Mitä kaukoputkella näkee?

[Timpe]

Olen katsellut 8" putkella jonkin aikaa ja jo nyt tuntuu, että pitäisi saada jotain
järeämpää kalustoa.

Millä tavalla nykyinen 8" putkesi on jäänyt pieneksi? Auttaisi neuvonnassa, kun tietäisi tämän seikan ja toisaalta...
...jos ne taivaat eivät auenneet 8" putkella, niin eivät ne aukene 12":llakaan (vaikka näissä kahdessa onkin eroa näkymissä jonkin verran).

[juha_k]

Varustelukierteen uhriksi on helppo joutua, aina löytyy vempele joka jossain jutussa on parempi kuin oma havaintoväline.

Itse katselen 127mm maksutovilla. Kaverilla on 120mm ED- linssiputki jonka kontrasti on mieletön ja tähdet neulanteräviä, tahtois siis sellaisen.
Toisella kaverilla on 300mm newton, kerää hirmuisesti valoa ja olis mahtava syvään taivaseen, haluaisin siis sellaisenkin...

En ole vielä nähnyt likimainkaan kaikkea mahdollista omalla putkellani, joten keskityn olennaiseen ja jatkan havaintoja Skymaxillani.

LISÄYS: Muutama havaintokausi kannataa havaita rauhassa putkella ennen kuin vaihtaa toiseen, varsinkin jos harrastus on alussa.
            Jos ei tähtitaivas ole tuttu ja havaintokokemusta kertynyt, ei laitteistopäivitysrumbasta tule loppua.

            Haa, taivas näemmä kirkastuu, kun saa kakarat nukkumaan niin havaintosuunnitelmaa kartan ääreen laatimaan     

[tomppa]

Sulla on kuule alkanut tauti nimeltään varustelukierre.  Mutta, jos mun pitäisi valita  12'' Dopsonista ja Celican 11 tuumasesta, niin ottaisin Celestronin. Koska: Polttoväliä riittää Planeettoihin, seuranta, kuvaus mahdollista, polttovälin lyhentäjällä saa kivasti tehtyä putkesta lyhyemmän, uusimmissa malleissa fastar (apupeilin tilalle kamera ja putkesta tulee F2), ja kooltaan paljon pienempi. Mutta kannattaa ottaa huomioon, että 11 tuumainen Cassegrainkin on aika iso mollukka. (Meillä on yhdistyksen tornissa kyseinen 11'' Celestron)

[Mika Luostarinen]

Ei viitsinyt perustaa uutta puuta kysymykselleni, joten laitetaan tänne, eli:

Olen katsellut 8" putkella jonkin aikaa ja jo nyt tuntuu, että pitäisi saada jotain
järeämpää kalustoa.


Kumpaan pitäisi sijoittaa 300mm Dobsoniin vai 11" katadioptriseen Celestroniin yms?
Mitkä ovat katadioptrisen putken hyödyt verrattuna muihin malleihin? Hinta antaa ainakin
viitteitä siitä, että parempaa kuvaa olisi tarjolla - onko näin?

Budjetin olen asettanut sinne 3000€ alueelle ja tarkoitus olisi tehdä pääasiassa visuaalijuttuja + jatkossa kuvausta.

Kysytään näin, että mitä kohteita haluat pääsääntöisesti havaita? Entä kauanko olet havainnut tuolla mainitulla 8 tuuman putkella?

Cheers,
-Mika Luostarinen

[antra]

Terve,
Sellanen sivuhaarake tähän keskusteluun kuin optiikan laatu.

Mites optiikan laatu ja sen hinta versus extra tuumien tuoma parannus?
Jos esim omistaisin jonkun hyväksi havaitun 500 euron 8" Newtonin ja haluan sekä katsella että kuvata ja päätän paremman elämän toivossa satsata esim 1000 euroa jonka sijoitan kokonaan niin että ostan laadukkaimman sillä hinnalla saatavan: 
a) 8" OTA tai
b) 10-12" OTA

Mikä noista noin teoriassa kannattaisi ostaa? Vai onko 1000 euroa liian pieni raha että se toisi merkittävää parannusta siihen alkuperäiseen 500 euron putkeen?
Myös kysyn että onko se kaukoputkipuolella niinkuin järkkäripuolella että jos optiikan laatuun haluaa silmin nähtävää parannusta niin siitä saa maksaa itsensä kipeäksi, joitain poikkeuksia tietysti lukuunottamatta.

