M101

Aloittaja Timo Kantola, 31.08.2006, 18:07:56

« edellinen - seuraava »

Timo Kantola

Viime keväältä 23.4 2006 Canon 350D  5x501 sek 400ASA asetuksilla.
20cm F5 Nevtonilla


Timppa.

Timo Kantola

Vesa Kankare

Lainaus käyttäjältä: Timppa - 31.08.2006, 18:07:56
Viime keväältä 23.4 2006 Canon 350D  5x501 sek 400ASA asetuksilla.
20cm F5 Nevtonilla

Timppa.

Wow. Tämä on kyllä hieno!
Vesku
www.vkastronomy.com

Sombrero

Ei voi muuta kuin yhtyä edelliseen todella upea.
Jos tietäisimme mitä olemme tekemässä, sitä ei kutsuttaisi tutkimukseksi, eihän? - Albert Einstein

Timo Kantola

Kaunis kiitos kehuista..

Kuva on vähän hassusti pohjoinen vasemmalla "visuaalisen ilmeen" takia???  Kirkas tähti vasemmalla on 8mag tähti, mahtui sopivasti kuvaan.

Aikoinaan kun kuvaa vääntelin, pisti silmään kuvan alalaidassa, vähän keskeltä oikealle turkoosi diffuusi tähti, joka sittemmin selvisi olevan NGC 5471 "superkirkas " supernova jäänne M101 uloimmassa kierteis haarassa. Cartes antaa sille kirkkaudeksi 15.5mag, mutta ainakin kuvassa näyttäisi olevan paljon kirkkaampi, esim. heti yläpuolella oleva lähin tähti on Cartesin mukaan red 9.5mag ja blue 10.5mag (mitähän se visuaalinen ? 10mag ?)
  Sumun koko suunnilleen samaa luokkaa kun Einarin hienosti kuvaama NGC7009  http://astronetti.com/foorumi/index.php?topic=174.0
-joka on pieni ja hankala kohde,  ei nouse  kun jotain 16 astetta horisontista.
Pitää yrittää ottaa kevät talvella ohjelmaan tuo 5471 ja yrittää ottaa siitä "hires" kuva, paljon helpompi kuvattava kuin NGC 7009, 5471 sentään nousee zeniittiin.

Timppa


Timo Kantola

Lauri Kangas

Tässä oma kuvani M101:stä. Otettu toissapäivänä Metsähovissa paikallisella 35cm celikalla. (pitäisi selvittää jostain, mikä hökötyksen polttoväli on.)

Pinottu 114 30 sekunnin valotusta, eli yhteensä vajaa tunti. Välissä oli focal reduceri ja kamerana Canon EOS 30D.

Pitää vissiin opetella ottamaan flättejä, etenkin tuon reduserin kanssa tulee aika pahasti vinjetointia, ja jälkikäsittely vaikeutuu.

Tietääkös joku jotain hyvää sivua jossa listattaisiin tämän kohteen (ja muidenkin galaksien) noita assosiaatioita ja muita kohteita? Voisi bongailla niitä tuosta kuvasta.

einari

Vostokin kuvassahan näkyy myös hienosti NGC 5471. messier45.com:sta ainakin voi joitain galaksin kohteita bongailla. Googlella varmaan löytyy myös etsintäkarttoja.
Eikös tuon(kin) Celikan polttoväli ole f/10, eli 3.5 metriä (josta sitten reducerin jako).
___
Tapio

Timo-Pekka Metsälä

Lainaus käyttäjältä: Vostok - 18.01.2007, 17:48:11
(pitäisi selvittää jostain, mikä hökötyksen polttoväli on.)
Jos haluat systeemin tarkan polttovälin, niin sen saa selville tekemällä kuvalle astrometrisen ratkaisun vaikkapa MaximDL-ohjelmalla. Voin tehdä sen, jos laitat tarjolle pienentämättömän version kuvasta (saa olla cropattu jpg mutta siis 100% croppi).

Never

Lainaus käyttäjältä: Vostok - 18.01.2007, 17:48:11Tietääkös joku jotain hyvää sivua jossa listattaisiin tämän kohteen (ja muidenkin galaksien) noita assosiaatioita ja muita kohteita? Voisi bongailla niitä tuosta kuvasta.



/Jake

Lauri Kangas

http://users.tkk.fi/lkkangas/m101_crop.jpg Tuossa olisi 100% croppi. Tämä siis focal reducerin kanssa.
Redusoimattomalla systeemillä otettu kuva (croppaamaton) esim. http://users.tkk.fi/lkkangas/m82_temp.jpg

Timo-Pekka Metsälä

Mittasin. Polttovälinlyhentäjän kanssa kuvan skaala on 0,59"/pikseli ja ilman lyhentäjää skaala on 0,34"/pikseli. En ole ihan varma, mikä on 30D:n pikselikoko, mutta epäilen, että se on  5,7 mikrometriä. Silloin saadaan polttoväleiksi:

- ilman lyhentäjää: 206,265 * 5,7 / 0,34 = 3458 mm
- lyhentäjän kanssa: 206,265 * 5,7 / 0,59 = 1993 mm

t. Timo-Pekka

Lauri Kangas

Kiitoksia, nuo onkin hyvä tietää. 30D:ssä on ainakin sama kenno kuin 20D:ssä. Muutenkin kuulostaa ihan tyypilliseltä, että olisi f/10 lyhentämättömänä.
Tuolla pikselin kulmavastaavuuden tiedollahan voikin etukäteen mallailla, mitä kohteita olis hyvä kuvata ja minkä kokoisena näkyvät kuvassa.

tapioe

Lainaus käyttäjältä: Vostok - 18.01.2007, 21:12:38
Kiitoksia, nuo onkin hyvä tietää. 30D:ssä on ainakin sama kenno kuin 20D:ssä. Muutenkin kuulostaa ihan tyypilliseltä, että olisi f/10 lyhentämättömänä.
Tuolla pikselin kulmavastaavuuden tiedollahan voikin etukäteen mallailla, mitä kohteita olis hyvä kuvata ja minkä kokoisena näkyvät kuvassa.

