AllSky7

[ptk]

Hei,
Aloitetaanpa uusi keskusteluketju AllSky7 meteorikameraverkostosta
https://allsky7.net/index.html?&country=FI
https://allsky7.net/index.html?&station=AMS252&country=FI#liveview
niin ei hajaudu Taivaanvahdin havaintojen kommentteihin.
Korjauksia ja täydennyksiä saa mielellään esittää.

Taustaa:
Mietin nyt kesällä sopivaa jatkajaa marraskuusta 2018 heinäkuuhun 2022 käytössä olleelle omatekoiselle AllSky kameralle, jonka kupu oli keväällä 2022 melko samea ja tallenteiden katsomiseen meni liikaa aikaa, raportoinnista puhumattakaan. Vaihtoehtoina olivat: 

1) Jatkaa entisellä ZWO ASI294MC Pro-kameralla ja uudella kuvulla.  Softa olisi todennäköisesti vaihtunut SharpCap Prosta https://www.sharpcap.co.uk/ johonkin ehkä automaattisempaan
indi-allsky https://github.com/aaronwmorris/indi-allsky tai
AllSkEye https://allskeye.com/
Sonotaco UFOCapture https://sonotaco.com/soft/e_index.html ei ymmärtääkseni tuohon rautaan taivu.
Koska kamera oli koko tuon ajan Auringon paisteelle alttiina, en ole enää varma kennon kunnosta. Se on vielä tutkimatta ja oma mielenkiintoinen projektinsa.

2) Joku DIY Raspi-pohjainen viritys, joita netti on pullollaan.  Edullinen vaihtoehto, jolla ei kuitenkaan saa merkittävää parannusta 1" kennolla varustettuun ASI:n kameraan.  Raspiin sopivat Sony Starvis 2. sukupolven kennoilla varustetut kameramoduulit näyttävät olevan vasta nyt tuloillaan. Näistäkin varmaan saa rakennettua hyvän kokonaisuuden.

3) Valvontakameroihin pohjautuva systeemi, josta Karhukamera https://karhunvartijat.fi/karhukamera/
on todella hienosti toteutettu esimerkki. Hankinkin pari D-Link Tapo WS325WB kameraa testiin, kun niitä sai tarjouksesta €80 / kpl. Niistä saa tehtyä varsin näppärän kokonaisuuden esim. NVR-kiintolevytallentimen kanssa. Kalliimpi kuin 2) mutta ei mahdottoman tyyris.  Tallenteiden läpikäynti on tässäkin pullonkaula. Etuina mm. valmis kamera + F1.0 laajakulmaoptiikka, helpompi sijoitus ja luultavasti vähemmän ongelmia hajavalon, lumen ja jään kanssa kuin AllSky-kuvuilla. Kun ei käytetä kalansilmäobjektiivia, vääristymää on vähemmän, valovoima parempi ja tähtien paikkojen määritys tarkempaa. Jos kamera menee rikki, kaupasta mitä todennäköisimmin saa vastaavan tai paremman nopeasti tilalle, jopa takuuseen.

4) AllSky7-sivustoon olin törmännyt aiemmin, mutta resurssien puute tuntui olevan niin kova, ettei sellaista käytännössä saa, eikä hinnasta ollut mitään tietoa.  Jaakko Visurin vinkistä aloin asiaa kyselemään. Mike Hankey ohjasi kyselyn USA:n puolelta Eurooppaan, johon Steinar Midtskogen Norjasta vastasi ensin. Saksalainen Sirko Molau oli lomalla ja liittyi mukaan myöhemmin.  Kävi ilmi, että kameroita saa ostettua valmiina pakettina Saksasta hintaan €1660 sis. ALVin ja rahdin. Siitäpä sitten tilaus sisään ja tunnuksella AMS252 kulkeva kamera saapui reilun viikon kuluttua 7.8. Maksu hoituu tilisiirrolla viimeistään kaksi viikkoa paketin saapumisen jälkeen. Tätä on sitten viritelty käyttöön.

Tämäkin vaihtoehto on jossain määrin kotikutoinen, mutta useita vuosia kehitelty niin softan kuin raudan osalta. Ei halpa, mutta v. 2018 kasaamani systeemin kamera maksoi reilut €1200, Meike 6.5 mm F2.0 reilun satasen. Meteoreja tunnistava ohjelmisto ja ratojen automaattinen laskenta tässä houkuttelivat, kunhan vähintään kaksi kameraa kuvaa saman kohteen. Talvi näyttää miten paljon halkaisijaltaan 28 cm akryylikupu kerää lunta.  Sen vastatoimia tässä nyt kehitellään.  Lämmitys kyllä järjestyy, mutta kupu ei kestä ainakaan +60 astetta enempää ja tarvitsee varmuuden vuoksi eristyksen. Kääntöpuolena saattaa olla varaosien saanti, mutta tästä en osaa vielä sanoa mitään. 