[Timpe]

Mites optiikan laatu ja sen hinta versus extra tuumien tuoma parannus?
Jos esim omistaisin jonkun hyväksi havaitun 500 euron 8" Newtonin ja haluan sekä katsella että kuvata ja päätän paremman elämän toivossa satsata esim 1000 euroa jonka sijoitan kokonaan niin että ostan laadukkaimman sillä hinnalla saatavan: 
a) 8" OTA tai
b) 10-12" OTA
Mikä noista noin teoriassa kannattaisi ostaa? Vai onko 1000 euroa liian pieni raha että se toisi merkittävää parannusta siihen alkuperäiseen 500 euron putkeen?

Hmmm... mietin mikä tuossa olikaan se olennaisin kysymys, mutta yritän silti jotain.
Omistan itse kalliin 1/10 PV pinnantarkkuudella olevan Newton-optiikan (vastaavan kuin tämä) ja jos sitä verrataan "samanlaiseen" kiinalaiseen massatuotantopeiliin (esim. GSO), niin mitä saan laatuun sijoitetulle lisäsummalle? Vastaus: keskivertoiltana en yhtään mitään, koska tuon illan seeing on kuitenkin suurin rajoittava tekijä ja se rajoittaa eniten peilien erottelukyvyn hyödyntämistä.

Toisaalta saan rahalle vastinetta paremmista peilin pinnoitteista, jotka takaavat hyvän heijastavuuden. Saan laatupeilini mukaan myös mittaustodistuksen, joka kertoo juuri tämän peilin pinnantarkkuuden (yksilöitynä/sarjanumeroituna), ei siis mitään tuotantosarjan yleistä "diffraction limited" laatuluokkaa tai vastaavaa mitä GSO tarjoaa. Lyhesti sanoen: saan rahalla mielenrauhaa oman peilini laadun suhteen ja nipun ominaisuuksia, joilla on useimmiten vain lievästi vaikutusta käytännön kuvalaatuun. Tämäkin olettaen, että tiedän tarkkaan mitä olen hakemassa kuvalaadulta, koska tässä on kyse varsin pienestä laatuerosta monessa asiassa. Hyvää laatua on silti ilo omistaa ja käyttää, kun tietää ettei havainnon (tai vast.) onnistuminen ole enää kiinni välineiden laadusta. En tiedä onko tämä riittävä syy sinulle lisäsumman sijoittamiseen, mutta itselleni oli...

PS. 12" OTA:n paremmuus 8" OTA:an nähden tulee esille vasta kelvollisissa havainto-olosuhteissa (=poissa kaupungin valosaasteista), kun puhutaan visuaalihavaitsemisesta + deep sky -kohteista.
PS2. Toki muistat, että ketju on yhtä hyvä kuin sen heikoin lenkki. Varaudu ostamaan parempia okulaareja, parempaa jalustaa jne. jne...  jotta kaikki nämä ovat vähintään paremman optiikkasi veroisia, eivätkä rajoita sen laadun hyödyntämistä.

[antra]

Kiitos Timpe,
Epäselvästä kysymyksen asettelustani huolimatta onnistuit vastaamaan osuvasti.
En taida ostaa uutta isompaa putkea, ehkä piememmän ja helposti mukana kannettavan jos joskus sattuu olemaan ylimääräistä sen verran taskussa.
Toi kysymyksenä esitetty mutta myös osittan pohdintaa sisältävä tekstihirviöni oli tarkoitettu itseni lisäksi muillekkin putken hankintaa suunnitteleville.
Kaukoputken ensihankinta on perin vaikeata jos ei ole mitään aiempaa kokemusta. Useimmat esim neuvoo että osta kiikarit,
mutta eihän kaukoputkikuumeesta kärsivä voi sellaista ehdotusta niellä mukisematta. Sama kun sanois 50v moottoripyörävillityksen omaavalle hurjapäälle että osta 125 cc Kymco sen 1000 cc Harrikan sijaan. (ei en ole vielä "onneksi" pitkään aikaan 50v) 
-Antti-
Ps. Eikä mulla ole mitään Kymcoa vastaan.

