Epäselvyys suhteellisuusteorian aika ja etäisyys käsityksissä

[Eusa]

Näin ajattelen kanssa, eli kun viiveitä ei ole, dilaatio nollautuu mutta kun viive vaikuttaa, se joko vanhentaa tai nuorentaa lepokoordinaatistossa (tarkoittaa suhteessa liikekoordinaatistoon eli kiihdyttävään koordinaatistoon).

Mutta kontraktio taas on seurausta juuri nollautuvasta ajan hidastumisesta. Sen käsittää siitä että aina kun nopeus on relativistinen, kontraktio alkaa vaikuttaa, se ei vaikuta kontraktioon vanheneeko vai "nuoreneeko" signaaliviiveiden vuoksi. Kontraktio on visainen juttu koska käsittääkseni hiukkaskiihdyttimissä se huomioidaan mikä on vahva todiste kontraktion puolesta mutta kuten aiemmin sanottu, jos dilaatio nollautuu niin mistä kontraktio silloin saa perusteensa?

Mikä esittämässäni kämmenenheilutusanalogiassani on vielä puutteellista, kun vaikuttaa, ettei se saa aikaan ahaa-elämyksiä?

Kun Matti vilkuttaa Tepolle ja Teppo Matille 50 m etäisyydellä toisistaan, ei silmän verkkokalvoon vaikuttava kämmenen pienentynyt koko ole katsottavan kohteen kannalta todellista, eikä kämmenen ympärillä näkökentän laajentuminenkaan, mutta havaitsijan kannalta ne ovat sitä todellisuutta millaisena kohteet projisoituvat hänelle.

Perspektivikuva-analogiaan on aika vaativaa lähteä rakentamaan analogiaa sille, miten kappaleet muuttaisivatkin kokoaan todellisesti jouduttuaan fysikaalisen muutoksen alaisiksi. Sellaista tylyä ideaa voisi soveltaa, että olkoon kartiomainen putki, jossa toinen pää on halkaisijaltaan 1 m ja toinen pää 5 cm. Olkoon tuo kartioputki rakennettu pystyyn 5 m korkeana. Ylhäältä pudotetaan halkaisijaltaan metrin muoto ja tilavuudeltaan 1 m³ vettä; toinen määrä kartion läpi ja toinen vierestä. Vierestä pudonnut määrä alta päin tarkasteltuna näyttää aluksi pienemmältä, mutta pudottuaan tulee samaan paikalliseen mittakaavaansa "itsensä" kokoisena. Sen sijaan kartioon pudotettu määrä pienenee leveydeltään ja ottaa lisää aikaa juostessaan alarei'ästä läpi. Vesi vuorovaikuttaa kolmannen osapuolen kanssa.

Esim. kaksosparadoksissa avaruusalus+kaksonen vuorovaikuttaa kolmannen osapuolen, polttoaineen&pakokaasujen kanssa, jotka eivät palaa, vaan jäävät matkalle mahdollistamaan kaksosen pysymisen nuorempana kuin Maassa odotteleva sisaruksensa.

[mistral]

Mikä esittämässäni kämmenenheilutusanalogiassani on vielä puutteellista, kun vaikuttaa, ettei se saa aikaan ahaa-elämyksiä?

Kun Matti vilkuttaa Tepolle ja Teppo Matille 50 m etäisyydellä toisistaan, ei silmän verkkokalvoon vaikuttava kämmenen pienentynyt koko ole katsottavan kohteen kannalta todellista, eikä kämmenen ympärillä näkökentän laajentuminenkaan, mutta havaitsijan kannalta ne ovat sitä todellisuutta millaisena kohteet projisoituvat hänelle.

