Seurantaputken vaatimuksia ja muuta Newton-kuvaussysteemin kehittelyä

[Timpe]

Mitä, menikö 7D tilaukseen? :)

Juup, helppo päätös kun olin panttaillut 5D MkII:n oston kanssa (=täyskokoinen kenno olisi tullut liian kalliiksi/työlääksi hyötyynsä nähden, enkä tarkoita kamerarunkoa tässä ;)

[TuRe]

SmartGuiderin seurantaputki
Menin, mikä tunari, modaamaan rautasahalla 450 f8 kameraputken "valovoimaisempaan" 350 mm putkeksi ennen käyttöohjeen lukemista.
Kun kuvausputki on 750 mm, niin lyhyeksi taisi jäädä. En tosin ole vielä päässyt toden teolla testaamaan. Käyttöohjeessa guidausputken polttovälin pitäisi olla vähintäin puolet kuvausputken polttovälistä. Guidausputkeksi suositellaan linssiputkea, mutta ei esim. hidasta Maksutovia. Ei myöskään suositella liian pitkiä polttovälejä (iso suurennus).
Jos modaamani putki on liian lyhyt, niin täytynee hankkia 500 mm f8 kameraputki, joka painaa vain n. 0,6 kg, eikä rasita jalustaa. Sen saa TS:ltä satasella. Ehkä kannattaisi kysellä käytettyä. Tarkennus kiertyvällä systeemillä saattaa olla putken rengaspidikkeiden takia hankalahkoa.

[einari]

Luultavasti toimii.
Itsellä toimii (kunhan tasapainotus ja polaarisuuntaus kunnossa) 560-millinen guideriputki hyvin 1300-millisen kanssa.
Ja nykyään näkee suurempiakin eroja guideri/kuvausputken polttovälien välillä.

[Vesa Kankare]

Luultavasti toimii.
Itsellä toimii (kunhan tasapainotus ja polaarisuuntaus kunnossa) 560-millinen guideriputki hyvin 1300-millisen kanssa.
Ja nykyään näkee suurempiakin eroja guideri/kuvausputken polttovälien välillä.

Tämä on myös hieman kiinni seuranta- ja kuvauskameroiden pikseleiden koosta. Jos seurantakamerassa on pienemmät pikselit voi polttovälien ero olla suurempikin putkien välillä.

[TuRe]

LVI Smart Guiderin pikselikoko on 6 mikrom. Canon EOs 40 D:n samaa luokkaa?

[Lauri Kangas]

5.7 mikroa on 40D:ssä eli aika samoissa lukemissa.

[Timpe]

Vakavasti ajatellen; jollei löydy halukkaita vaihtajia, niin sitten pitää parannella tuota seurantaputken säädettävyyttä kuvausputkeen nähden... nykyisestä kiinnityksestä, joka sallii noin 5-10 asteen sivuttaisliikkeen ja marginaalisen pystysuuntaisen liikkeen (sen mukaan kuinka kireälle ruuvit kiristää).... 2x Barlowilla guderi ei enää löydä samaa tähteä, vaikka se jököttää keskellä näkymää.

No nin, lähestyin tätä ongelmaa kahdelta suunnalta. Lisäsin seurantaputken säätöön yhden kiristysruuvin lisää, jolla saa nyt puskettua "pystysuunnassa" seurantaputkea aiempaa enemmän. Tämä toimii siis tavallaan lukitusruuvina, joka mahdollistaa säädölle aiempaa suuremman todellisen säätövaran (voin laittaa kuvan jos joku sitä kaipaa, mutta periaate vastaa kuitenkin pääpeilin vetää/puskee-tyyppisten kollimointiruuvien toimintaa).

