Kuvausta f/2.8 kaukoputkella (10" BorenSimon Power-Newton)

[Timpe]

Tuli mieleen tarkistuskapula jolla pääsisi nyt ainakin 0,5mm sisään. Tehdään rimasta sopivan pituinen kapula jonka päihin nakutellaan oikeaan kohtaan naulat. Naulan voi smirgelillä tai laikalla hioa talttapäiseksi jotta se antaisi tarkemman näytön. Sitten vaan mittaamaan vastakkaisilta puolilta ja vääntää naulaa jotta ero olisi nollassa. Nollauksen jälkeen mittaa eri "kellonaikojen" suunnassa niin näkee kuinka keskellä merkki on. Jos kapulassa on puupölyä, voi sen maalata, turha päästää hiukkasia peilille.

Pidetään mielessä kun puran pääpeilinpitimen taas pois putkesta ja teen tuolle keskimerkille jotain. Kun luin noita Arin jättiputken pääpeilin keskimerkin asettamisjuttuja, niin sen jälkeen tuo nykyinen CatsEye keskimerkin asento on omassa putkessani taatusti ihan kuralle mennyt, mutta myönnän sen vasta kun saan ne tähtitesti/kollimointikuvat otettua! 

[Timpe]

Vaihtoehto B on tietysti, että tuo keskusmerkki on tehtaalla sijoitettu optisen keskipisteen päälle, jolloin peilin mekaaninen / optinen keskipiste eroavat toisistaan tuon verran. Tai sitten CatsEye:n sapluunan mittasuhteet ovat vinksallaan. Jätin nyt tuon uuden keskusmerkin asennuksen tuohon asentoon ja väritin mustalla tussilla tuon GSO:n merkin taustalla näkyvän kehän. Jatkoa seuraa tästä, kun nähdään miten putki käyttäytyy kollimoinnissa tähtien avulla.

Tänään on tähtiselkeää, joten piti laittaa tämä F2.8 kuvausputki iltahämärissä taas kuvauskuntoon. Nyt kennon huurtumista ei esiintynyt, mutta tuo ASA korjain on yksi murheenkryyni tuossa suhteessa. Veti näet taas tänään huurteeseen linssiensä sisältä, kun aloitin jäähdyttämään kameraa ja paljastin Newton-putken suun muutoinkin avoimen taivaan alle. Täytyy seuraavaksi jättää tuo kameran lämmityspanta selkeästi tarkentimen rungon päälle ja kokeilla pitäisikö se tuota ASA korjainta paremmin huurtumattomana. Ilmeisesti myös kameran elektroniikan tuottama lämpö päätyy huurteena tuon kylmänä pysyneen ASA-korjaimen linsseihin, joten luulisi juuri tuon korjaimen lisälämmittämisen auttavan asiassa. Kamera on muutoin ollut virratta, kun sitä ole käytetty kuvaamiseen ja lämpenee siis kuvatessa.

Pöh ja vielä kerran pöh noista ongelmista tuon ASA:n kanssa, mutta tässä kuva mokomasta kesken hiustenkuivaimella  lämmitystä... 
(Alkuun esiintyy pientä melkein huomaamatonta, laaja-alaista huurretta jossain linssistön keskellä ja kun tuota lähtee lämmittämään pois se tiivistyy tuolla tavoin keskelle linssiryhmää.)



Otin tuota lämmitystä ennen muutamia testikuvia tähdistä, jotta tuo uuden keskimerkin avulla saatu kollimointitulos selviäisi. Tuli hiukan epäselvä lopputulos, koska suurimmat virheet tulivat taas kuvauskokoonpanon mekaanisesta kokoonpanosta. Tässä ensimmäisiä testikuvia, joissa huurtuminen näkyy kirkkaiden tähtien ympärillä halo-renkaina ja juuri kuva-alan oikean ylänurkan ulkopuolella olevan Caph tähden loisteena kuva-alan oikealla reunalla. Tuossa kannattaa huomata, että tähtien muodot ovat pyöreitä suuressa osassa kuvaa, kunnes kuvassa näkyvä selvä kallistuminen vasemmassa reunassa kuvaa vääristää tähtien muodon. Kollimointitulos uudella keskimerkin paikalla on siis varsin onnistunut noilta osin.