Yrität siis rinnastaa kämmenen koon kellon hidastumiseen, mitä kaukaisempi kämmen, sitä hitaampi kello. Ja että kämmen on todellisuudessa aina tietyn kokoinen = että kello todellisuudessa käy aina vakionopeudella. Kyllä toki mutta ongelma on alistuminen ristiriidalle: kello käy suurennuslasin takana hitaammin vaikkei käykään hitaammin.
Eli on kaksi totuutta
1. kello käy hitaammin ---> seurauksena kontraktio
2. kello ei käy hitaammin ---> kontraktio edelleen voimassa mutta ilman perusteita

[Eusa]

Yrität siis rinnastaa kämmenen koon kellon hidastumiseen, mitä kaukaisempi kämmen, sitä hitaampi kello. Ja että kämmen on todellisuudessa aina tietyn kokoinen = että kello todellisuudessa käy aina vakionopeudella. Kyllä toki mutta ongelma alistuminen ristiriidalle: kello käy suurennuslasin takana hitaammin vaikkei käykään hitaammin.
Eli on kaksi totuutta
1. kello käy hitaammin ---> seurauksena kontraktio
2. kello ei käy hitaammin ---> kontraktio edelleen voimassa mutta ilman perusteita

Kämmenen koko vastaa paremminkin pituuskontraktiota ja sen ympärillä vapaa näköala aikadilataatiota (aika laajenee eli sen juoksutiheys hidastuu). Nämähän ovat kytköksissä siten, että aika-avaruusintervalli eli tapahtumien välisen erillisyyden määrä sekä etäisyytenä että aikana on invariantti muuttumaton kaikille havaitsijoille.

[velihopea]

Päivää taas. Olen pitänyt opiskelutaukoa ja mietiskellyt miten tätä jähnäystä kannattaisi jatkaa, josko ollenkaan. Ensiksi kuitenkin kiitokset Eusalle ja mistralille, jotka urheasti ovat jaksaneet kommentoida viimeisiä tekstejänikin. Muut, ehkä 100+ aiheen seuraajaa, varmaan lukevat näitä juttuja samalla huvituksella kuin minäkin kuuntelen kansanradiota.

Eusa kyselit eikö selityksesi saanut (minussakin) Ahaa-elämystä (ja palaisin oikeaan käsitykseen). Valitettavasti en saanut ahaata. En ymmärtänyt käyttämiäsi konsepteja, esim. perspektiivi-analogiaa, ja kuinka se selittäisi ristiinnäkemisprobleemin signaaliviive huomioiden tai ei.

Mistral puolestaan ymmärsit esimerkkini, ja ymmärtääkseni pidit sitä pätevänä, mutta jätit asian "tässä on se ristiriita" -tasolle versus että olisit todennut, että ST-opetus on tässä kohden väärin. Alku-Einsteinilaisista teksteistäkään en löytänyt tukea tuollaiselle väärinopetukselle.

Mutta otan vielä yhden esimerkin. Siinä myös yritän tuoda esiin, minkä vuoksi keskusteluaiheellamme on juuri tämä otsikko.

Otetaan yksi raketti. Se kulkee 0.8c vauhtia. AE:n kaavan mukaan tuossa vauhdissa raketin kellon käynti hidastuu 0.6-osaan maan kelloon nähden (maassa 60 min, raketissa 36 min). Raketti laukaistaan joku päivä klo 12:00 Helsingin rautatieasemalta kohti Turkua. Raketti alkaa lentämään Hki-Tku väliä 1 km korkeudessa. Sieltä on hyvä näköyhteys maahan ja radioaallotkaan ei juuri tuo signaaliviivettä. Raketissa on maan oloissa kasvanut ja koulutettu rakettimies.

Heti lähdön jälkeen, kun raketin kelloon tuli lukema 12:36, kun raketti on taas kääntymässä Hki:ssä, rakettimies katsoo mitä näyttää aseman kello. Virheelliseksi väittämäni ST-opetuksen mukaan, sen pitäisi näyttää 0.6 x 36 min = 21,6 min, eli ~12:22. Kun minä olen 100-varma, että aseman kello näytti ~13:00.