Toinen kehitelmä on 1.4x Barlowin lisääminen rakenteeseen LVI SmartGuiderin okulaariholkkiin. Tällä seurantaputken 600mm polttovali kasvatetaan 840mm mittoihin, mikä (toivottavasti) riittää seurantatarkkuuden parantamiseen. Joku voi ihmetellä, mistä 1.4x kerroin tulee, mutta asia selvinnee tältä sivulta. Kaivoin tätä varten miljoonalaatikostani 35mm/2.8 M42 kierrekiinnitteisen objektiivin ja purin sen osiin saadakseni sieltä polttoväliltään sopivan negatiivisen linssin. Tällainen 2-elementtinen linssirakenne löytyikin objektiivista, joten nyt puuttui enää sopiva okulaarikiinnitys. Tällä kertaa purkutuomion sai 1.25" harmaasuodin, jota olin pariin kertaa kokeillut Kuun katsomiseen pääputkella, mutta joka muutoin makasi toimettomana okulaarilaatikossa.

Purin siis harmaasuotimen irti suodinkehyksestään ja kiinnitin tähän kehykseen M42 objetiivista irrottamani negatiivisen linssin usealla pikaliimatipalla. Lopputuloksena syntyi oheisen kuvan mukainen 1.4x barlow, jonka saa kieritettyä kiinni mihin tahansa 1.25" okulaarin suodinkierteeseen (ja näin myös LVI SmartGuiderin oulaariholkkiin). Kertoimen mittasin laskemalla sen verrannolla kahden eri okulaarin lähtöpupillien mittauksista sekä tuolla 1.4x Barlowilla että ilman. Tämän kotitekoisen barlowin kuvalaatu on keskialueeltaan yllättävän hyvä (95% terävä :-) ja reunoille mentäessä kuva-alan kaareutuminen lisääntyy vähitellen ja muitakin vääristymiä alkaa esiintymään. Noin 50-75% kuva-ala riittänee silti hyvin SmartGuiderin tarpeisiin, jos systeemin valovoima muuten on riittävä seurantatähden lukittumiseen. Tarkennuspiste muuttuu barlowillani sen verran, että SmartGuiderin omasta okulaarista ei enää ole tarkennusavuksi ennen sen "kalibrointia". Toisaalta guiderin ohjausnäkymässä on eräänlainen (hitaahko) live-päivitys ja samasta näytöstä löytyy tähden terävyysarvio numeroina/grafiikkana. Tämän kanssa menee siis hetki uuden tarkennuspisteen löytämiseen, mutta se on uskoakseni saavutettavissa (sainhan aikoinaan SmartGuiderini lukittumaan reilusti epäterävään seurantatähteen).

[Timpe]

En ole vielä ehtinyt testata tuota ym. 1.4x barlow-viritystäni lähinnä sopivan kirkkaan seurantatähden ja barlowin aiheuttamien tarkennusongelmien vuoksi, mutta aiheeseen liittyen lisäkysymys. Liitekuvassa alla näkyy 100% crop kahdesta eri valotuksesta, joissa toisessa on 60s ja toisessa 120s valotusaika. LVI SmartGuider on autoguidannut parhaansa mukaan, mutta kuten kuvasta näkee, seuranta ei pysy paikallaan 

Virhettä tulee itä-länsi (RA) suunnassa ja sen suuruus tuntuu olevan samaa suuruusluokkaa molemmilla valotusajoilla. Silloin tällöin tulee väliin selviä virheseurantoja/tärähdyksiä/tms. joissa tähdet muodostavat viuhkan/v-kirjaimen/neliapilan tms. muotoisen kuvion, mutta suuri enemmistö kuvista sisältää tällaista kuvassa esiintyvää perusvirhettä, jossa tähden kuva seilaa ellipsin muotoisella, melko pienellä alueella. (Viimeisimmästä 27 kuvan erästä 24 kuvaa tuotti suunnilleen tämän tapaisen seurantavirheen ja vain kolmessa kuvassa oli tätä suurempi tärähdys/tähtirypäs/tms. ongelma.)

Mistä tällainen RA-suuntainen seurantavirhe voisi johtua? Itse epäilen, että seurantaputken 600mm polttoväli on vain liian lyhyt suhteessa kuvausputken 1500mm polttoväliin, jolloin autoguiderin tekemät korjaukset kertautuvat kuvausputken näkymään samassa suhteessa (tai vastaavasti seurantavirheet jäävät korjaamatta, koska näitä ei nähdä seurantaputken lyhyemmällä polttovälillä). Olen kokeillut muuttaa autoguiderin aggressiivisuussäätöjä sen suurempaa parannusta saamatta: optimiasetus on 3-4 tienoilla maksimin ollessa 6 (jos aggressiivisuuden asettaa liian suureksi tulee vain noita tähtiryppäitä normaalia enemmän).