Asemoin tuon takia lyhennintä uudelleen OAG9:n jatkoksi (siellä oli taas jotain löysyyttä siinä pikalukituksessa) ja samoin asettelin kameraa tarkentimeen monta kertaa. Aina erillinen Focusmax tarkennusajo ja testikuvan ottaminen vievät aikaa, mikä on pois kuvaamisesta. Tulin siis tuolla tavoin putken optiikan kollimointiin koskematta mielestäni ihan kohtuullisen hyvään kokonaiskollimointiin, josta todisteena tähtikuva tässä:



Mittasin tuon kuvan CCDI:llä, joka kertoi jäljelle jääneen kollimointivirheen suunnan ja suuruuden, mutta jätin tuon hieromisen seuraavaan tähtikirkkaaseen iltaan. Kuvauskelpoiset kelit ovat näet olleet niin harvassa tänä syksynä...

[Timpe]

Kirjoitin samalla päiväkirjaa kuvaamisen aloittamisesta tuolla F2.8 putkella, tässä raakavedos:
(Tähdellä merkityt ovat juuri noita F2.8 vaateita)

Aloitus klo 17:55 (Maxim DL 5 ja Focus Max).
** Huurtumista ASA 0,7x komakorjaimen sisällä, kuivausta hiustenkuivaimella.
** Lyhentimen asennon korjausta OAG9:n jatkona.
** Kameran asennon korjausta tarkentimessa.
** Fokusointi n+1 kertaa + 30s testivalotukset tuossa vaiheessa.
Kuva putkesta viimein omien toleranssien sisällä n. klo 18:45

AstroTortilla + Maxim DL ja kuvauskohteen haku aiemman yksittäisruudun mukaan.
SGP käyntiin ja kuvasekvenssin lataus + SGP tarkennusrutiini **).
PHD2 kalibrointiajo (=olisi pitänyt ajaa aiemmin +/- 20 asteen korkeudella, mutta ajettu nyt 70 asteessa, kun tuo unohtuu aina ennen kohteen hakua AstroTortilassa ;)
PHD2 käyntiin ja guidaus alkuun rupusäädöillä, toimii AP1200:n kanssa kumminkin ihan ok. Todiste tuossa kuvassa, kun vaihdoin L:n G:suotimeen.

SGP sekvenssi lähtee käyntiin klo 19:10 eli tuli taas tuollainen 1:15 h ylimäärästä nysväämistä laitteiden kanssa ennen rutiinikuvaukseen pääsyä.
Seuranta rauhoittuu +/- 1" sisään.
** Fokus ryömii hiljalleen
L-kanavaa + hiukan myöhemmin G-kanavaa tulee kiintolevylle.
** Luminanssissa tausta ADU:t ovat noin 15000 5 min osavaloilla, ei hyvä, joten vihreän kanavan 5000 ADU:a on nyt taustalle parempi.
** Menköön sillä loppuilta, mutta tarkennetaan putkea säännöllisin välein kumminkin, kun tuo F2.8 on siitä tarkka. 
Mietin itsekseni onko tämä F2.8 kuvaaminen nyt niin kivaa??? 

[vehnae]

Pysyykö huurre kuitenkin loppuyön poissa tuollaisen hiustenkuivaajaoperaation jälkeen? Kosteutta sisältävä ilma ei sieltä korrektorin sisältä pääse kovin helposti karkuun, joten aloin miettimään että tiivistyykö se sitten takaisin huurteeksi myöhemmin yön aikana.

[mistral]

Pysyykö huurre kuitenkin loppuyön poissa tuollaisen hiustenkuivaajaoperaation jälkeen? Kosteutta sisältävä ilma ei sieltä korrektorin sisältä pääse kovin helposti karkuun, joten aloin miettimään että tiivistyykö se sitten takaisin huurteeksi myöhemmin yön aikana.