Ja rakettimies kuuntelee aikansa kuluksi YLE Radio Suomea. Rakettimies ihmettelee miksi kanava lähettää joka 36 min välein aikamerkin! Mutta sitten hän muistaakin, että hän on 0.8c nopeassa liikkeessä joten raketin kello on hidastunut. Sinänsä rakettimiehellä ei ole mitään ongelmaa elää, syödä ja nukkua raketin kellon mukaisia päiviä, koska hänenkin elintoiminnot ovat samalla lailla hidastuneet. Se rakettimiehen unirytmiä kyllä häiritsee, että valoisat/pimeät ajat eivät satu ollenkaan yksiin raketin kellon tuntien kanssa.

Joten vielä tuosta ristiin näkemisestä: Jos raketista nähtäisiin maan kello hidastuneena, kai kaikki muukin maassa pitäisi olla slow motion: maan pyöriminen, täysikuut, vuodenajat, kaikki. Mahdotonta!

Yleensä ottaen kai todellisuuden mallin, kuten ST, pitäisi kuvata ainakin periaatteessa todennettavia asioita todellisuudesta. Tämä ristiin näkemisen malli on minusta täysin absurdi ja ei-todennettavissa, väärä tulkinta ST:n tuosta osasta.

Pituuskontraktio.

Hki-Tku välimatka on linnuntietä 150 km. ST:n mukaan 0.8c nopeudessa myös kuljettu matka typistyy 0.6-osaan, eli 90 km:iin. Mutta, kuitenkin, todistettavasti, kun rakettia on maasta tarkkailtu sen on nähty säntillisesti aina kääntyvän Hki rautatieaseman ja Tku rautatieaseman kohdalla. Missä on pituuskontraktio? En näe sitä missään!

Rakettimiehestä kyllä saattaa tuntua, että eihän tämä Hki-Tku ollut pitkäkään matka, kun se meni näin äkkiä. Ja vielä, jos rakettimies menee siihen "halpaan", että pitää raketin kellon lukemaa samana kuin aika, ja sitten hän soveltaa kaavaa nopeus (pitää olla 0.8c) = matka/aika. Tästä matematiikka jyrää, että kuljetun matkan on lyhennyttävä samassa suhteessa kun aikakin on pienentynyt, jotta ei mentäisi ylivalonnopeuksiin tms.

Mutta tosiasia on, että Hki-Tku väli ei ole typistynyt yhtään. Ja rakettimieskin ymmärtää asian kun hän muistaa, että raketin nopeus (0.8c) ja Hki-Tku etäisyys (150 km) ovat määritetyt maan koodinaatistossa. Ja kun rakettimies konvertoi kellonsa lukeman maan kellon lukemaksi kaava 0.8c = 150 km/konvertoitu_kellolukema on ihan ok. Ja mitään pituuskontraktiota ei ole. Jos joku sanoo, että Hki-Tku välimatka on typistynyt, selittäköön myös miten se typistyminen näkyy a) maasta ja b) raketista.

Rakettimies on homo sapiens. Se on eläilaji, joka on kehittynyt vuosimiljoonien kuluessa, ja luonnonvalinnan myötä sen elintoiminnot ovat sopeutuneet siihen miten maapallo mekanismina toimii. Aika-suhteessa tarkoitan lähinnä maan pyörimistä (päivä/yö vaihtelu), kuun liike (kuukausirytmi), maan kiertäminen aurinkoa (vuodenajat).

Entäpä jos tuo raketti kuskeineen olisikin jostain muualta kosmoksesta, joku cruisailija, joka jostain kumman syystä alkaa sahaamaan Hki-Tku väliä 1 km korkeudessa. Tämä U.F.O.-rakettimies on joku U.F.O.-sapiens, jotain U.F.O.-kansaa, joka on kehittynyt jollain U.F.O.-planeetalla ja sopeutunut elämään sen toimintamekanismin puitteissa. U.F.O.-sapienssit varmaan tuntevat aika, kello, matka käsitteet. Mutta tuskin he ovat normeeranneet sekuntia ja metriä samoin kuin me. U.F.O.-raketille maa ei ole vertailukohta, ei esim. tiedä nopeuseroaan maahan.

