Uuden kuvauskaluston käyttöönotto-kokemuksia

[Murtsi]

Tarkoitatko, että olet saanut CCD-kameran ottamaan kertaalleen ikään kuin 4 pikselin verran "offset-säädöllä" otettuja kuvia ja sitten kun näitä alkuperäiskuvia yrittää kalibroida normaaleilla dark-kuvilla, tapahtuu tuollainen ilmiö? Itse ainakin tipahdin tämän ongelman suhteen kärryiltä, mutta yritetään lisää jos kerrot lisää tietoja.
Toivottavasti tuossa ei ole mikään SBIG:n elektroniikkaongelma kyseessä...

Juuri näin, samaa toivon itsekin.

Onko kaikki kuvat otettu samoilla ohjelmilla ja ajureilla?

Tässä kohtaa alkaa tapahtua, kerroin tuossa aiemmin että kuvausläppäri alkoi piiputtamaan, vaihdoin siis kuvausläppärin tässä välillä, ohjelmat ja ajurit pitäisi olla samat kuitenkin. Tästä huolimatta otin kalibrointikuvat uusiksi ja sain saman tuloksen uusillakin kalibrointikuvilla.

Entinen kuvausläppäri oli 2005 ostettu XP käyttöjärjestelmällä varustettu kone ja uusi läppäri on noin 2-3 vuotta vanha windows 7 käyttöjärjestelmällä.

[Timpe]

Voisit vertailla tarkemmin uusien ja vanhojen FITS-kuvien metatietoja keskenään, jos vaikka niistä löytyisi jokin anomalia.
FITS-tietoihin tulee kumminkin paljon taustadataa kuvauksesta ja kameran asetuksista yms. (tässä malliksi QSI 583:llä kuvatun dark-kuvan FITS-data; pitäisi näköjään vaihtaa TELESCOP   = 'Newton 300/1500mm' / telescope used to acquire this image -rivi ajan tasalle ).

[Timpe]

Sain sähköpostiini Murtsilta tuollaisen luminanssikuvan ja sitten vielä pari dark-ruutua eri kerroilta. Lopputulos oli, että myös MaxIm DL dark-kalibroi nuo kuvat samaan tapaan kuin Murtsi tuossa yllä jo referoi. Lisään foorumille liitteeksi saamani tulokset 200% skaalauksella, jotta tuo neljän pikselin siirtymä erottuisi paremmin.
Murtsi_dark_calibrate_before.jpg = saamani luminassikuva kuumien pikselien kera (reunassa palanen MaxIm DL:n kalibroinnin asetusikkunaa)
Murtsi_dark_calibrate_original.jpg = Murtsin lopputulos CCD softilla kalibroituna
Murtsi_dark_calibrate_MaxImDL_results.jpg = Murtsin L-kuva kalibroituna ensin vanhemmalla dark-ruudulla ja sitten uudella dark-ruudulla, sama lopputulos kummassakin.
Lisään kuvien FITS datat seuraavaan viestiin txt-muodossa...

[Timpe]

FITS-datat...
Mistä tässä mahtaa olla kyse eli meneekö tuollainen ongelma SBIG:n teknisen tukeen ratkaistavaksi???

[Lauri Kangas]

Ymmärränkö oikein että kuumat pikselit tulevat eri paikkaan riippuen onko valotus merkattu otettaessa Light vai Dark, ja ongelma on toistettavissa?

[Murtsi]

Tällä hetkellä kyse on yhdestä kuvauskerrasta, toivottavsti myös jää yhteen kertaan. Aiemmin ei tällaista ole ilmennyt.

Kyseisellä kuvauskerralla samat neljä pikseliä puuttuivat myös flat ruuduista mutta seuraavana päivänä otetuissa uusissa kalibrointikuvissa ongelma ei ilmaantunut.

Huomasin tuossa samalla että aiemmat kalibrointikuvat olin ottanut vahingossa väärässä lämpötilassa  mutta nyt nämä uudet on otettu oikeassa lämpötilassa, tuolla asialla ei kuitenkaan ole vaikutusta tähän ongelmaan.

[naavis]

Kyseisellä kuvauskerralla samat neljä pikseliä puuttuivat myös flat ruuduista mutta seuraavana päivänä otetuissa uusissa kalibrointikuvissa ongelma ei ilmaantunut.

Ymmärsinkö nyt kuitenkin oikein, että kaikki ongelmia aiheuttaneet ruudut on otettu eri käyttöjärjestelmässä ja eri koneella kuin toimivat ruudut?

[Timpe]

Murtsi kirjoitteli sähköpostiini, että "Vanha dark on otettu XP:llä ja uusi Seiskalla". Tällöin tuo luminanssikuva-erä olisi kuvattu myös tuolla vanhalla XP-koneella ja se kalibroituu samalla tavoin kummallakin dark-kuvaerällä. Pyysin tuossa yhteydessä Murtsia kuvaamaan uusia testikuvia (luminassikanavaa 1x1 bin) ja kalibroimaan ne uusilla dark-kuvilla, niin nähdään onko ongelma toistettavissa.