Jos pakkaskuivaa ilmaa saa imettyä linssistöön, pysyy varmaan kuivempana. Jospa pölynimuria voisi kokeilla, laittaa letkun päähän reunus joka estää optiikkaa karkaamasta letkuun mutta kuitenkin sen verran tiivis että alipaine imee kostean ilman pois.

[Timpe]

ASA-korjain pysyy kuivana kuvauksen jälkeen ja on kuiva vielä seuraavan illan hämärtyessäkin, kun lämmitys on pelkästään fokuserin päällä. Fokuserin pannan alla on nyt -2.15°C ja kopissa muutoin -4,81°C eli puhutaan reilun parin asteen lämpötilaerosta fokuserin ulkopinnasta ambienttiin ulkoilmaan verraten. (RuuviTag on tuossa lämmityspannan alla ja ASA-lyhennin/korjaimella ero ulkoilmaan on vielä tuosta pienempi.)





Mutta sen sijaan eilen tukevasti ulkoa päin huurtunut putki oli siirtänyt pintahuurteen pääpeilin pintaan päivän aikana. Nämä ovat niitä lämmittämättömän putken riemuja eli kun peili jäähtyy yön tunteina kunnolla pakkaselle, niin se ei ennätä kuivua päivällä, kun lämpötila käväisee juuri ja juuri nollan yläpuolella ja kopin seinään paistaa aurinko lämmittäen sen reilusti ulkoilmaa lämpimämmäksi. Seuraavan kuvan mukaista pääpeiliä saa lämmitellä noin 10-15 min ennen kuin kosteus haihtuu peilin pinnasta. Sitten seuraavan puolikkaan tunnin ajan putkea ei saa fokukseen kunnolla kun tähdet ovat lämpimän peilin takia "karvapalloja".

Merkitsin tuohon edeltävään kuvaan ne TSOAG9:n pikalukitusruuvit, joilla tuo OAG-malli saadaan nopeasti käännettyä kolmeen eri asentoon (vain teoriassa F2.8 kuvauskokoonpanossa). Sain tänään kameran asennon vain aiempaa huonompaan kuntoon tuosta liitoksesta, joten olen vähitellen ajatellut lopettaa OAG-guidauksen ja siirtyä linssiputki-guidaukseen. Tuossahan on rinnalla yksi TMB 152/1200 Triplet APO joutilaana guideputkena () ja jos tekemäni rinnakkaissatula olisi riittävän tukeva, niin tuolla TSOAG9:lla voisi heittää ohikiitävää muuttolintua ja korvata sen suoralla M48 tai T2 kierreloitolla. Pääsisi eroon tuosta OAG:n aiheuttamasta kuva-alan kaltevuudesta.

Tässä vielä se märkä pääpeili:



Kuka sanoi, että tähtikuvaus Newtonilla olisi mitenkään helppoa?

[einari]

Huh, ikäviä moiset vesivahingot.

[Timpe]

Ei tuosta ASDA korjaimesta taida olla tämän QSI kameran kanssa toimijaksi, sillä sen takalinssiin kertyy säännönmukaisesti hentoa huurretta, kun aloitan jäähdyttämään kennoa käyttölämpötilaansa. Onpahan harvinaisen hankala kapine käytettäväksi ts. taidan hyljätä kokonaan F2.8 kuvaamisen noiden huurreongelmien takia. Tässä lyhyesti ongelmaketju:
- Tuollainen ASA 0.73x ei taida soveltua optiselta suunnittelultaan QSI:n kaltaisten kameroiden kanssa tähtitornikäyttöön, jossa se joutuu alttiiksi ulkoilman lämpötilan vaihteluille.
- Aina kun joudun purkamaan tuon kuivausta varten, katoaa pienin toleranssien varassa toimiva F2.8 kenttäkin kameralta. Irroituksen/kiinnityksen myötä tulee kalllistumia suuntaan jos toiseenkin ja kameran asettaminen uudelleen prikulleen vaakaan vie aikaa ja hermoja, ei hyvä! 
- En tiedä auttaisiko kameran säilytys sisätiloissa asiaa, mutta se jättää edelleenkin nuo kallistumaongelmat jäljelle aina kun kameraa kiinnitetään paikalleen.
- En myöskaan tiedä onko oikea syyllinen tässä tapauksessa QSI-kamera, koska kirjoittelin vähän vastaavista ongelmista Riccardi-lyhentimelläkin: https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=17394.msg163454#msg163454 (mutta tuonne löytyi sopiva lämmitysratkaisu, kuten kerroin).
Niin tai näin, F4 Newton ASA-korjaimella kertoo nuo ongelmat potenssiin kaksi eli pöh ja vielä kerran pöh 