Miltä tilanne vaikuttaa U.F.O.-rakettimiehen kannalta? Ei paljon miltään. Seuraaaville havaitsemilleen asioille U.F.O.-rakettimies sanoo vain "aha": Hki-aseman kellon viisarit näyttävät liikkuvan, YLE Radio Suomesta kuuluu tasaisin väliajoin piipitystä, ja joka 24. piipityksen yhteydessä kirkonkellojen soittoa, ja maa näyttää pyörivän tehden valo/pimeä vaihtelua, jne. Ne eivät merkitse U.F.O.-rakettimiehen elämiselle mitään ongelmaa tai ihmetystä. Hän pitää U.F.O.-planeetalla oppimansa tavat. Hki-Tku välimatkaa hän ei ihmettele yhtään, mittaa sen vain niikuin on tottunut välimatkoja mittaamaan U.F.O.-planeetalla. Nopeuden ja gravitaation vaikutuksen kellon käyntinopeuteen hän tietää. Pituuskontraktiosta hän ei ole kuullutkaan.

Tämä esittämäni ajan käsitys (oikeastaan kukaan ei tiedä mitä aika on, mutta mitä kello näyttää liikkeen ja gravitaation vaikutuksen alaisuudessa) ja kuljetun matkan käsitys pelaa matemaattisesti ihan hyvin. Kellon käynnin muutos on todettu kokein. Pituuskontraktiota ei ole. Mikä estää etteikö ST-mallia muuteta näiltä osin yksinkertaisemmaksi, yhtä hyvin asioita selittäväksi ja ymmärrettävämmäksi.

[mistral]

Pituuskontraktio.

Hki-Tku välimatka on linnuntietä 150 km. ST:n mukaan 0.8c nopeudessa myös kuljettu matka typistyy 0.6-osaan, eli 90 km:iin. Mutta, kuitenkin, todistettavasti, kun rakettia on maasta tarkkailtu sen on nähty säntillisesti aina kääntyvän Hki rautatieaseman ja Tku rautatieaseman kohdalla. Missä on pituuskontraktio? En näe sitä missään!

Pituuskontraktio on käsittääkseni "ennustus", teoreettiset fyysikot kahlaavat eri teoriota ja yrittävät löytää sieltä ennusteita, asioita joita voi testata ja hyväksyä tai hylätä. Pituuskontraktion ennuste on käsittääkseni juuri se ettei missään koordinaatistossa ylitetä c-nopeutta. Ylitys siis tapahtuisi jos aika hidastuu, näin 2 sekunnin pituisessa sekunnissa pääsisi 600 000km. Kumpi on primääri, aikadilaatio vai pituuskontraktio? Vastaus: dilaatio. Jotenka jos kontraktio halutaan kumota, silloin dilaatio pitää kumota.
Olen vähän sulatellut valokellon juttuja enkä ole varma miten se pitäisi ymmärtää, ongelmia on. Esim. kun peilit on raketin ruumassa, niin on selvää että ne on dilatoituneet (jos dilaatio on totta), mutta onko valoaalto niiden välissä dilatoitunut, on minulle arvoitus. Tämä on oleellinen asia, jos aalto ei ole dilatoitunut, tikitys ei hidastu ja se muuttaa kellon piirtämää siksakkia. Joka tapauksessa jos valokello "ennustaa" ajan hidastumisen, se pitää ottaa vakavasti. Ei voi lakaista maton alle.
Ja kun ei voi lakaista maton alle, siitä seuraa myös pituuskontraktion ennuste. Mutta ainahan voi yrittää ratkaista ristiindilaation mysteeriä koska yhtä totta on se että ristiindilaatio kumoaa itsensä. Onko kysymys tästä:
1. ristiindilaatio ja sen kumoutuminen on fyysinen asia?
2. ristiindilaatio ja sen kumoutuminen on pinnallinen taso ja sillä on myös syvempi, todellinen taso?