Itse projekti:
AllSky7 on American Meteor Society:n aktiivijäsenen Mike Hankey:n https://www.amsmeteors.org/author/mike-hankey/
pitkäaikainen hanke hyvän meteorikamerajärjestelmän luomiseksi.
Tämän hetkinen toteutus https://allsky7.net/#aboutus
on levinnyt melko hyvin Euroopan keskiosiin. Norja ja Ruotsi ovat saamassa lisää kameroita.

Tarina jatkuu teknisillä tiedoilla ym.

Yt. Pekka Kangas

[ptk]

Tekniikkavaroitus!
Käytännön demona siitä miten tunnistus onnistuu, kokosin yön 7-8.9.2024 kaikki automaattiset löydöt
(ts. hakemistosta /mnt/ams2/HD löytyvät tiedostot tuolta yöltä, joiden nimissä esiintyy merkkijono -HD-meteor-) ja ne ovat jaossa
https://drive.google.com/drive/folders/1YZR-2fdPCn3OXDgCJTYVOPbkDHJhz9hK?usp=sharing
Puolet tunnistuksista ovat joko hyönteisiä tai lintuja, kun AS7 automatiikka ei osaa toistaiseksi erotella mutkiin lentäviä kohteita. Joskus valinta ei ole helppo edes ihmiselle.  Meteorin vana on varmin tuntomerkki.

Videoita on 236, joissa trim-versio on ajallinen näyte ja crop lisäksi rajattu löydökseen, mikä on joskus hyödyllinen. Koko hakemiston voi imuroida kerralla omalle koneelle: Lataa kaikki/Download all -toiminnolla ZIP-paketissa. 
Se täytyy purkaa ennen katselua esim. Windowsin tiedostohallinnan Extract all-toiminnolla.

Katselu onnistuu esim. VLC mediasoittimella https://www.videolan.org/vlc/
raahamalla kaikki toistojonoon.  Windowsin Media Player toiminee myös. 
Paras Windows videotoistin on mielestäni kuitenkin PotPlayer, josta on helpointa ladata ja asentaa PortableApps-versio
https://portableapps.com/apps/music_video/potplayer-portable
joka ei asenna ylimääräistä roinaa eikä sotke Windowsin rekisteriä.  Suora linkki
https://download2.portableapps.com/portableapps/PotPlayerPortable/PotPlayerPortable_1.7.22227.paf.exe

Sillä pystyy selaamaan videoita ruutu kerrallaan eteen- ja taaksepäin, taakse ei jouhevasti toimi oikein millään muulla pelkällä toistosoftalla, videoeditorit on sitten erikseen.
Se osaa myös hyödyntää hyvin laitteiston suorituskyvyn. 
PotPlayerin pikanäppäintoiminnot: Välilyönti=toiston pysäytys/jatko; Enter=Full screen/ikkunamoodi,
d=edellinen ruutu, f=seuraava ruutu
Jos pitää etsiä videosta jotain hidastamalla tai nopeuttaa turhan pitkäveteistä toistoa, nopeutta voi säätää näppäimillä: z x c
z=palauttaa 1:1 toiston tai edellisen käytetyn hidastuksen/nopeutuksen ; x=yksi askel hitaammin; c=yksi askel nopeammin
Ne toimivat 0.1 portain, esim. 0.7, 0.8, 0.9, 1.0, 1.1, 1.2 jne.  -kertainen toistonopeus.  Valittu vauhti näkyy vasemmassa yläkulmassa.
Jos samassa alihakemistossa on useita videoita, Playlist-selaus käy PageDown/PageUp näppäimillä.

Selainkäyttöliittymän kauttakin löytöjä voi katsella, mutta em. keinolla saa nopean katsauksen.
Tarkempaan analyysiin sitten on syytä hyödyntää ohjelmiston Meteors-toimintoa selaimessa.

Selkeitä kelejä ja kirkkaita meteoreja!
Tv. Pekka

[ispa]

Kokeilin mielenkiinnosta AMS252-aseman vaikutusaluetta ympyränä. Se ulottuikin ihan Suomen pohjoisosiin,  Pohjois-Ruotsiin ja Itä-Karjalaan. Ainoastaan Etelä-Suomi jäi Tampereen korkeudelta katteen ulkopuolelle.

Etelä-Suomeen siis voisi asentaa uuden aseman.

[ptk]

Hienoa, että asiasta syntyy keskustelua, eikä vain tupista itsekseen!

Jos tavoitteena on saada kuva tai videonpätkä meteorista yhdestä kamerasta, 2-3 asemaa Suomeen teoriassa riittää.
Jos pyritään tekemään kansalaistiedettä ts. laskemaan meteorien ratoja ja maahan asti tippuvien meteoriittien putoamisalueita mahdollisen löydön toivossa, tarvitaan tarkka aika ja paikka, tähtitaivasta referenssinä käyttäen, vähintään kahdelta asemalta.  Jos halutaan tarkkuutta, pitää olla ainakin 3-4 asemaa vrt. satelliittipaikannus (GPS, Galileo,..). 

