Rosettan Philaen on määrä laskeutua 12.11.2014 kohdekomeetalleen 67P

[Jarmo Moilanen]

Philaen on juuri vahvistettu havainneen komeetan ohuessa ilmakehässä orgaanisia molekyylejä. Asiasta uutisoi BBC.

Tuo oli jotenkin odotettu löydös. Tosin hiukan yllättää se että niitä pystyttiin havaitsemaan komeetan pinnan yläpuolelta. Komeetalla ei ole varsinaista kaasukehää, vaikka purkautuvia kaasuja voisi sellaiseksi ehkä kuvata. Komeetan olematon painovoima ei kykene pitämään kaasukehää.

Mutta MTV:n mukaan sieltä löytyi peräti viitteitä elämästä...
http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/luotain-loysi-avaruudesta-viitteita-elamasta/4539122

Eräät toimittajat tulkitsevat lähes aina että orgaaninen tarkoittaa elämää. Orgaaninen kemia tarkoittaa kuitenkin vain hiilipitoista kemiaa, jolla ei tarvitse olla mitään tekemistä elämän kanssa. Karkeasti ilmaistuna timantti ei paljoa potki...

[T. Öhman]

Mutta MTV:n mukaan sieltä löytyi peräti viitteitä elämästä...
http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/luotain-loysi-avaruudesta-viitteita-elamasta/4539122

Eräät toimittajat tulkitsevat lähes aina että orgaaninen tarkoittaa elämää. Orgaaninen kemia tarkoittaa kuitenkin vain hiilipitoista kemiaa, jolla ei tarvitse olla mitään tekemistä elämän kanssa. Karkeasti ilmaistuna timantti ei paljoa potki...

Eipä taas tiedä tuosta MTV:n touhusta, pitäisikö itkeä vai nauraa... Vaan niinhän se menee, että kun isoilla(kaan) mediataloilla ei ole kiinnostusta eli rahaa panostaa tiedetoimitukseen, joutuvat kiireiset yleistoimittajat sitten tekemään juttuja aiheesta kuin aiheesta. Ja onhan tuo tietenkin myyvä otsikko. Vaan kiinnostavaa kuulla tarkempien Cosacin tulosten tulkintojen jälkeen, mitä molekyylejä nuo sitten oikein ovat.

Teemu

[Mare Nectaris]

YLEn uutisessa on mukava tarina Philaen jaloissa olevan Permittivity Proben (PP) mikkeliläisestä suunnittelijasta.

[kvahlman]

Mutta MTV:n mukaan sieltä löytyi peräti viitteitä elämästä...
http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/luotain-loysi-avaruudesta-viitteita-elamasta/4539122

Ylen uutinen samasta aiheesta meni vielä pidemmälle ja kertoi löytöjen olleen eloperäisiä... 

Korjasivat sentään kohtuullisen nopeasti orgaaniseksi. Vaikka lienee välttämätöntä että erikoisalueiden uutisten valtavirtaan pulahtaminen ei aina onnistu kovin hyvin, niin tällä kertaa kyllä nähtiin aika heppoisia suorituksia sekin huomioon ottaen...

[Jarmo]

Ylen uutinen samasta aiheesta meni vielä pidemmälle ja kertoi löytöjen olleen eloperäisiä... 

Korjasivat sentään kohtuullisen nopeasti orgaaniseksi. Vaikka lienee välttämätöntä että erikoisalueiden uutisten valtavirtaan pulahtaminen ei aina onnistu kovin hyvin, niin tällä kertaa kyllä nähtiin aika heppoisia suorituksia sekin huomioon ottaen...

Kuuntelin radiota tänään ja parillakin kanavalla sivuttiin / päiviteltiin / pohdittiin löytöä. Sama juttu asiasta kertovien nettiuutisten tapauksessa. Sanoina ovat usein juurikin eloperäinen, elämä, elämän rakennuspalikat, yms. Suurimmassa osassa lähteenä on STT ja/tai AFP.