[Eusa]

Kaverien morjestaessa toisilleen kämmenellä silmiensä edessä tilanne kuvaa kämmenen ympärillä näkyvän alan ristiindilaatiota ja kämmenen koon ristiinkontraktiota täsmällisesti kuten Lorentz-muunnos aikaa ja pituutta.

Kun kaverit tulevat yhteen ja läimäisevät high five, dilaatiot ja kontraktiot nollautuvat. Samoin käy Lorentz-muunnoksessa, kun erilleen erkaantuvat jarruttavat ja asettuvat samaan yhteiseen nopeuteen.

[mistral]

Kaverien morjestaessa toisilleen kämmenellä silmiensä edessä tilanne kuvaa kämmenen ympärillä näkyvän alan ristiindilaatiota ja kämmenen koon ristiinkontraktiota täsmällisesti kuten Lorentz-muunnos aikaa ja pituutta.

Kun kaverit tulevat yhteen ja läimäisevät high five, dilaatiot ja kontraktiot nollautuvat. Samoin käy Lorentz-muunnoksessa, kun erilleen erkaantuvat jarruttavat ja asettuvat samaan yhteiseen nopeuteen.

Ai käykö Lorenz-muunnoksessa niin? Ei kai muunnos sitä katso mihin suuntaan mennään vaan nopeutta ylipäänsä. Kaikki suunnat on saman arvoisia kun dilaatio syntyy. Tähän liittyy muuten yksi erikoisuus, kun toisen nopeus on poikittaissuuntainen, niin dilaatio syntyy mutta kun se tapahtuu kaukaisuudessa niin sielläkin dilaatio syntyy. Mutta erikoista on että jos omaa koordinaatistoa kääntää vaikka vain yhden kaarisekunnin ja näin saa kaukaisuudessa olevan "menemään tuplavauhtia", niin dilaatio ei kasvakaan! Joten jostain aika-avaruus vaistoaa pyörimisen nolla-arvon. Tämä on mysteeri.

[Eusa]

Ai käykö Lorenz-muunnoksessa niin? Ei kai muunnos sitä katso mihin suuntaan mennään vaan nopeutta ylipäänsä. Kaikki suunnat on saman arvoisia kun dilaatio syntyy. Tähän liittyy muuten yksi erikoisuus, kun toisen nopeus on poikittaissuuntainen, niin dilaatio syntyy mutta kun se tapahtuu kaukaisuudessa niin sielläkin dilaatio syntyy. Mutta erikoista on että jos omaa koordinaatistoa kääntää vaikka vain yhden kaarisekunnin ja näin saa kaukaisuudessa olevan "menemään tuplavauhtia", niin dilaatio ei kasvakaan! Joten jostain aika-avaruus vaistoaa pyörimisen nolla-arvon. Tämä on mysteeri.

Samoin kun morjestusanalogiassa ei ole väliä kengänkärkien suunnalla vaan vain katseen suunnalla, ei Lorentz-muunnoksessakaan ole merkitystä pyörimisellä vaan vain kappaleiden välisellä nopeudella.

[mistral]

Samoin kun morjestusanalogiassa ei ole väliä kengänkärkien suunnalla vaan vain katseen suunnalla, ei Lorentz-muunnoksessakaan ole merkitystä pyörimisellä vaan vain kappaleiden välisellä nopeudella.

Ai että vain loitontuminen tai lähestyminen dilatoi?

[Eusa]

Ai että vain loitontuminen tai lähestyminen dilatoi?

Morjestamisvertauksen ja Lorentz-muunnoksen käsitevastaavuudet:
Loitontuminen - nopeus kasvaa
Lähestyminen - nopeus vähenee

Morjestuksessa on merkitystä keskinäisellä etäisyydellä, Lorentz-muunnoksessa keskinäisellä nopeudella. Morjestuksessa EI ole merkitystä nopeudella. Lorentz-muunnoksessa EI ole merkitystä etäisyydellä.