[Timpe]

Lisätäänpä ketjuun vielä kysely siitä, kumpi näistä putkista olisi kannatettavampi valinta 300/1500 Newtonin ohjainputkeksi:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p1060.html (ED 80/600mm refractor)
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/de/info/p2423.html (ED 100/900mm refractor)

Virhettä tulee itä-länsi (RA) suunnassa ja sen suuruus tuntuu olevan samaa suuruusluokkaa molemmilla valotusajoilla...

Väliaikatietoina sen verran, että SW80ED lähti myyntiin ja tilalle tulee Telescope-Serviceltä tuo SW100ED pidemmällä 900mm polttovälillä. Jospa tämä seurantaongelmakin korjautuisi tästä... 

[Make]

Tuollaiset RA-seurantaongelmat newton-putken kanssa ovat minullekin tuttuja. Olen viime aikoin onnistunut ratkaisemaan ne sille tasolle, että 10-20 minuutin valotuksilla tulee pyöreitä tähtiä. Muutamia pointteja:

• Miten paljon newtonisi pääpeili pääsee liikkumaan? Kuinka jämäkkä newtonin putki ja tarkennin on? Entä panta ja lohenpyrstö? Suuri osa seurantaongelmasta voi olla pääputken epästabiilisuudessa ja värinöissä.
• Miten seurantaputki ja pääputki on liitetty toisiinsa? Jos vääntelet putkia, tuntuvatko ne liikkuvan toistensa suhteen? Kuuluuko ääniä / klonksumista?
• Millainen on PE-käyräsi kuvattuna pääputken kautta? Entä seurantaputken kautta? Ota ne molemmat, niin näet, värähteleekö vain toinen vai molemmat.
• Differentiaalista taipumaa pääputken ja seurantaputken välillä voit tarkastella näin: kohdista molemmat johonkin tähteen meridiaanilla etelässä siten, että tähti on täsmälleen molempien putkien kuva-alojen keskellä (mieluiten kamera yhtä aikaa molempiin putkiin tai ainakin hiusristikko-okulaari toiseen). Ota kuva eteläsuuntaan (alkusuuntasi), itään ja länteen, mieluiten matalaan deklinaatioon, siten, että kohdistat pääputken johonkin tähteen kuva-alan keskelle. Huomaat helposti idän ja lännen puoleisista seurantaputken kuvista, taipuvatko putket toistensa suhteen (onko tähti seurantaputkessakin liikkunut pois keskipisteestä?). Oletan näin käyvän suurella todennäköisyydellä. Minullakin kävi näin ja  syy oli pääpeilin liikkuminen asentoa vaihdettaessa.

Itse olen newton-putken käyttäjänä todennut, että varmin tapa peiliputken kanssa olisi käyttää off-axis guideria. Sinuna peruisin SW 100ED:n tilauksen ja vaihtaisin sen TS:n matalaan off-axis guideriin. Jopa kalliissa ASA astrograafeissa esiintyy tätä taipumaongelmaa, katso linkki:

http://www.collectingphotons.com/Astro/papers/ASA%20flexure.pdf

EDIT: En usko kovin helposti tuohon polttoväliongelmaan. Autoguiderihan toimii subpixel-tarkkuudella, joten voit laskea, kuinka monta pikseliä pääputken kuva voisi heilahtaa ilman, että autoguideri huomaisi mitään. Veikkaan, että korkeintaan pikselin, todennäköisesti alle pikselin. Kuvissasi näkyy ainakin 10 pikselin siirtymiä. Mihin ilmansuuntaan muuten kuvasit tuon kuvaparin? Mikä oli guiderin päivitysnopeus/valotusaika? Tarvitset lisäksi PE-käyrän, josta näet heilahdusten nopeuden (kaarisekuntia / sekunti), jonka avulla voit päätellä tarvittavan guidauksen päivitysvälin ja -nopeuden.