Tällainen komakorjain (tai malli #2) taitavat tuottaa samat huurreongelmat oman takalinssinsä kanssa, kun noiden backfokus on vaivaiset 55 mm. Tässä mielessä vanha tuttu Baaderin RCC voisi olla ratkaisu ongelmiini, koska se sallii 91.5 mm backfokuksensa sisälle myös kelvollisen TSOAG27-ohjaimen (TSOAG9:llä voi heittää vesilintua) + vie samalla tuossa kytkennässä oman takalinssinsä nykyistä selvästi kauemmaksi tuosta QSI-kamerasta. Tuomitsen siis tuollaisen ASA 0.73x kakkulan kelvottomaksi käyttää lyhyen backfokuksensa takia Suomen oloissa, olkoon sen optinen hinta mitä hyvänsä... grr!!!

PS. Jos jollakin on tarvetta tuollaiselle ASA korjaimelle, niin sen saa täältä 300 eurolla + pk. En näet välittäisi katsella mokomaa silmissäni tämän pidempää.

[einari]

Komakalliollahan oli suunnilleen samanlainen paketti mutta en muista sieltä tarinaa moisesta huurtumisongelmasta.
Tai Murtsilla ?

[Timpe]

Joo, juuri sen takia ajattelenkin vian olevan tuossa QSI -kamerassani, jossa on lyhyt n. 35mm sisäinen backfokus + lähietäisyydellä kennon ympärillä oleva elektroniikka tuottamassa lämpöä käyttökunnossaan (kennon jäähtyessä) tuollaisen lyhentimen/korjaimen kylmälle takalinssille. Sama tilanne siis, kuin puhaltelisit hiukan lämmintä hengitysilmaa kylmälle ikkunalasipinnalle... huurteeseenhan se vetää saman tien. 

[wm-x]

Oletko laittanut lämppäri pannan sille korjaimelle? Ymmärrän että siinä on mahdollisuus kuvan laadun heikkenemiseen, mutta itse painin samojen ongelmien kanssa aikaisemmin puoli vuotta. Nyt käyttänyt korjaimissa yli vuoden lämppäreitä ja ongelmia ei ole ollut. Datan laatu näyttää siedettävältä. 

Nyt käytän espritin korjaimessa 2.5W tehoa  + alumiini teippitä lämmittimen päällä. Ts72apo korjaimen päällä käytän 3w tehoa, joka on riittänyt. Aikaisempi SW 80 edin 3 linssinen reduceri/korjain oli ongelmallinen. Siinä 5W, eriste nauha ja alumiiniteippi ratkaisi huurtumis ongelman.

Idea tässä on se että lämmittimet pitää olla koko kauden päällä, että pysyy pienellä teholla hieman vallitsevan lämpötilan yläpuolella. En sammuta lämppäreiden virtaa koskaan.

[Murtsi]

Moro, minulla ei ole ollut huurtumisongelmia, en tosin ole käyttänyt lämmitintäkään, paitsi yli 15 asteen pakkasilla käytän lämmitintä filtteripyörälle, kun se alkaa silloin luistamaan, eikä vaihda suodatinta, mutta tuosta ei ole aiheutunut mitään ongelmia (SBIG:n filtteripyörä on sivussa itse kamerasta, toisin kuin mitä on Timpen kompaktin QSI:n kanssa). Kasaan kaluston joka kerta erikseen kuvauskuntoon ja säilytän kaiken muun paitsi putken sisällä kuvaukertojen välissä.