Helpommin se onnistuu ilmaisella CCDCalc ohjelmalla, jonka voi ladata New CCD Astronomy'in kotisivuilta (googlaa esim. ccdcalc download). Ohjelmassa määritellään ensin kaukoputki, barlow tai focal reducer, käytettävä kamera  ja kohde jota aikoo kuvata. Oman kaukoputken ja kameran tiedot voi helposti lisätä ohjelmaan. Kuvauskohteita löytyy satoja, kaikki Messierin kohteet ja hyvä valikoima NGC ja IC luettelon kohteita.

Tässä kuvassa on esimerkiksi käyttämäni Scopos 66 APO putki ja DSI II Pro kamera ilman barlowia tai focal reduceria ja kohteena Hevosenpääsumun tienoo.




Ohjelma näyttää minkä kokoisena kohde näyttää kuvaukseen käytettävän kameran kennolla.






tapioe


tapio ekholm
Celestron C6-S, SW80 ED, Scopos 66 APO
DSI II Pro, DSI Pro
HEQ5 Pro ja Porta Mount

Timo-Pekka Metsälä

Lainaus käyttäjältä: tapioe - 21.01.2007, 13:40:02
Helpommin se onnistuu ilmaisella CCDCalc ohjelmalla

Tuo on mainio ohjelma mutta sillä ei kuitenkaan saa selville putken tarkkaa todellista polttoväliä. Kaukoputkien polttovälit ei yleensä ole aivan tarkasti ilmoitetun mukaisia. Polttovälinlyhentäjää käytettäessä systeemin polttoväli riippuu myös lyhentäjän etäisyydestä kennosta ja jopa käytetyn suotimen paksuudesta. Silloin ainoa tarkka keino polttovälin selvittämiseksi on tehdä kuvalle astrometrinen ratkaisu.

Polttovälinlyhentäjän ja kennon välisen etäisyyden vaikutusta voi tutkiskella tällä laskurilla.

tapioe

Lainaus käyttäjältä: tmetsala - 21.01.2007, 13:54:34
Tuo on mainio ohjelma mutta sillä ei kuitenkaan saa selville putken tarkkaa todellista polttoväliä. Kaukoputkien polttovälit ei yleensä ole aivan tarkasti ilmoitetun mukaisia. Polttovälinlyhentäjää käytettäessä systeemin polttoväli riippuu myös lyhentäjän etäisyydestä kennosta ja jopa käytetyn suotimen paksuudesta. Silloin ainoa tarkka keino polttovälin selvittämiseksi on tehdä kuvalle astrometrinen ratkaisu.

Polttovälinlyhentäjän ja kennon välisen etäisyyden vaikutusta voi tutkiskella tällä laskurilla.

Timo-Pekka on oikeassa, tarkasti ottaen näin on. Minäkin olen käyttänyt tätä Timo-Pekan mainiota pikku laskuria käyttämäni barlowin todellisen kertoimen laskemiseen.

Vostokin ongelmaan Timo-Pekka on jo laskenutkin ja mitannut  kaikki tarvittavat arvot, jotka voi syöttää sellaisenaan ccdCalc laskuriin:
barlow 0,58 (=1993/3458) ja focal length 3458. Sitten voi valita kumpi on pielessä ilmoitettu peilin läpimitta (14") vai ilmoitettu aukkosuhde (f/10). Tällaisina tasalukuinahan toimittajat niitä mainoksissaan esittävät. Jos peilin läpimitta on väärin niin ei 14 tuumaa (14 tuumaa = 356 mm) vaan 13.6 tuumaa (345 mm) tai jos läpimitta on oikein niin aukkosuhde on väärin eli ei f/10 vaan f/9,7.

Toivottavasti meni oikein, korjaa Timo-Pekka jos meni väärin.

tapioe
tapio ekholm
Celestron C6-S, SW80 ED, Scopos 66 APO
DSI II Pro, DSI Pro
HEQ5 Pro ja Porta Mount

Make


Hyvin olette ikuistaneet tätä himmeää kohdetta!

Erittäin "läpinäkyvän" viime yön tulos Kuopiosta (huippusää!):



Laitteisto: Skywatcher Skyliner 200/1200 dobson+ JS-seurantajalusta + Canon 350D + Baader UV/IR cut 2" + omatekoinen taajuussäädin (50Hz +- 2Hz). Kuvia 30 kpl x 120s (ISO800) = 60 min, bias 10 kpl, dark 10 kpl, flat 10 kpl. Käsittely Iris v. 5.33. ja Corel PhotoPaint 11. Kuva on croppi ja 25% pienennys alkuperäisestä.
Markku Kellomäki
Make's Space Station-blogi