Jos ostaisin 4" f/7 ED APO- putken

[TuRe]

niin mitä sillä tekisin.

Kun seuraa foorumia, niin yksi asia askarruttaa hyvin monia harrastukseen pyrkiviä ja -olevia, nimittäin valita putkiviidakosta  omiin tarkoituksiin sopiva työkalu. Asiaa ei helpota se, että usein itselläkään ei ole vielä vakuuttavaa käsitystä, mitä harrastukseltaan haluaa jatkossa.
Sen takia pitää esittää esimerkkejä mihin ne  johtaa, sekä vertailuja eri tuotteiden ja toimenpiteitten välillä.

"Linssiputket"-osiossa kysyin otsikon putken sopivuudesta valokuvaukseen:
Messierin kohteissa:
-----------------------------
Ainakin kirkkaimmissa kohteissa putki soveltunee sellaisenaan. Laajemmissa ja himmeimmissä 
Messierin kohteissa voisi käyttää polttovälin lyhentäjää (focal reducer), esim. 0,8 tai 0,7x, 
jolloin saadaan valovoimaa, eli aukkosuhdetta paremmaksi ja kuvaan mahtuu laajempi alue.
Eli 0,8:lla saadaan f/5,6 / 570 mm
ja  0,7       "        f/4,9 / 500 mm ,jotka lienevät jo sopivia vaikka ccd- kameralle. 
     0,5       "         f/3,5 / 350 mm, joka toimii vain pienikennoiselle ccd-kameralle.

Planeetat:
--------------
Nyt joudutaan käyttämään jo paljon enemmän lisätavaraa eli polttovälin pidentäjiä ja   
mahdollisesti okulaareja apuna. Tilanne eräiden planeettojen esim. Saturnus osalta, näyttää   
huonolta, koska ne loittonevat ja siirtyvät matalammalle jatkossa ja ovat nykyisessä paikassa vasta "seuraavan sukupolven" aikana.  Mutta kuitenkin kannattaa yrittää. Seuraavana eräitä polttoväleja ja aukkosuhteita, joilla voisi yrittää kuvata tai havaita:
  2xBarlow + 15 mm okulaari  antaa putkelle arvot f/36 ja Feff 3713 mm
  2xBarlow  + 10  "      "           "          "       "    f/58 ja   "    5712  "   

  4x Barlow (2kpl 2x)                "          "       "    f/28 ja   "    2856  "
  4xBarlow  + 15 mm okulaari     "          "       "    f/73 ja   "    7426  "
  4xBarlow   + 10 mm   "           "          "       "    f/112     "  11420  "
Tuo viimeinen suurennus lienee jo aivan rajoilla. Huonot aukkosuhteet menettelevät  Planeetoissa ja Feff on efektiivinen (tehollinen) polttoväli.

Himmeistä,` punaisista` kohteista minulla ei ole mitään kokemusta. Arvaan, että silloin liikutaan jo ccd- kuvauksessa ja polttovälin lyhentäjissä ( kohta Messier).

Kuten sanottu, esitykseni on alkeellinen, mutta toivon siihen hyviä kannanottoja ja tarkennuksia, että saadaan tähän esimerkkiin lisävaloa.

[einari]

Minun 'kaksisenttiseni'.

Oma käsitykseni on että planeetta ja ds-kuvaukseen tarvitaan kaksi eri putkea.
Barlowit ja polttovälin lyhentäjät ovat kuitenkin vain eri tasoisia kompromisseja.
Onneksi (tai valitettavasti), kuten totesit niin planeettakuvaus on näillä leveysasteilla pitkään varsin kehnossa jamassa joten voi odottaa kunnes planeetat alkaa  näkymään paremmin ja ostaa sitten kunnon planeettaputki.
Sinänsä planeettaputki voi aivan hyvin olla kohtuuhintainen SC tai Maksutov-putki jossa helposti saa tarpeellista polttoväliä.

Taulukostasi sellainen pieni huomio että planeettakuvauksessa ei yleensä käytetä barlowia ja okulaaria yhtäaikaa.
Normaalisti käytetään barlowia (tosin itse olen kuvannut myös okulaarisuurennoksella hyvin tuloksin).
Tässä yksi esimerkki (joka itseasiassa on kuvattu ED80-linssiputkella - tosin kuvaa on kasvatettu kaksinkertaisesti kuvankäsittelyllä):
http://www.ursa.fi/capella/ilmot/jupiter290506.htm
Eli kyllä pienehköllä linssiputkellakin voi ihan kelvollista planeettakuvaa ottaa.