Harmi jos joudut luopumaan ASA lyhentäjästä tämän ongelman takia, mutta Baaderin RCC:n kanssa ollaan kuitenkin vielä kiinni melko nopeassa putkessa, eikä näkökenttäkään kavennu vielä mahdottomasti, kollimoinnin kanssakaan ei ole aivan niin tarkkaa, kuin mitä on lyhentäjän kanssa, joka paljastaa kaikki kollimointivirheet armottomasti.

[Timpe]

Oletko laittanut lämppäri pannan sille korjaimelle? Ymmärrän että siinä on mahdollisuus kuvan laadun heikkenemiseen, mutta itse painin samojen ongelmien kanssa aikaisemmin puoli vuotta. Nyt käyttänyt korjaimissa yli vuoden lämppäreitä ja ongelmia ei ole ollut. Datan laatu näyttää siedettävältä.

Tuossa yllä on kuva lämmityspannasta, mikä kiertää nyt tarkentimen rungon ympärillä. Kuten kirjoitin aikaisemmin, niin "fokuserin pannan alla on nyt -2.15°C ja kopissa muutoin -4,81°C" ts. puhuttiin tuossa 2,5 asteen erosta fokuserin pinnassa suhteessa ulkoilmaan. Pidän lämmöt pannassa päällä koko ajan, mutta pyrin pitämään lämmön tarpeen minimissään, jottei se vaikuttaisi kuvalaatuun. Tuollainen 2" ASA korjain menee siis lähes kokonaan tarkentimen sisään ja jos tuota em. kuvaa katsoo, nioin siitä näkee kuinka tarkenninputki on noin 10...15 mm ulkona tarkentimen rungosta, kun kamera on fokuksessa.

Ulkopuolinen lämmitys johtuu siis ensin tuohon tarkentimen runkoon ja sieltä sitten ilmateitse + parin laakerin kautta tuohon 2" tarkennin-putkeen ja sieltä edelleenkin tuon ASA-korjaimen runkoon, josta se viimein siirtyy (jos siirtyy) korjaimen linsseihin. Kokeilen vielä lisätä pantaan lämmitystehoja, jotta lämpöä saataisiin menemään perille saakka oikeisiin kohtiin eli korjaimen linsseille saakka. Nyt tuo delta-arvo ulkoilman  ja tuossa pannan alla olevan RuuviTag mitta-anturin välissä on viitisen astetta aiemman 2,5 asteen sijasta.

Pitäisi oikeastaan saada jossain vaiheessa lämpötila-mittaus tuonne fokkariputken sisälle, jotta saisin tietooni kuinka paljon tuota pantalämpöä johtuu tuon em. "välitilan" kautta tarkentimen sisälle saakka. Yhtenä ongelmana on sitten vielä tuon ASA korjaimen pitkä optinen rakenne, mikä näkyy tässä rakennekuvassa. Jos kuvan vasempaan reunaan osoittava linssipari huurtuu ulkopinnastaan (vasemman puoleisin linssipinta), niin saako tuo linssipari nyt tarvittavan lämmityksen tuolta tarkentimen rungon kautta? Ehkä lämmitetään itse asiassa noita kahta linssiä, mitkä ovat kuvan oikeassa reunassa? Tuo ulommainen mulkosilmä-linssi on jo melkein putken sisäpinnan kohdalla syvyydeltään. Tässä mielessä tuota lämmityspantaa tulisi kenties levittää nykyistä laajemmalle alueelle, jotta osan sen lisälämmöstä päätyisi myös tuonne 10-15 mm ulkonevan tarkenninputken osalle (ja sieltä edelleenkin tuonne vasemman puoleiseen linssipariin).