Tuo kertoo joko alkuperäisen tiedotteen sanamuotojen olleen aika pahasti hakusessa, tai sitten toimittajien kollektiivisesta ammattitaidottomuudesta tarkistaa orgaanisen merkitystä tuossa tapauksessa. Jälkimmäinen on minusta paljon epätodennäköisempi vaihtoehto - varsinkin kun tietää että STT:ltä on ennenkin pullahdellut ulos uutisankkatiedotteita...

Jarmo K.

[Jarmo Moilanen]

Olen huomannut että STT:n uutisissa on nykyisin paljon toivomisen varaa.

[OS]

Sanoina ovat usein juurikin eloperäinen, elämä, elämän rakennuspalikat, yms. Suurimmassa osassa lähteenä on STT ja/tai AFP.

Kas kun ei ABC = "hevosmiesten tietotoimisto".   

[Mare Nectaris]

Philae-laskeutujan sijaintia komeetta 67P:n pinnalla on saatu tarkennettua, kertoo ESAn Rosetta-blogi. Mahdolliseksi sijainniksi on tarkentunut 350 m x 30 m alue klo 17:n suunnalla laskeutumisalueesta (kuva blogissa). Tämä arvio perustuu tällä hetkellä käytettävään komeetan ytimen rakennemalliin. Vaihtoehtoisen mallin antama alue poikkeaa jonkin matkaa klo 12:een.

Paikantamisessa käytettiin kolmiomittausta CONSERT-instrumentilla (Comet Nucleus Sounding Experiment by Radio wave Transmission). Laite välitti tietoa Philae-laskeutujan ja Rosetta-luotaimen välillä Philaen toiminta-ajan, ja sen varsinaisena tehtävänä on tuottaa mittausdataa komeetan ytimen rakenteesta.

Toisessa Rosetta-blogissa porauskokeen johtava tutkija Amalia Finzi pohtii kokeen onnistumista. Philae-laskeutujan onnistui tehdä yksi porauskoe juuri ennen akkujen loppumista.

SD2-pora eteni telemetriatietojen mukaan 46,9 cm laskeutujan alapinnan alapuolelle, mikä tarkoittaa etenemistä 56 cm poralaitteen perusasemasta (referenssipisteestä). Telemetriatietojen mukaan pora palautui tämän jälkeen perusasemaan, ja laitteistoa asemoivaa karusellimekanismia käännettiin niin, että SD2:n näytteenottoputki asettui tutkimuslaitteen uunin eteen.

Prosessinmukainen siirto uuniin suoritettiin, ja karuselli kääntyi edelleen niin, että uuni asemoitui oikein COSAC-tutkimuslaitteeseen nähden. Telemetrian mukaan uuni toimi oikein, mutta vielä ei tiedetä sisälsikö prosessoitu näyte SD2-poran tuomaa ainesta vai ainoastaan laskeutumisessa laitteisiin siirtynyttä pölyä ja kaasua.

On mahdollista, että osuessaan komeetan kovaan pinta-ainekseen SD2-pora siirsikin laskeutujaa, eikä uponnut pintaan. Tämä mahdollisuus johtuu Finzin mukaan siitä, että Philae-laskeutuja ei ole ankkuroitunut kunnolla komeetan pintaan.

SD2-porassa ei ole sensoreita, joilla olisi mahdollista varmistaa saatiinko komeetan ainesta näyteputkeen tai siirtyikö se todellakin uuniin operaatiossa.

[Mare Nectaris]

Nature-lehden uutisessa, Nature 515, 319–320 (20 November 2014), käydään läpi tutkimusinstrumentti kerrallaan, minkätyyppistä dataa Philae-laskeutuja kykeni tuottamaan oltuaan komeetan kanssa toimintakykyisenä tekemisissä 64 tuntia. Tarkka kuvaus SD2/COSAC poranäytteen tilanteesta on edelleenkin luettavissa Rosetta-blogissa.