[mistral]

Myös kysyn että onko se kaukoputkipuolella niinkuin järkkäripuolella että jos optiikan laatuun haluaa silmin nähtävää parannusta niin siitä saa maksaa itsensä kipeäksi, joitain poikkeuksia tietysti lukuunottamatta.

Kaukoputkipuolella suurennokset on niin suuria, verrattuna tavalliseen "lomavalokuvaukseen", että ilmakehästä tule pullonkaula ja harvoin se mahdollistaa peilin täyden piirtokyvyn. Sensijaan okulaarien hyvä reunaterävyys, reilu silmävara ja laajakulmaisuus hyödyttävät kaikissa keleissä. Myöskin pieni valovoima aiheuttaa sen että okulaarit piirtää reuna-alueet terävämmin. Siitä on visuaalikäytössä hyötyä mutta valokuvauksessa valotusajat pitenee muistaakseni f-luvun neliöön, eli mitallilla on kaksi puolta

[Timpe]

Sensijaan okulaarien hyvä reunaterävyys, reilu silmävara ja laajakulmaisuus hyödyttävät kaikissa keleissä.

Tämä oli osuva huomio, sillä käyttämällä hyviä laatuokulaareja saat nykyisestä putkestasikin silmin nähden parempaa kuvalaatua ulos kuin niillä no-name halpisokulaareilla. Kuvalaadultaan kelvollisen (ellei jo hyvän) okulaarin alkaa saamaan noin sadasta eurosta ylöspäin (kappalehinta) ja maksimihinnan rajana ovat sitten ne high-end okulaarit kuten vaikka Televue Ethokset, joihin saa upotettua jo pienen putken kokonaishinnan yksittäiskappaleelta. Tällöin esim. kolmen laatuokulaarin lisääminen sarjaan yhteensä noin 600 eurolla voisi olla järkevämpi valinta kuin putken vaihtaminen merkistä toiseen noin 8" kokoluokassa. Mutta turhaan niitä okulaarejakaan ostelee, jos aikomuksena on vain kuvata putken läpi. Jokainen harkitkoon omien tarpeidensa mukaan...

[Mika Luostarinen]

Itse en omista kaukoputkea (ainakaan vielä), joten kiinnostaisi tietää että mitä tuollaisella putkella (esim. TAL-120 tai joku muu vastaava) käytännössä näkee. näkyykö esim syvän taivaan kohteet miten isoina? näkyykö niissä värit ja kaikki hyvin vai näyttääkö esim. joku galaksi vain joltain harmaalta tahralta. Entä sitten planeetat näkyvätkö ne suunnilleen golfpallon kokoisina vai nuppineulanpään kokoisina vai miten asia on? ;D

Vaikka tämä on todella vanha aloitus niin laitan tänne aivan alkuun linkin joka liittyy juuri tähän aiheeseen.

http://www.semiregular.com/info/MitaKaukoputkellaNakee

Eli tuossa tekstissä kerrotaan hieman siitä, mitä kaukoputkella näkee ja ennenkaikkea siinä kerrotaan siitä ongelmasta, johon moni aloittava tähtiharrastaja törmää ensimmäisenä havaintoyönä. Eli miksi näkökentässäni näkyy pelkkää mustaa.