Niin tai näin, taustatietona sen verran ettei huurtumisongelmia ollut kun käytössä oli TSOAG27 + AP CCDT67 lyhennin RCT-putkessa:
https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_i.jpg
Tuolloin tuo pantalämmitys oli näinkin väljästi kameran ja OAG:n ympärillä (backfokus 76 mm):
https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/AP1200GTO/Frost_and_heating_benefits_07012017.jpg
TMB-linssiputkesta ja M82 Riccardista muistan nyt, että tuo 0.75x tasoitin/lyhennin halusi osan lämmöstä itselleen (backfokus 76 mm) tai muutoin Riccardin takalinssi veti samalla tavoin huuruun (ts. tämä lämmitys oli vielä väärin sijoitettu ja tämä lähempänä oikeaa sijoitusta).
Ja nyt ollaan huurtumisongelmissa, kun tuo ASA-korjain on käytössä tällä tavoin tarkenninputken sisällä:
https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/BorenSimon_F2_8_scope/IMG_20190817_FT_motor_focuser_adapter2.jpg
Ei ole toistaiseksi löytynyt sopivaa lämmityspannan paikkaa ja tehoa, jotta tuo ASA pysyisi huurteettomana kun QSI-kamera on kuvauskunnossa

Moro, minulla ei ole ollut huurtumisongelmia, en tosin ole käyttänyt lämmitintäkään, paitsi yli 15 asteen pakkasilla käytän lämmitintä filtteripyörälle, kun se alkaa silloin luistamaan, eikä vaihda suodatinta, mutta tuosta ei ole aiheutunut mitään ongelmia (SBIG:n filtteripyörä on sivussa itse kamerasta, toisin kuin mitä on Timpen kompaktin QSI:n kanssa). Kasaan kaluston joka kerta erikseen kuvauskuntoon ja säilytän kaiken muun paitsi putken sisällä kuvaukertojen välissä.

Tuossa on lihavoituna merkittävin ero Murtsin ja itseni välillä. Hänellä ASA korjain + kamera tulevat käyttöön lämpimistä tiloista, kun minulla nuo ovat ulkona havaintosuojassa tuon pantalämmityksen varassa. Kytkin nyt muuten havaintokopin sisälle taas auton sisätilan lämmittimen, jolle ajastin puoliteholla käyntiaikaa pari tuntia aamuyön tunteina. Tuo lähinnä sen takia, että Newtonin pääpeili oli taas kosteana, kun käytin sitä edellisiltana puoliselkeässä säässä (tuolloin oli muutaman pakkasasteen keli). Nyt plussakelien tultua tuo veti itsensä jossain vaiheessa täysin huuruun (suojatulppa oli paikallaan) ja oli selvästi märkänä putken sisässä. Nyt otin putken suojatulpan pois ja katson kuivattaako kopin toistuva yölämmitys tuon Newtonin pääpeilin taas havaintokuivaksi. (En ole kurkistanut mitä TMB:n etulinssille kuuluu, mutta siinäkin on ollut tuo pantalämmitys koko ajan päällä (sama ohjaus ohjaa kumpaakin pantaa).

[wm-x]

Kannattaa varmaan kokeilla nostaa se lämpö ensin reilusti ylös ja sitten laskea sitä mukaa kun keli kuivaa ja tasoittuu tämä vaihtelu ->(kostea plussa keli ja yölliset pakkaset). Jos huomaat kuvanlaadussa heikkenemistä voit hiljaa laskea lämppärin tehoja. Näin saat ainakin dataa käsiteltäväksi ja tutkit sen rajan millä teholla lämppärin pitää olla ylhäältä alaspäin.

Sen kylmän linssipakan vieminen sisälle on paha virhe. Muistan kun itse (yöllä/väsyneenä) olen tämän kuivaus rumban muutamia kertoja tehnyt. Siinä meni hermot ja usko kaluston toimivuuteen. Huomasin että se pahensi aina ongelmaa kun reducerin vei sisälle ja kuivasi siellä. Kun viet sen takaisin ulos, ilma redun sisällä jäähtyy ja kutistuu jolloin se vetää lisää
kosteaa ulkoilmaa linssien väliin ja oravanpyörä on valmis. En ymmärrä ehkä ilmiötä mutta oma kokemus on suunnilleen tämä.