Sitten pitää vielä olettaa, että
a) Kaikki kamerat ovat toimintakunnossa ml. että kupu ei ole huurussa, kuurassa, lumen peittämä, tallenteet OK jne. 

b) Kaikilla asemilla on niin selkeä sää, että tähdet näkyvät.  Horisontin lähellä on lähes aina utua tai pilviä. 

c) Kaikilla on hyvä näkyvyys ko. suuntaan, laskelmassa 10 astetta - todellisuudessa se toteutuu harvoin näin hyvin.
  AMS252:n tapauksessakin idän-kaakon ja lounaan suunnilla puita on edessä altitudiin 15-20 saakka.

d) Kirkkaiden meteorien näkyvä lento loppuu ilmeisesti jossain 20-30 km tienoilla.  Jos laskelma tehdään arvoilla:
  Meteor altitude 20 km, Local horizon 15 degrees, päädytään alle 100 km toimintasäteeseen. 
  AllSky7 hankkeessa on arvioitu, että paras tieteellinen hyöty saadaan kun toimivia asemia on 100 km välein.
  Tiheämmässäkin niitä on esim. Saksassa.

e) Edellinen laskelma pätee pimeänä aikana.  Kun näillä leveysasteilla hämärää riittää, jää suuri osa meteoreista
  piiloon.  Valoisammassa havaittavuusetäisyys tipahtaa nopeasti
  https://allsky7.groups.io/g/english/topic/daytime_fireball_missed/104279335
 
f) Julkisesti näkyviä taivaskameroita on Suomessa vähän, varsinkin pohjoisessa.  Jos haluaa seurata säätilannetta,
  revontulia, valaisevia yöpilviä, helmiäispilviä, yläsalamia jne., vaihtoehtoja ei ole monta. 
  Useimmat niistäkään eivät kuvaa päivällä.  Myös halohavaitsijat ovat toivoneet valtakunnan laajuista kameraverkkoa.

Toki Suomessa on ennestään muita kameroita, joiden havaintojen tarkkuus vaihtelee.
AllSky7 on itsetekoisiin verrattuna helppokäyttöinen paketti, ei tosin halpa.
Kamera-aseman hoitajan kustannuksia voidaan saada alemmas, jos esim. Ursa hakee ja onnistuu saamaan rahoitusta.
Kun käyttäjiä on enemmän, tukikin on parempaa.  Asennus vaatii kuitenkin vaivaa varsinkin Suomen olosuhteissa. 
Sen vaatimuksista tarkemmin seuraavaksi.

Yt. Pekka

[Harmaa Vaeltaja]

Olisiko tuohon kätevämpi ratkaisu jonkinlaisena yhteistyönä tehty yhtenäinen piensarja noita kameralaitteistoja sen sijaan, että jokainen väsää niitä itsekseen yritys ja erehdys periaatteella, ja korjailee sitten kämmejään huurteenpoiston yms. kanssa kun ei kuvaa saatukaan juuri siitä vuosikymmenen meteoriitista? Jokainen sitten ylläpitäisi sitä laitteistoaan, ja kun ne olisi samanlaisia, voisi ongelmatkin ratkaista yhdessä? vai onko tämä liian radikaali idea?

[ptk]

Niin kauan kun Sirko Molau pystyy toimittamaan valmiita kameroita, pienemmän riesan tie on ostaa niitä Saksasta.  Toki, jos tarvitaan lyhyessä ajassa yli 10, voi hinnassa syntyä jonkin verran säästöä kasaamalla itse.  Työtä osien tilaamisessa Kiinasta, Saksasta ja USAsta, niiden kokoamisessa, ohjelmiston asennuksessa, ym. on kuitenkin paljon.  Osatkin maksavat ja ne pitää jostakin rahoittaa.

Talvivarustuksen suhteen voimme tehdä yhteistyötä helpommin.  Lopulta siinä on kyse sopivien lämmityselementtien oikeasta sijoittelusta, niin ettei akryylikupu itse ota osumaa ja silikageelikuivaimien lisäämisestä kuvun sisälle. Työn alla on myös vähän toisen näköinen versio tästä Ikean teräskulhosta
https://allsky7.groups.io/g/german/topic/sind_as7_kamerabetreiber/108186372
tehdystä kenties maailman ensimmäisestä "meteoriitin kestävästä" kuvusta, jolla lumen saa toivottavasti sulamaan nopeasti 
Kun kuvussa on erilliset ikkunat kameroille, lämmitys on helpompaa kuin täysin avoimilla, yhden kameran versioilla.

Toki muunkinlaisten kameroiden suhteen voi tehdä yhteistyötä, mutta AllSky7 ohjelmistoa niihin ei saa.