Saatko guideristasi ulos seurantavirhekäyriä PHDGuidingin tapaan? Voiko guideriasi käyttää myös kamerana (=kuvan saa tietokoneelle), jolloin voisit kokeilla sitä PHDGuiding-ohjelman kanssa, joka antaa reaaliaikaiset seurantavirhekäyrät.

[Timpe]

Huh ja KIITOS! Tulipa järeä tietopaketti seurantaongelmista yhdellä kerralla
Sitten tähän alle kommentit:

• Miten paljon newtonisi pääpeili pääsee liikkumaan? Kuinka jämäkkä newtonin putki ja tarkennin on? Entä panta ja lohenpyrstö? Suuri osa seurantaongelmasta voi olla pääputken epästabiilisuudessa ja värinöissä.

Luultavasti hiukan liikaa, kun en ole uskaltanut laittaa peilin sivuttaispitimiä kovin kireälle erilaisten peilille tulevien muotovirheiden/puristumien takia. Klappia lienee nyt sellaiset 0,5...1 mm sivuttaissuunnassa, mutta kuinka olennainen asia tämä on kun kuvataan näitä lyhyitä pätkiä? Talvella lumen vaalentama taustataivas sallii kaupungissa tällä putkella maksimissaan parin minuutin valotukset ennen kuvan hunnuttumista vaaleanruskeaksi/punaiseksi. Tavoite on päästä sellaiseen 2-5 minuutin seurantakykyyn hiukan riippuen mihin suuntaan taivasta putki osoittaa. Luulisin, ettei peili ehdi paljoa liikkumaan sivuttain tällaisen aikajakson aikana (kun se kuitenkin makaa osittain "alareunan" sivuttaispidikkeiden varassa keskimäärin 45 asteen kulmassa -> klappi on tällöin "yläreunassa").

• Miten seurantaputki ja pääputki on liitetty toisiinsa? Jos vääntelet putkia, tuntuvatko ne liikkuvan toistensa suhteen? Kuuluuko ääniä / klonksumista?

Kuva tästä samasta ketjusta selventänee asiaa tässä suhteessa (tästä puuttuu korkeussuuntainen vastaruuvi, jonka lisäsin tarpeen niin vaatiessa). Periaate on kuitenkin eräänlainen duo-mount, jossa on kaksi Losmandy-lohenpyrstöä rinnakkain. Näistä seurantaputken satulaa voi siirtää sivuttain "vaakasuunnassa" noin 10-15 asteen kaarella ja kenties muutaman kymmenen kaariminuutin verran "pystysyynnassa". Rakenteessa on nyt pääpeilin kollimointiruuvien tapainen push-pull systeemi, jossa toista päätä saa nostettua aavistuksen säätöruuvilla ja toisella ruuvilla lukitaan/kiristetään tämä korkeussäätö kohdalleen. Toinen pää on pultilla kireäksi kiristetty, muttei lukittu. Kiinnityksen rakenne on nyt vaiheessa "beta-testit", mutta osittautunut varauksin *) käyttökelpoiseksi. Säädettävyyttä on sopivasti ja seurantaputken saa mielestäni pysymään riittävän jämäkästi paikallaan (voin olla tässä väärässä, mutten epäile tätä toistaiseksi  ykkössyyksi virheeseen).

• Millainen on PE-käyräsi kuvattuna pääputken kautta? Entä seurantaputken kautta? Ota ne molemmat, niin näet, värähteleekö vain toinen vai molemmat.

Ei mitään hajua PE:stä - en käytä kannettavaa tietokonetta putken äärellä, jolla sen saisi mitattua. Guiderista (LVI SmartGuider = ns. Stand-Alone-Guider) ei saane ulos sopivaa seurantatietoa, josta voisi PE-käyrät mitata. Gemini G41 jalustan valmistaja lupaa alle 5" virhettä, mutta suhtauden tähän varauksin, koska nykyinen kuorma on jalustan kantavuuden ylärajoilla (muttei vielä liian raskas speksien mukaan).