[Murtsi]

Light kuvat ja uudet darkit on otettu uudella koneella, vanhat darkit entisellä eli kalibrointikuvat ovat identtisiä riippumatta siitä millä ne on otettu.

Ongelma on ilmaantunut vain kerran tähän mennessä. Otan tässä illan aikana uusia ruutuja sekä light että dark (Timpen ehdotus), katsotaan miltä ne näyttävät ja uusiutuuko ongelma.

Tätä kijoittaessa Timpe ehtikin jo kommentoimaan.

[Murtsi]

No niin, nyt on sitten testikuvat otettu ja tuloksista päätellen tuo ongelma on mahdollisesti yksittäistapaus, olisi kuitenkin mukava tietää mikä sen on aiheuttanut. Ohessa yksi testivalotus LIGHT asetuksella josta toinen puoli on DARK korjattu, dark toimii ihan niin kuin pitääkin. Kuva on croppi alkuperäisen ruudun keskeltä. Kuva otettu sisätiloissa tulppa paikoillaan ja valotus on 5 minuuttia -15 asteen läpötilassa.

[JariP]

Morjens!

Hyvä että virhe oli vain satunnainen, toivotaan niin. Aikaisemmissa viesteissäsi olit ihmetellyt kun sisällä jokin toimii muttei ulkona..asia minkä varmaan oletkin varmistanut  (tuli vaan mieleen ), onko kaikki piuhat ja virtalähteet samat " sisä-ja ulkokäytössä " ?

Mystiikkaa mahtuu kiusaksi asti näitten laitteiden kanssa välillä kiusaksi asti.

-jari

[Timpe]

Jep, nyt kalibrointi toimi ok uusilla testikuvilla ja dark-ruuduilla. Kirjoittelin ongelman mahdollisesta syystä Murtsille sähköpostiin (ennen foorumille tuloa) näin:
"...tuollainen säännöllinen "plus neljä pikseliä sivullepäin" voisi yhtä hyvin olla myös kameran elektroniikan vika, missä jokin laitteen sisällä oleva yksittäinen osoite-/dataväylä olisi jumissa sopivasti. Käytännössä tämä tarkoittaisi esim. sitä, että piirilevyltä voisi olla jokin IC-piirin jalka vain "makaamassa" juotospisteen päällä ilman että se olisi kunnolla juottunut tinalla jalan alla olevaan piirilevyn juotospisteeseen.
Yritin kaivaa tästä vikatilanteesta mallikuvaa verkosta, mutta lähimmäksi pääsin tämän esimerkkikuvan kautta:
http://www.beis.de/Elektronik/ADDA24QS/Images/DAC-SMD_1280.jpg
Tuon kuvan piirit ovat 100% hyvin juottuneet paikoilleen, muttei olisi mitenkään tavatonta jos tuollainen kuvaamani "kylmä juotos" olisi päässyt laadunvalvonnasta läpi. Tällöin se toimisi osan aikaa täysin hyvin ja pätkisi sitten satunnaisesti esim. kylmissä olosuhteissa, joissa lämpötilamuutoksen aiheuttama kutistuminen vie "kylmän juotoksen" juotospinnat erilleen toisista ja syntyy vikatilanne.

Toinen vian mahdollinen syy voisi olla buginen laiteohjelma eli vika alkusarjan tuotteen firmware-koodissa, josta selviää kameran firmistä päivittämällä (jos SBIG on sellaisen julkaissut).
Arvailua kummatkin syyt, eikä tuota tiedä varmaksi ennen kuin ajan kanssa. Ei silti tuollaista vikaa kukaan toivoisi omaan kameraansa, joten toivotaan että tuo oli kertaluokkaa oleva parabittinen häiriö 

[Murtsi]

Kiitokset Timpelle vaivan näöstä jälleen kerran, hattua täytyy nostaa kun jaksat paneutua muiden ongelmiin tuolla asenteella, ihan kuin ongelma olisi omasi, moni ei tällaiseen ryhtyisi. Varsinaista vikaa ei nyt tällä kertaa saatu kuitenkaan paikannettua mutta seuraan asiaa ja raportoin jos muuta ilmenee.

