Suomalaiset Kuussa: kauden 2016—2017 havaintoprojekti

Aloittaja T. Öhman, 01.10.2016, 18:14:01

« edellinen - seuraava »

T. Öhman

Suomi 100 vuotta -henkisesti koko havaintokauden kestävän havaintoprojektin aiheena ovat suomalaiset Kuussa. Suomalaisten, tai ainakin suomalaisesta näkökulmasta suomalaisiksi laskettavien tutkijoiden mukaan on virallisesti nimetty yhteensä 37 Kuun kraatteria. Näistä 30 on isäntäkraatterinsa satelliitteja. Vain A. I. Virtasen mukaan nimetyt viisi kraatteria ovat täysin Kuun etäpuolella suotuisimmankin libraation ulottumattomissa. Lopuistakin osa, etenkin Anders Donnerin yhdeksän kraatterin ryhmä, vaatii erittäin hyviä olosuhteita näkyäkseen. Toisaalta Argelander, Gyldén, Lexell ja Väisälä ovat mainiosti näkyvissä.

Kraattereiden läpimitat vaihtelevat Lexellin 64 km:sta Argelander C:n vajaaseen neljään kilometriin. Pienimmät kohteet vaativat siis ehdottomasti kunnon karttaa ja putkeltakin jo hieman kokoa, ja tietenkin suotuisaa valaistusta.

Kokonaisuudessaan kohdelista on tällainen:
Nimi   Halkaisija   Leveys   Pituus
Argelander   33,72   -16,55   5,80
Argelander A   8,65   -16,54   6,75
Argelander B   5,60   -15,60   5,10
Argelander C   3,87   -16,28   5,72
Argelander D   10,69   -17,64   4,44
Argelander W   18,63   -16,75   4,18
Donner   55,05   -31,35   97,99
Donner N   19,91   -33,17   97,19
Donner P   40,72   -33,51   96,39
Donner Q   15,61   -34,29   95,63
Donner R   14,90   -34,34   92,28
Donner S   23,39   -32,02   93,55
Donner T   46,21   -31,15   94,77
Donner V   18,84   -30,56   95,59
Donner Z   11,40   -29,76   98,09
Gyldén   48,15   -5,37   0,23
Gyldén C   5,88   -5,90   0,99
Gyldén K   4,25   -5,46   0,60
Lexell   63,70   -35,78   -4,27
Lexell A   33,59   -36,92   -1,39
Lexell B   21,63   -37,27   -3,41
Lexell D   18,47   -36,18   -0,75
Lexell E   13,00   -37,23   -0,42
Lexell F   7,46   -36,56   -5,38
Lexell G   9,26   -37,30   -4,94
Lexell H   8,98   -36,58   -4,88
Lexell K   10,39   -35,98   -6,48
Lexell L   7,18   -36,04   -6,12
Sundman   41,04   10,76   -91,69
Sundman J   10,34   8,84   -90,24
Sundman V   17,93   11,96   -93,56
Väisälä   8,12   25,90   -47,90

Pelkkien kraattereiden lisäksi kannattaa havaita niiden ympäristöä. Väisälä on tuliperäisellä Aristarchuksen ylängöllä, jossa on mm. Schröterin laakso ja lukuisia muita laavauomia. Gyldénin länsi- ja lounaispuolilla on upeita Imbriumin heitteleen uurtamia laaksoja. Myös Argelanderin länsipuoli on saanut niistä osansa. Tychon heitteleen murjoman vanhan Lexellin länsireunan ja pohjan alue taas on varsin kummallisen näköinen.

Sundmanin ja Donnerin ryhmien näkeminen vaatii siis suotuisaa libraatiota. Hankalamman eli Donnerin ryhmän läntisimpiä kohteita voinee yrittää vaikkapa illalla 11. ja 12.3.2017 tai 8.–10.4.2017. Sundmanin ryhmä taitaa olla aika hankala tavoitettava pimeältä taivaalta. Libraation puolesta Sundmaneja voisi yritellä aamuisin esim. 23.–25.3.2017, 19.–22.4.2017 tai 19.–22.5.2017, joskin Kuu on varsin matalalla eikä taivas ole pimeä.

Veikkaisin, ettei kukaan suomalainen ole ainakaan tietoisesti kaikkia teoreettisesti havaittavissa olevia suomalaiskraattereita havainnut, joten haastetta projektissa pitäisi olla, mutta toisaalta helppojen kohteiden myötä myös aloittelija pääsee hommaan kivuttomasti mukaan. Kuvista ja muista havainnoista kasaillaan tuttuun tapaan juttu jonnekin loppukesäiseen tai syksyiseen Zeniittiin.

Teemu
P.S. Tämä koko kauden projekti siis rullaa tavallisten äänestyskohteiden rinnalla. Syksyn ensimmäistä kohdetta ehtii vielä äänestämään.