-M

[Timi]

Itse en omista kaukoputkea (ainakaan vielä), joten kiinnostaisi tietää että mitä tuollaisella putkella (esim. TAL-120 tai joku muu vastaava) käytännössä näkee. näkyykö esim syvän taivaan kohteet miten isoina? näkyykö niissä värit ja kaikki hyvin vai näyttääkö esim. joku galaksi vain joltain harmaalta tahralta. Entä sitten planeetat näkyvätkö ne suunnilleen golfpallon kokoisina vai nuppineulanpään kokoisina vai miten asia on? ;D

Alkuperäiseen kysymykseen hyvä esimerkkikuva, oikealla live-näkymä ja jos viitsit kuvata niin tuo vasen, näin ihan aloittelijoille jotka ei vielä ymmärrä näkymiä.
Kuu ja planeetat on hieman eri asia.
Vieraslukijoille joita näkyy runsaasti olevan täälläkin hyvä tähdentää ennen kuin ostaa sen kalliin putken ja alkaa harrastaa.
http://img576.imageshack.us/i/b943c91ecc2ed2c9cf0da2c.jpg/

[Jyrki]

Sattui tämä juttu silmään, joten en malta olla kommentoimatta...

Mikalla on erittäin hyvä kirjoitus siitä, mitä kaukoputkella oikeastaan näkee. Joskin loppu kaneetti, jossa visuaalihavainnointia verrataan pianonsoittoon on kyllä turhan romanttinen. Ajan kuluessa ja kokemuksen kasvaessa havaitsee varmasti enemmän kohteita ja osaa arvostaa paremmin mitä taivaalla näkee. Toisaalta eivät ne harmaat tuhnut koskaan väreiksi muutu eikä silmien näkökyky mihinkään parane ...päinvastoin. Joten pianonsoitto vertaus on siinä mielessä harhaanjohtava.

Piano vertausta voisi ehkä soveltaa paremmin tähtikuvauksen puolelle, jossa kokemuksen kasvaessa (ja rahojen huvetessa) saa aikaan konkreettisia ja silmin havaittavia tuloksia.  

[jaffons]

Luin vikipediasta että 20cm objektiivilla näkee 14 rajamagnitudilla kohteita ja 5cm/11mag. Sitten heräsi kysymys että kuinka paljon kohteita tämä +14 skaala oikein sisältää? Kuinka paljon tähtiä linnunradasta ja kuinka paljon ds-kohteita (..galaxeja)? Olettaen että optimaaliset havainto-olosuhteet.

[Timpe]

Luin vikipediasta että 20cm objektiivilla näkee 14 rajamagnitudilla kohteita ja 5cm/11mag. Sitten heräsi kysymys että kuinka paljon kohteita tämä +14 skaala oikein sisältää?

Vastaan kysymykseen hiukan kaksimielisesti eli "tarpeeksi".
Toisin sanoen 20cm putkelta eivät kohteet lopu, varsinkin kun Suomen talvessa on hyviä tähtiöitä melko harvassa ja taivalle kiertyy vuoden mittaan koko ajan uutta (pl. navanympärystähdistöt) tähdistöä näkyviin. DS-kohteiden rajamagnitudi on sitten 2-3 mag heikompi kuin vastaavan putken tähtien rajamagnitudi johtuen siitä, että ds-kohteen valo jakautuu laajemmalle alueelle ja samalla sen pintakirkkaus (erottuminen taustataivaasta) heikkenee. Edellistä "2...3 mag." ei voi sitten yleistää, koska vaihtelu kohteiden välillä on niin suurta.

[Never]

Luin vikipediasta että 20cm objektiivilla näkee 14 rajamagnitudilla kohteita ja 5cm/11mag. Sitten heräsi kysymys että kuinka paljon kohteita tämä +14 skaala oikein sisältää?

Syvän taivaan kohteita 14 magnitudiin (visuaalinen kirkkaus) löytyy ~12 000 kappaletta. Tähtiä ~44 000 000 kappaletta.

Ja kyllähän 20-senttisellä varmaan ainakin semmoiset 20 000+ syvän taivaan kohdetta olisi mahdollisuus bongata mikäli Wikipedian arvioita uskaltaa vähänkin nostaa. Tähän sitten päälle tähdet (koko taivaalta), joita tuollaisella putkella optimaalisissa olosuhteissa voi nähdä ~16 magnitudiin asti eli ~380 000 000 tähteä. Havaittavaa siis riittää  

/Jake