• Differentiaalista taipumaa pääputken ja seurantaputken välillä voit tarkastella näin... Huomaat helposti idän ja lännen puoleisista seurantaputken kuvista, taipuvatko putket toistensa suhteen (onko tähti seurantaputkessakin liikkunut pois keskipisteestä?). Oletan näin käyvän suurella todennäköisyydellä. Minullakin kävi näin ja  syy oli pääpeilin liikkuminen asentoa vaihdettaessa.

Tämän testin voinee tehdä, mutta tässäkin puhutaan nyt 90 asteen suunnan muutoksista (vrt. kyselyni liikkeen mittakaavasta ja vaikutuksista kohdassa 1.)
Itse tosin epäilen suunnan muutoksissa tapahtuvan päasiallisen taipuman syyksi putkimateriaalia (ns. sonotube kartonkiputki) ja muita rakenteita, joita ei alunperin edes suunniteltu kuvauskäyttöön soveltuviksi. Tämän puolen perusteellinen pohtiminen ja korjaaminen vaatisi niin suuren remontin, etten ole sitä halukas tälle putkelle tekemään. Asenne on enempikin sellainen, että annan vakavan kuvaustouhun olla vähemmällä, jos siitä tulee liian suuri migreeni itselleni, koska oikeasti tarvitsen silloin tämän Newtonin tilalle kunnollisen kuvausputken tätä pienemmässä kokoluokassa. Tällainen 30cm kokoinen Newton ekvatoriaalipystytyksellä on vain sen verran "makea peli" tähtitaivaan ihmettelyyn, että mieluusti siedän sen sopimattomuutta vakavaan tähtikuvaukseen. (Menen korjauksissa kohta kohdalta tämän kanssa järjestyksessä apupeilinpidin -> putken pitkittäistaipumat -> kiinnitys Losmandy lohenpyrstöön -> jne. jahka sitä ennätän ATM-työpajassani tekemään ja itselleni motivoimaan ;) Loputon projekti, sanoisin... 

Itse olen newton-putken käyttäjänä todennut, että varmin tapa peiliputken kanssa olisi käyttää off-axis guideria. Sinuna peruisin SW 100ED:n tilauksen ja vaihtaisin sen TS:n matalaan off-axis guideriin. Jopa kalliissa ASA astrograafeissa esiintyy tätä taipumaongelmaa, katso linkki: http://www.collectingphotons.com/Astro/papers/ASA%20flexure.pdf

Off-axis guideria selvitettiin tässä samassa ketjussa aiemmin, joten en halua palata tähän uudelleen. Lue tuolta edeltä, miksi se ei sopinut ratkaisuksi itselleni.

SW100ED:n tilausta ja siihen sijoitettavaa lisäsummaa en kadu, koska polttoväli"ongelma" on vain yksi syy sen hankintaan. Toinen seikka on riittävän kirkkaan tähden löytäminen 80mm seurantaputkella ja tuolla ylläkuvatulla putken säätömekanismilla. Lisäapertuuri tuo helpotusta LVI Smart Guiderin kranttuiluun riittävän kirkkaan seurantatähden  löytämisen kanssa ja lisäpolttoväli antaa varmuutta seurantaan + lisää säätövaraa autoguiderin parametrien säätämiseen. Suuremmalla seurantaputkella riittää pienempikin säätövara seurantatähden hakemiseen ja omasta duo mount -rakenteestani voidaan tehdä näiltä osin tukevampi. Sitä paitsi vaihto saman valmistajan suurempaan "tytärputkeen" menee muutenkin niin kivuttomasti, kuin se vain on olosuhteisiin nähden mahdollista 