Kannattaa ainakin lämmittää sitä linssiä ulkona sillä pannalla vaikka täydellä teholla pari päivää että ns. ylimääräinen kosteus häviää ja sitten tehdä kokeiluja kuvanlaadun/lämmityksen tehon suhteen.

Kerran linsseihin päästetty kosteus on sitkeä vaiva.

[Timpe]

Tuossa ei oikeastaan ole ollut ongelmaa linssien välissä vaan suurin ongelma on ollut tuon takalinssin huurtuminen, kun kameraa alkaa jäähdyttämään. Ja tuon jälkeen saa kyllä jossain vaiheessa myös nuo välilinssi-pinnatkin huurteeseen, jos yrittää lämmittää hiustenkuivaimella tuota ASA korjainta kauttaaltaan. Tuo on hiukan eri asia ja todella viheliäinen tilanne, jossa olen mm. kertaalleen purkanut tuota ASA:aa havaintosuojassa, jotta sain lämmitettyä paksujen linssien välistä kosteuden pois.

Kannattaa varmaan kokeilla nostaa se lämpö ensin reilusti ylös ja sitten laskea sitä mukaa kun keli kuivaa ja tasoittuu tämä vaihtelu ->(kostea plussa keli ja yölliset pakkaset). Jos huomaat kuvanlaadussa heikkenemistä voit hiljaa laskea lämppärin tehoja. Näin saat ainakin dataa käsiteltäväksi ja tutkit sen rajan millä teholla lämppärin pitää olla ylhäältä alaspäin.

Tämä on nyt menossa ja asentelin lämmityspannan vielä kertaalleen eri tavalla eli nyt tuon pitäisi lämmittää koko lyhentimen aluetta. Siis näin...



Otin lisäksi tänään vielä pääpeilin irti putkesta ja asensin tuon CatsEye keskimerkin uusiksi (poistin samalla vanhan GSO-keskimerkin). Tässä työssä tuli uusi ajatus helpottamaan merkin keskitystä ts. tuonne kannattaa laittaa pienet paperiarkin kappaleet kolmelle sivulle, jolloin tuon läpinäkyvän sapluunan saa tarkasti paikalleen keskelle pääpeiliä. Edellisen kerran tein keskityksen tuon näkyvän heijastuspinnan mukaan, mikä ilmeisesti ei ollut oikea keskitys. Nyt tein sapluunan keskityksen peilin ulkomitan mukaan ts. asetin sapluunan tarkasti noiden paperiarkkien mukaan tuon sapluunan 250 mm renkaan kohdalle. Kolmella suunnalla 250 mm rengas tasan peilin ulkoreunan kohdalla (keskitys ei näy tuossa kuvassa, mutta periaate on tässä), niin keskustakin on varmasti kohdallaan. Huomasin samalla, että nuo 10" GSO peilit ovat kooltaan jotain ihan muuta kuin luvatut 254 mm. Ainakin tässä peilissä todellinen heijastuspinnan halkaisija on jotain 247 mm tienoilla, kun katsotaan pois nuo reunaviisteet. Peiliaihion halkaisija on jotain 250mm eli mahdoton yhtälö saavuttaa tuo 10" / 254mm luvattu koko. 



Ja kun tuollaisen keskimerkin aukko on myös heijastavaa peilinpintaa, niin nyt TuBlug-näkymä näyttää taas tuon valohalon, kun pääpeilin asento on tismalleen oikein. Helpottaa hiukan kollimoinnissa. Tuolla edellisellä keskimerkin asennolla en saanut yhteneviä tähtitestin kuvia hyvästä kollimoinnista, joten keskimerkin asento oli vielä hiukan vinossa.



Ai niin, yöllinen kopin lämmityssessio sisätilanlämmittimellä oli muuten kuivannut tuon pääpeilin kosteuden, joten pidän nyt tuota yölämmitystä toistaiseksi päällä.
Testaus jatkuu eli saa nähdä joko noista ASA-korjaimen huurtumisongelmista pääsee näillä keinoilla eroon.