Luulin, että vertausanalogiat helpottaisivat vastaavan logiikan omaksumista...

[mistral]

Morjestamisvertauksen ja Lorentz-muunnoksen käsitevastaavuudet:
Loitontuminen - nopeus kasvaa
Lähestyminen - nopeus vähenee

Morjestuksessa on merkitystä keskinäisellä etäisyydellä, Lorentz-muunnoksessa keskinäisellä nopeudella. Morjestuksessa EI ole merkitystä nopeudella. Lorentz-muunnoksessa EI ole merkitystä etäisyydellä.

Luulin, että vertausanalogiat helpottaisivat vastaavan logiikan omaksumista...

Eusa yrittää olla nokkela, eikö suoraan kysymykseen voi vastata suoraan? Eli kysymys:
Eikö sivusuuntainen liike tuota dilaatiota? Tarkennan, jos kuu kiertää maata sivusuuntaisesti, dilatoituuko sen aika meidän mielestä vai ei?

[Eusa]

Eusa yrittää olla nokkela, eikö suoraan kysymykseen voi vastata suoraan? Eli kysymys:
Eikö sivusuuntainen liike tuota dilaatiota? Tarkennan, jos kuu kiertää maata sivusuuntaisesti, dilatoituuko sen aika meidän mielestä vai ei?

Siis suppeassa suhteellisuudessa tarkastellaan vain yhdessä kiinnitetyssä koordinaatistossa toisen kappaleen suoraviivaista nopeutta ja aika & etäisyys projisoituvat sen perusteella.

Kiertoradat ja gravitaatio eivät selity kunnolla suppealla suhteellisuudella. Lorentz-muunnos koskee vain suppeaa suhteellisuutta. Yleisessä suhteellisuudessa vastaava projisoituminen on leivottu geometriaan sisäisenä ominaisuutena.

[mistral]

Mutta erikoista on että jos omaa koordinaatistoa kääntää vaikka vain yhden kaarisekunnin ja näin saa kaukaisuudessa olevan "menemään tuplavauhtia", niin dilaatio ei kasvakaan! Joten jostain aika-avaruus vaistoaa pyörimisen nolla-arvon. Tämä on mysteeri.

Eihän mysteeri nyt ratkennut? Yhtäkkiä mieleen juolahti Brian Greenen kuvaus "Kätketyt ulottuvuudet" kirjasta. Siinä hän esitti vesiämpärin pyöritystä tyhjässä universumissa jossa kuitenkin vaikuttaa maan painovoima. Jos ämpäri on puolillaan vettä ja sitä alkaa pyörittää, vesi alkaa nousta lähelle reunaa (parabelin muoto). Tämä on mystistä, kuinka vesi tietää nolla-pyörimisen arvon tyhjässä universumissa? Vesi kuitenkin "tietää" sen koska se asettuu vaateriin nolla-pyörimisen kohdalla!
Tässä on sovelluksen paikka, samoin koordinaatisto "tietää" nolla-pyörimisen arvon ja jos sen suhteen kaukaisuudessa jokin liikkuu poikittaissuunnassa, se dilatoi nolla-koordinaatiston suhteen ES:n merkityksessä? Toki signaaliviiveitä ei huomioida tässä tarkastelussa, vaan ainoastaan nopeuden tuottamaa dilaatiota. Siis on kyse periaatteesta.

[velihopea]

Pituuskontraktio on käsittääkseni "ennustus"

Mitä? Eikö pituuskontraktio ole nykyään virallisena käsityksenä olevan ST-mallin yksi osa, ilman mitään epäröintejä. Samalla lailla kuin sekin, että aika rinnastetaan oman kellon lukemaan. Muutakin kysymystä olisi mistralin kommentteihin, mutta tuollaisen "ennustus"-lähtökohdan päälle en ala niistä vänkäämään.