Uutisessa käydään läpi myös laskeutumista edeltäneet ja sen aikaiset ongelmatilanteet (tietokonehäiriö, kaasusuuttimen vikaantuminen, kiinnittymisharppuunoiden vikaantuminen ja varjoon päätyneet 2 pompahtamista komeetan pinnalta).

[A.t.o.m.i]

Olen huomannut että STT:n uutisissa on nykyisin paljon toivomisen varaa.

Yleisesti ottaen aika monen mediatoimiston mm YLE:n uutisoinnissa on paljon toivomisen varaa. Luokattoman huonot käännökset (Google translate?) tai uutisen totaalinen ymmärtämättömyys ovat arkipäivää.

[Mare Nectaris]

Englantilainen Ptolemy-instrumentin tutkimustiimi pohtii saamiaan tutkimustuloksia alustavasti BBC:n uutisessa.

Kuten tunnettua, Philae-laskeutujalla oli mahdollisuus vain yhteen SD2-poraustestiin, ja se päädyttiin antamaan COSAC-analysaattorille. Ptolemy-tutkimuslaite kuitenkin ehdittiin vielä viimeisillä akkuenergian rippeillä lämmittää 200 celsiusasteeseen ja tutkia siihen mahdollisesti kertyneitä kaasuja ja ainejäämiä. 

[Mare Nectaris]

ESAn Rosetta-blogissa kerrotaan tarkentunutta tietoa Philaen laskeutumisesta. Laskeutujan ROMAP (Rosetta Lander Magnetometer and Plasma Monitor)-instrumentin dataa on tulkittu, ja Philaen matkasta komeetalle on saatu seuraavia tietoja:
- irrottautumisessa laskeutujan pyörähdysnopeus akselinsa ympäri oli 1 kierros per 5 minuuttia
- laskeutumisteline avautui, ja pyörähdysnopeudeksi muodostui 1 kierros per 8,5 minuuttia
- ROMAP-puomi avautui
- ensimmäinen laskeutuminen tapahtui klo 15.34.04 UT aluksen aikaa (16.03 UT)
- ensikosketuksen jälkeen pyörimisliike kiihtyi reaktiopyörän pysähdyttyä saatuaan laskeutumissignaalin; reaktiopyörän momentti siirtyi laskeutujaan seuraavan 40 minuutin ajan, ja laskeutujan pyörimisnopeudeksi muodostui 1 kierros per 13 sekuntia sen ensimmäisen pompun aikana
- laskeutuja törmäsi klo 16.20 UT aluksen aikaa johonkin (mahdollisesti komeetan pinnalla olevan kraatterin reunavalliin); laskeutujan pyörähdysnopeudeksi muodostui 1 kierros per 24 sekuntia
- alus kosketti ensin yhdellä jalalla ja sitten kolmella jalalla komeettaa (syntyi jälleen laskeutumissignaali) klo 17.25.26 UT (aluksen aikaa)
- muutaman metrin edettyään Philae laskeutui kolmelle jalalle klo 17.31.17 UT aluksen aikaa.

Kiinnostavaa uutta tietoa on se, että Philae törmäsi mahdollisesti kraatterin reunavalliin ensimmäisen ja toisen pompun välillä. Tieto Philaen laskeutumisesta lopulta kolmelle jalalle on ristiriidassa aiemman tiedon kanssa. Mikäli se pitää paikkansa, on kyseessä todella hyvä uutinen.   

[Mare Nectaris]

Yksi Rosetta-luotaimen keskeinen tutkimuskohde on ollut etsiä vastausta siihen, olisiko myös luotaimen kohdekomeetalla 67P havaittava vesi samankaltaista kuin Maapallon merissä? Tällainen tulos olisi tuonut vahvistusta hypoteesille, että Maapallon meret ovat peräisin Maahan törmänneistä komeetoista.