JVO

Väisälää olisi hyvä katsoa Väisälän tekemällä putkella. Ainakin Kuopiosta semmoisia löytyy, osina tosin. Eri asia, vaan että näkyykö 8 kilometrin kraatteri noin kuusituumaisella linssillä...

T. Öhman

Lainaus käyttäjältä: JVO - 01.10.2016, 21:20:14
Väisälää olisi hyvä katsoa Väisälän tekemällä putkella. Ainakin Kuopiosta semmoisia löytyy, osina tosin. Eri asia, vaan että näkyykö 8 kilometrin kraatteri noin kuusituumaisella linssillä...
Ellei keli ole ihan hirveää puuroa, Väisälä näkyy helposti kuusituumaisella väisälällä, kun se näkyy paljon pienemmillä ja huonommillakin putkilla. Sehän tuossa Kuussa niin hauska puoli onkin, että kiinnostavia yksityisikohtia riittää loputtomasti ihan havaintolaitteen koosta riippumatta. Mutta juu, Väisälä väisälällä olis kyllä kommeeta...

Teemu 

T. Öhman

Hei,
tämän projektin tiimoilta tein LRO WAC -mosaiikin Gyldénistä, ja kirjoittelin hieman taustaa Gyldénistä, Gyldénin upeasta laaksosta ja vähän Hugo Gyldénistäkin. Eli tarina löytyy täältä blogistani.
Teemu

VP

Lainaus käyttäjältä: JVO - 01.10.2016, 21:20:14
Väisälää olisi hyvä katsoa Väisälän tekemällä putkella. Ainakin Kuopiosta semmoisia löytyy, osina tosin. Eri asia, vaan että näkyykö 8 kilometrin kraatteri noin kuusituumaisella linssillä...

Kyllähän se kasaan saadaan kun vain olisi tekijöitä ja järkevä jalusta. Itse kasaaminen on arviolta tunnin homma ellei osia ole hukkaantunut vuosien saatossa.

Onko muuten kukaan koittanut GoTolla ajella kuun kraatereihin? Ainakin Virtual Moon Atlas tarjoaa jonkinlaisen käyttöliittymän, jos saisi sen toimimaan luotettavasti saisi vasta-alkajatkin helposti oikean kraaterin okulaariin.

-V

VeskuP

Mielenkiintoinen projekti tulossa! Täytyy laitta korvan taakse, vaikkakin luovuin planeettaputkesta, mutta kai tuolla Newtonillakin jotakin näkyy :shocked:

Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 13.12.2016, 20:40:49
Onko muuten kukaan koittanut GoTolla ajella kuun kraatereihin? Ainakin Virtual Moon Atlas tarjoaa jonkinlaisen käyttöliittymän, jos saisi sen toimimaan luotettavasti saisi vasta-alkajatkin helposti oikean kraaterin okulaariin.

-V

Ajankäytön ja systeemin helppouden vuoksi olen päätynyt ratkaisuun, missä jalustaa pystyy ohjaamaan suoraan kännykän karttaohjelmalla, jos niin haluaa. Kyseisessä ohjelmassa on myös kuun kraaterit viimeistä piirtoa myöten, eli joudun varmaan ainakin testaamaan miten tuo toimii :wink:
Vesa Pennanen

SW 254/1200 Newton, NEQ6 Pro

T. Öhman

Hei,
tämän koko kauden projektin tiimoilta tein taas pari luotainkuvaa, nyt Väisälästä.

Kannattaa muistaa myös keskitalven havaintokohteen äänestys, joka on auki vuoden loppuun saakka.

Teemu

Ari Haavisto

Argelanderit ja Gyldénit ovat huomenillalla mukavasti terminaattorin läheisyydessä ja Perjantai-iltana esiin lipuu Lexellien klaani. Kuvaus/katselukeliksikin luvattu avaruudellisen kylmään tunnelmaan hyvin johdattavaa säätä, lempikeliäni!
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

Ari Haavisto

#8
Keli ei taaskaan suosinut tänäänkään, niinpä pudotin suurennosta; testasin ensimmäistä kertaa APM 1,6x komakorjaavaa barlowia. Kiinnitin siihen suoraan ASI178mm kameran, väliin vain ir-pass suodin. Siltikin kuva aaltoili liikaa, joten laitoin kameran vielä bin2 moodiin ja loppukuvankin skaalasin 70 prosenttiin. Aika erikoista hommaa kuvata puolen metrin Newtonilla tässä skaalassa  :huh:

No, tästä syntyi sitten kahden ruudun mosaiikkina yleiskuva Ptolemaioksen seudulta johon merkitsin myös Argelanderin, Gyldenin ja Lexellin vähän niin kuin etsintäkartaksi.