EDIT: En usko kovin helposti tuohon polttoväliongelmaan. Autoguiderihan toimii subpixel-tarkkuudella, joten voit laskea, kuinka monta pikseliä pääputken kuva voisi heilahtaa ilman, että autoguideri huomaisi mitään. Veikkaan, että korkeintaan pikselin, todennäköisesti alle pikselin. Kuvissasi näkyy ainakin 10 pikselin siirtymiä. Mihin ilmansuuntaan muuten kuvasit tuon kuvaparin? Mikä oli guiderin päivitysnopeus/valotusaika? Tarvitset lisäksi PE-käyrän, josta näet heilahdusten nopeuden (kaarisekuntia / sekunti), jonka avulla voit päätellä tarvittavan guidauksen päivitysvälin ja -nopeuden.
Saatko guideristasi ulos seurantavirhekäyriä PHDGuidingin tapaan? Voiko guideriasi käyttää myös kamerana (=kuvan saa tietokoneelle), jolloin voisit kokeilla sitä PHDGuiding-ohjelman kanssa, joka antaa reaaliaikaiset seurantavirhekäyrät.

Pikseleitä laskettiin tämän ketjun alkupäässä, jolloin Petri Kehusmaa yritti niitä kehnolla menestyksellä takoa päähäni. Systeemini lienee vielä muilta osin sen verran hutjakka, että nuo muut taipumiin yms. vaikuttavat jutut tulisi saada kuntoon ennen pikselipyöritykseen ryhtymistä. Omaksi käsityksekseni jäi kuitenkin, että 50% kuvausputken polttovälistä olisi kiva seurantaputken minimipituus varmuuden maksimoimiseksi, kun digijärkkäreiden pikselikoot pyörivät noin/alle 6 um luokassa (7D:llä 4,3 um).
Niin, ja se guideri (LVI SmartGuider) on niin automatisoitu härpäke, ettei sieltä saa kaipaamiasi parametreja ulos  Kuva on kuvattu itään eli M31:n suuntaan noin klo 23 aikoihin.

[tähti_ville]

Hei Timo,

Virhettä tulee itä-länsi (RA) suunnassa ja sen suuruus tuntuu olevan samaa suuruusluokkaa molemmilla valotusajoilla.

Minulla oli aluksi samnlaista virhettä ja sain sen korjattua jalustan tarkalla suuntaamisella eli jos seurannan aikana tähdessä esiintyi valumista ulös tai alas niin sitten korjattiin jalustaa siirtämällä tarvittavaan suuntaan niinkauan kunnes tähti pysyi seurannan aikana tunnin viivalla. samalla joutui karvan verran astekulmaa muuttamaan siis tosi vähän. Niin tuli tähdistä pistemaisiä vaikka valotit 10 - 30min.

En tiedä onko tästä apua mutta mulla toimii hyvin systeemi ja säätötoimenpiteet ovat tosi pienet.

terveisin Antti

[Kaizu]

Tuo RA-virhe saattaisi olla lyhyt jaksollinen virhe. Jakso on niin lyhyt että autoguiderin valotusaika ei riitä sen korjaamiseen. Lähde ei silloin ole matoruuvi vaan joku vaihteiston hammaspyörä lähempänä moottoria. Aika monen jalustan PE-käyrässä näkyy matoruuvin heiton päällä "rippelinä" myös parin seuraavan pyörän heitot, suuruusluokaltaan 1"-2" paitsi EQ5 ja EQ6 jalustoissa näytti olevan 5".

Kaizu

[Lauri Kangas]

Jos sulla on Timpe joku webbikamera jonka saat viritettyä väliaikaisesti putkeen kiinni läppärin kanssa, niin silläkin voi mitata PE-käyrän esim. k3ccdtoolsilla tai ehkäpä jopa phd guidingilla. Siihenhän ei tarvita guidauskameraa.

[Timpe]

Kiitos kommenteista, hyviä vinkkejä kaikki 
Laitan tähän alle kuvia jalustan rakenteesta tuon tuntiakselin/matoruuvin/yms. kohdalta ja lisäksi aiempaa tarkemman kuvan seurantaputken kiinnityksestä.