Toisin on Eusan kommenttien suhteen. Hän tuntuu olevan uskossaan vahva, joten mielessäni on pieni epäilys, joska minulta on jäänyt jotakin ymmärtämättä. Esimerkkiini (postaus #108), jossa raketti R1 saa hitaamman mutta etumatkaa saaneen raketin R2 kiinni, Eusa kommentoi 05-09-2023, 19:11:33

Kun R1 saavuttaa R2:n, molemmat havaitsevat toistensa kellot hidastuneiksi omasta näkökulmastaan johtuen aikadilataatiosta. Tämä johtuu siitä, että eri nopeudella liikkuvissa kehyksissä kulkeva aika projisoituu tarkastelukehykseen aina hidastuneena aivan kuten perspektiivikuvassa kaverin kämmen näyttää aina pienemmältä kuin oma kämmen. Aikadilataatio ja Lorentzin transformaatiot huomioivat tämän "kellon jätättämisen" - kuten valokuvaaminen huomioi perspektiivin.

    Maan kello ei ole "valikoidusti hidastunut" R1:een tai R2:een nähden. Maapallon kellon aika on tarkastelureferenssi tässä skenaariossa, koska se ei liiku. R1:n ja R2:n kellot sen sijaan hidastuvat suhteessa Maan kellon aikaan. 

Kohta "Kun R1 saavuttaa R2:n, molemmat havaitsevat toistensa kellot hidastuneiksi omasta näkökulmastaan" ei mene jakeluuni. Kuinka tuollainen ristiin-näkeminen voi olla mahdollista? Raketit ovat ohituksessa hetken poski poskea vasten, vaikka 10 m etäisyydellä, ja rakettien seinässä voisi olla led-taulussa raketin kellon lukema. Se nyt ei vaan käy järkeeni, että molempien rakettien kuskit näkevät toisen raketin kellossa alemman luvun kuin omassa kellossa, oli Eusan selitys-yritys mikä tahansa.

Jos ST-malli ehdottaa tuollaista, minä heitän kyllä tuolla ST:n kohdalla vesilintua.

Tällä aiheella on ollut runsaasti lukijoita. Pyytäisin, uskaltaisiko jotkut muutkin teistä ottaa kantaa kumpi on oikeassa: Eusako (raketeista R1 ja R2 nähdään ohitushetkellä molempiin suuntiin ristiin toisen kellon jätättäneen), vai minun (että tuollainen näkeminen on mahdotonta, eli ST-mallia opetetaan väärin tuossa kohtaa).

[mistral]

Mitä? Eikö pituuskontraktio ole nykyään virallisena käsityksenä olevan ST-mallin yksi osa, ilman mitään epäröintejä. Samalla lailla kuin sekin, että aika rinnastetaan oman kellon lukemaan. Muutakin kysymystä olisi mistralin kommentteihin, mutta tuollaisen "ennustus"-lähtökohdan päälle en ala niistä vänkäämään.

Tietysti pituuskontraktio on ES:n virallinen kanta, ei siitä ole kyse. Ennustuksella tarkoitin että kun rel. nopeudessa aika hidastuu, niin se on perustus jonka mukaan sitten "ennustetaan" mitä siitä seuraa. Ja seuraus/ennustus on että avaruus lyhenee liikesuunnassa (K:n mielestä K' lyhenee ja K':n mielestä K lyhenee). Myonin matka yläilmakehästä maan pinnalle on yksi todiste pituuskontraktiosta, se on mahdotonta jos kontraktiota ei ole.

Mutta itse kokonaisuudessa on ainakin 2 ristiriitaa jotka hämmentävät, 1. kuvaamasi rakettiongelma 2. valo ei tee omassa koordinaatistossaan yhtään aaltoliikettä mutta esim maasta katsottuna monta aaltoliikettä (olisko 500nm aallolla 2000 aaltoliikettä 1mm matkalla)