Morjens!
Hyvä että virhe oli vain satunnainen, toivotaan niin. Aikaisemmissa viesteissäsi olit ihmetellyt kun sisällä jokin toimii muttei ulkona..asia minkä varmaan oletkin varmistanut  (tuli vaan mieleen ), onko kaikki piuhat ja virtalähteet samat " sisä-ja ulkokäytössä " ?
Mystiikkaa mahtuu kiusaksi asti näitten laitteiden kanssa välillä kiusaksi asti.
-jari

Tämä asia on hieman vaivannut itseänikin mutta laiskuuttani en ole sitä ryhtynyt sen enempää ratkaisemaan, kunnes nyt sain itsestäni sen verran irti että viritin vehkeet talliin ja rupesin järjestelmällisesti kokeilemaan miten laitteet tulisi kytkeä että kaikki saataisiin pelaamaan yhtä aikaa. Aiemmin kokeilut olivat sellaisia että palaset olivat vuorotellen kiinni koneessa ja kaikki on pelannut hyvin mutta kun olen sitten ulkona kasannut kaikki kerralla niin eipä ole toiminutkaan. Äsken löysin järjestyksen jolla kaikki toimii yhtä aikaa. Linkissä on ruutukaappaus todisteena tästä https://kotisivukone.fi/files/artonastrokuvat.julkaisee.fi/nvv/toimii.jpg

Kaiken aa ja oo oli kameroiden usb portit, ne toimivat yhtä aikaa vain kun ne on tietyissä paikoissa, jos ne kytkee vääriin portteihin niin ne eivät toimi mutta oikeisiin portteihin kytkettyinä kaikki pelaa.

[Murtsi]

Nyt on sitten kokeiltu OAG guidaustakin https://kotisivukone.fi/files/artonastrokuvat.julkaisee.fi/nvv/eka_oag_guiding.jpg  hyvinhän tuo tuntui toimivan, vertailua on kuitenkin vaikeaa tehdä etsinguidaukseen mutta ajan kanssa sekin varmaan onnistuu tuloksia vertailemalla. Kuvailin 2.10.2013 illalla ja keli oli sen verran huono että mitään pitkälle vietyjä johtopäätöksiä ei tosiaankaa vielä voi tehdä. Joka tapauksessa kokeilusta jäi hyvä maku ja luulen että ei tuo ainakaan huonompaa ollut kuin etsinguidaaminenkaan, olen ainakin siinä luulossa että OAG guidauksen pitäisi olla tarkempaa kuin etsinguidaus. Guidaus onnistui hyvin siitä huolimatta että ohjaustähti oli enemmänkin pitkä viiru kuin pyöreä tähti 

Seuraavaksi täytyy sitten säätää OAG:n prisma optimaaliseen asentoon kuvaussysteemissä eli kokeilen eri etäisyyksiä optisen akselin suhteen, manuaalin mukaan se ei kuitenkaan ole hirveän kriittinen http://www.sbig.de/download/aplication/OffAxisGuiderInstructions123011.pdf

Ai niin, guidekamera täytyy valita PHD:lle ennen kuin valitaan CCDsoftille kuvauskameraa, jos tehdään toisinpäin eli valitaan kuvauskamera ensin niin PHD herjaa kun yritetään valita st1 kameraa eikä kameran valinta onnistu. PHD tunnistaa molemmat kamerat ja siinä täytyy näköjään päästä valitsemaan kumpaa käytetään guidaamiseen, jos toinen on jo valittuna ohjelma alkaa herjaamaan. Että tämmöistäkin 

CCDsoftilla en ole onnistunut saamaan guidaamisen kalibrointia suoritettua, ilmeisesti pitää asetukset olla paremmin kohdallaan enkä ole jaksanut kovin isosti niitä ryhtyä etsimään, katson tätä sitten joskus myöhemmin tarkemmin, kunhan olen hieman oppinut asiasta lisää.

[Timpe]

...olen ainakin siinä luulossa että OAG guidauksen pitäisi olla tarkempaa kuin etsinguidaus. Guidaus onnistui hyvin siitä huolimatta että ohjaustähti oli enemmänkin pitkä viiru kuin pyöreä tähti...

OAG onkin tarkempaa Newtoneissa, jos kuvausputkessa on esiintynyt taipumia suhteessa erilliseen guideputkeen. OAG korjaa lennosta tuollaiset virheet eli guide-tähti taipuu samaan tahtiin kuin kuvattava näkökenttä pääpeilissä. 
Guiderin viirutähdistä pääsee usein eroon myös OAG:tä tarkentamalla, mutta OAG:n kollimoinnilla taitaa olla suurin vaikutus tähän asiaan. RCT-putkien kenttä on niin tasainen reunoillakin, että sinne riittää hyvämuotoisia tähtiä, kun taas valovoimaisissa Newtoneissa tulee komavirhettä yms. pikkukiusaa OAG-tähtiin ja OAG:n kollimonnilla on väliä. Mutta eipä niillä tähtiä edustavilla "pikseliklönteillä" tosin ole suurta väliä niin kauan kuin vain seurantatähden muodoksi ei tule 8-numeroa (=guideohjelma voi hyppyyttää tähden lukitusta tuollaisen muodon kumpaankin päähän, muutoin seurattavan tähtimuodon centroidi on helppo laskea).