Ensimmäinen kuva kertoo kuinka RA-moottori asettuu hammaspyörää vasten ja kuinka matoruuvin kireyttä voidaan säätää hammaspyörään nähden. Tästä näkyy kuinka yksinkertainen tuon Gemini G41:n Direct Drive RA-seuranta on. Askelmoottori ohjaa suoraan matoruuvia ilman alennusvaihteita tms. (välissä on vain tällainen sovitus voimansiirtoa varten, jonka rikoin aikoinaan DEC-moottorin puolelta käyttö/säätövirheen vuoksi). Matoruuvin kireyssäätöä varten on yksi säätö/ruuvi, joka kiinnittyy kakkoskuvassa näkyvään teräsjousitappiin ja joka säätää matoruuviyksikköä lähemmäs/kauemmas hammaspyörästä. Tätä rakennetta olen epäillyt yhdeksi syylliseksi seurantaongelmiin, koska tämä (jousitappiin tukeutuva) kohta on herkkä putken tasapainotukselle RA-suunnassa!

Jos tasapainotus on selvästi (toispuoleisesti) joko vastapainojen tai putken puolella, niin voidaanko saada aikaan tilanne, jossa matopyörä nojaa liian voimakkaasti sivuttain hammasrattaaseen? Tai sitten voimaa kohdistuu liikaa tähän matoruuvin kireydensäätömekanismiin ja matoruuvi kiristyy liikaa tämän vuoksi. Edellisen ilmiön seurauksena askelmoottori voisi (?) "hirttää kiinni" aika ajoin (=samalla tavoin kuin tilanteessa, jossa matoruuvi on liian lähellä hammasrattaita ja kitka on liian suuri). Normaalisti toteutetussa jalustassa tämä rakenne on kiinteästi lukittu, mutta Geminissä matopyörä on tuettu tällä jousisysteemillä kiinni hammasrattaaseen "backslashin" välttämiseksi. Kaikesta päätellen tämä jalusta olisi silloin suunniteltu lyhyille SCT/MCT/RCT-putkille ja pitkän Newtonin omistaja on normaalia enemmän hankaluuksissa tasapainotuksen kanssa! (Tämä selittäisi omat kokemukseni jalustan vaihtelevasta seurantatarkkuudesta ja omat valitteluni aiheesta aiempien tähtikuvien yhteydessä  )

Toisessa kuvassa näkyy sekä likainen/rasvainen hammasratas että sitä liikuttava matopyörä, jotka puhdistin tänään Espanjan vuoristoylängön hiekkapölystä + rasvasin uudelleen (tämä jalusta on käytettynä sieltä ostettu)  Ainakin jalustan käyntiääni hiljeni tämän operaation myötä. Toisaalta matopyörää/RA-moottoria takaisin asentaessa + säätäessäni tuli pohdiskeltua enemmänkin tätä jalustan RA-mekanismin rakennetta, mistä kirjoitin tuon ylläolevan päättelyketjun. Jalustan RA-askelmoottorin saa näet pysähtelemään seurantanopeudella, JOS tämä kireyssäätö on liian kireällä. Nopeammalla säätönopeudella RA-stepperi ei vielä jumita samalla asennolla, mutta 1x seurantanopeus saattaakin jo pysähdellä. Askelmoottori ei pidä tästä pysähdyshäiriöstä mitään muuta ääntä kuin hiljaisen "tsup-tsup-tsup..." äänen, kunnes akseli pyörähtää taas eteenpäin. Tarkastelin tätä ilmiötä stepperin akselin liikkeestä, jossa huomasin 2-3 sekunnin mittaisia taukoja, jos matopyörä oli liian kireällä.

Kolmas kuva kertoo seurantaputken kiinnitykseen käytetyn Losmandy-satulan säädöistä. Mielestäni tämä rakenne on riittävän tukeva, mutta sillä on käytettävyyden kannalta hiukan liian suppea liikuntavara seurantatähtien etsimiseen. Tuo uusi, valovoimaisempi SW100ED auttaa tähän pulmaan jonkin verran. Sen sijaan tuo yllä kuvattu tasapainotusongelma saattaa olla hankalammin ratkaistavissa (jos tästä on kyse), koska GEM-jalustassa putken tasapainotus on herkkä vaihtumaan sen mukaan, millä puolella jalustaa putki kulloinkin on. Jo sangen pienet tasapainotuserot saattaisivat näkyä tietyissä putken asennoissa tuon RA-säädön kireydessä, jos tästä on kyse. Hankala tilanne!