Sitten kaivelin arkistoista lähempiä osumia; Gylden on lähellä Ptolemaiusta, Argelander Albategniusta ja Lexell Deslandresia. Kaikista löytyi sivuosuma, yleensä pinoamisprosessin runtelemilta reuna-alueilta. Linkin takana koostekuva näistä. Albategnius kuvattu 12.3.2011, Deslandres 29.4.2012 ja Ptolemaius 19.8.2011.  Koostekuva täällä linkin takana
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

ellu

#9
Selailin vanhoja kuvia josko olis sattunut kuvaan näitä... Gylden näkyi, jotenkin  :cheesy: Vähän on turhan varjoisassa  :rolleyes:

(kuva liitteenä)

SW400P Synscan Goto Dobson
ASI120MM-S
Canon EOS 600D

Oskari

Nojoo surkeita yrityksiä, mutta laitetaan nyt sitten nämäkin tänne, kun ihan varta vasten 5. päivä havaitsin. Kiitos vaan Ari muistutuksesta! :cheesy:

Gyldén http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/60124


Argelander http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/60125
Oskari Syynimaa

SW 350P GoTo Flextube - Nikon D750 - ASI290MM

Ari Haavisto

#11
Hyvinhän nuo Oskarilla ja Ellulla näkyy.

Kaivelin arkistoja lisää josko Sundman ja/tai Donner löytyisi, mutta eipä ole libraatio suosinut kertaakaan noita reunaseutuja kuvatessa. Väisälä sen sijaan toki löytyi, esim. tästä 6.3.2012 kuvasta Aristarchuksen liepeiltä. Täysikokoinen kuva löytyy täältä linkin takaa


Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

Oskari

Jösses mikä kuva Väisälästä Arilta! :cool:

Minäpä laitan vastapainoksi tällaisen sutun :grin: Eli rajaus Albategnius-kuvastani (5.3.2017), jossa pelkästään Argelanderin alue. Merkitsin siihen myös satelliittikraatterien paikat. Argelander C tosin jää tässä valaistuksessa isäntäkraatterin varjoon, mutta merkitsin senkin kuvaan. :azn:

https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/61836
Oskari Syynimaa

SW 350P GoTo Flextube - Nikon D750 - ASI290MM

Ari Haavisto

Ensi viikolla saattaisi olla mahdollisuus Donnereihin Kuun itäreunalla 4.5. alkuillalla ja illalla, libraation ollessa suosiollinen. Donnerit ovat aivan reunalla suunnilleen Humboldt - kraatterin eteläreunan taustalla. Sääennuste siinä ja siinä taas kerran...

Kannattaa muistaa, että vaikka kesä rajoittaa visuaalihavainnointia, Kuuta voi kuvata erinomaisesti myös kesällä ja ihan kirkkaalla päivätaivaalla. Nykyiset planeettakamerat ja ir-päästösuodatin (esim. Baader 685 ir-pass tai Astronomikin ir-pro sarja) toimivat hyvin, suodattaen pois sironnutta Auringonvaloa ja tasoittaen seeingiä edelleen. Kesällä Kuu on päivätaivaalla korkealla, keli on monesti vakaa ja kuvaus on leppoisaa puuhaa. Jonkun häikäisysuojan saattaa tarvita läppärin näytön suojaksi tai vaikka lakana itsensä ja läppärin yli. Tämä on Aurinkohavaitsijoille tuttua puuhaa. Olen havainnut, että kontrasti on parhaimmillaan kun Aurinko on jo hieman alempana, eli kasvavalla Kuulla myöhäisiltapäivä/alkuilta ja vähenevällä Kuulla vastaavasti aamu.
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

T. Öhman

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 29.04.2017, 13:06:04
Ensi viikolla saattaisi olla mahdollisuus Donnereihin Kuun itäreunalla 4.5. alkuillalla ja illalla, libraation ollessa suosiollinen. Donnerit ovat aivan reunalla suunnilleen Humboldt - kraatterin eteläreunan taustalla. Sääennuste siinä ja siinä taas kerran...
Kiitokset tästä muistutuksesta! Ainakin Donner T:n voisi kuvitella olevan reunalta hahmotettavissa. Siellä etelämpänä olisi vissiin pilvien puolestakin nyt jonkinmoista saumaa, täällä napapiirillä taas ei alkuunkaan siltä vaikuta...

Kuun suomalaisnimien määrä muuten sopivasti tämän projektin kannalta kasvoi tällä viikolla yhdellä. Virtanen F (15,79N, 177,32E, halkaisija 12 km) on 38. suomalaiskraatteri Kuussa, jollen ole väärin laskenut. Se kun on keskellä etäpuolta, ei sen näkeminen omin silmin ihan äkkiä onnistu. Luontainkuvia ja topoprofiili ovat nähtävissä täällä.

Teemu