplamäärä vihreitä pikseleitä.
MV-kameran resoluutio samalla kennokoolla on siis parhaimmillaan nelinkertainen. Lisäksi, toisin kuin värikameraa, MV-kameraa voi Binnata herkkyyden kasvattamiseksi resoluution kustannuksella.

Värikameralla on mahdollista kuvata kapeakaistakuvausta, loistavaakin sellaista. Netistä löytyy esimerkkejä.
Itse käytin pitkään QHY8 kameraa, joka on jäähdytetty värikamera. Kaiiki kapeakaita kuvani ennen Helmikuun 8. 2009 on kuvattu em. kameralla.

J-P

[rintape]

Tiedätkös J-P, sulla on uskomaton kyky tarjota tietoa todella ymmärrettävällä tavalla ja uskomattoman lyhyesti ja ytimekkäästi kirjoitettuna.

Kiitos taas kerran.

Petri

[GaryP]

Tiedätkös J-P, sulla on uskomaton kyky tarjota tietoa todella ymmärrettävällä tavalla ja uskomattoman lyhyesti ja ytimekkäästi kirjoitettuna.

Kiitos taas kerran.

Petri

Hyvä Petri! Sinä sitten kerrot minulle mistä on kyse... hieman sisäistämisvaikeuksia aiheen kanssa.

Kari