Rosetta-luotaimen ROSIVA-massaspektrometri (Rosetta Orbiter Spectrometer for Ion and Neutral Analysis) on nyt kuitenkin osoittanut, että komeetta 67P/Churuymov-Gerasimenko:ssa havaitun veden D/H (deuterium-vety)-suhde on kolme kertaa suurempi kuin Maan merien veden. Se on myös kolme kertaa suurempi kuin vuonna 2011 ESAn Herschel-luotaimen komeetasta 103P/Hartley 2 havaitun veden D/H-suhde. Nyt analysoidun komeetta 67P:n D/H-suhde on (5,3+/-0,7)x10^-4.

D/H-suhteen avulla voidaan tunnistaa, onko veden koostumus saman tyyppinen tutkituissa kohteissa. Deuterium on vedyn muoto, jonka rakenteessa on yksi neutroni enemmän kuin vedyssä.

Molemmat tutkitut komeetat kuuluvat ns. Jupiter-perheeseen, ja aiemman havainnon perusteella oletettiin, että myös 67P:n D/H-arvo voisi osoittaa siinä olevan veden samankaltaisuuden Maan merien veden kanssa. Tilanne on nyt siis monimutkaistunut.

Havainto johtaa tarkastelemaan nyt komeettojen syntyprosessia aiemmin ajateltua kompleksisempana, sillä D/H-suhteen avulla voidaan arvioida komeettojen syntyä aurinkokunnassa sekä sen ajallisen keston että Aurinkoetäisyyden suhteen.

Asiasta uutisoi ESA ja BBC. Tutkimusartikkeli on ilmestynyt Science-lehdessä. 

[Mare Nectaris]

Rosetta-luotaimen OSIRIS-kameran kuvista on koottu ensimmäinen RGB-komposiittivärikuva. Kuva julkaistiin ESAn Rosetta-blogissa.

Kuvan kokoaminen oli vaikeaa, sillä kuvien kohdistaminen oli haaste. Kuva osoittaa - odotusten mukaisesti - että komeetta on tummanharmaan pölyn peitossa, eikä siinä juurikaan ilmene värivaihteluita. Pölyn koostumuksesta johtuen punainen väri on analyyseissä osoittautunut olevan hieman hallitsevampi kuin muut, mutta tämä on hiukkaskoostumuksesta johtuva tyypillinen piirre aurinkokunnan pienkappaleilla.

OSIRIS-kamerassa on kaikkiaan 25 filtteriä, joiden läpi komeettaa on tarkoitus kuvata ja analysoida filtterien avulla sen pintarakenteen koostumusta ja myös ohuen kaasukehän koostumusta.

American Geophysical Unionin AGUn konferenssissa San Franciscossa 15.-19.12.2014 julkistetaan Rosetta-luotaimen ja Philae-laskeutujan tähänastisia tuloksia. Konferenssin ennakkojulkaistuja abstrakteja on mahdollista katsoa AGUn sivulta. ESAn Rosetta-blogissa kerrotaan myös mahdollisuuksista seurata joitakin lehdistötilaisuuksia verkkoon striimattuina (tällainen mahdollisuus on erityisesti 17.12.2014). Kaikki AGUn sivuilla mainitut ajat ovat San Franciscon aikaa.

[Mare Nectaris]

--- American Geophysical Unionin AGUn konferenssissa San Franciscossa 15.-19.12.2014 julkistetaan Rosetta-luotaimen ja Philae-laskeutujan tähänastisia tuloksia. Konferenssin ennakkojulkaistuja abstrakteja on mahdollista katsoa AGUn sivulta. ESAn Rosetta-blogissa kerrotaan myös mahdollisuuksista seurata joitakin lehdistötilaisuuksia verkkoon striimattuina (tällainen mahdollisuus on erityisesti 17.12.2014). Kaikki AGUn sivuilla mainitut ajat ovat San Franciscon aikaa.

Rosettan tiedetulosten pressitilaisuuden striimausta voi katsoa täältä 17.12.2014 klo 18 alkaen: http://live.projectionnet.com/AGUPress2014/FM2014.aspx