GSO RC-putket (10" ja 12")

[Murtsi]

Vastoin aiempia lausahduksiani RC:n kollimointi vastaa jyrkän harjakaton päällä kävelyä ja sieltä kapealta harjalta lipsahtaa kovin helposti alas (ja alkaa miettimään, että Oikeastaan tässä räystäässä roikkuminen on ihan siedettävää... NOT! )
Jatkamme siis harjoituksia Murtsin kanssa...

Nyt kun tätä RC putken kollimointia on tullut harjoiteltua jonkun verran niin tuo edellinen kuvaus on kyllä todella nappiin osunut vertaus aiheesta, toleranssit ovat todella pieniä. Sen verran on nyt valoa tunnelin päässä että eilen sain putken (GSO 6"RC) tosiaankin mielestäni hyvin kollimoitua, ainakin jos vertailukohdaksi ottaa aiempia yrityksiäni. Mikä parasta, voin toistaa saman operaation uudestaankin.

Aiempien yritysten kompastuskivenä on ollut pääpeilin keskipisteen poikkeama putken keskilinjasta, samoin kuin Timpelläkin, eikä tun siirtäminen ole kovin helppo homma. Käytännössä pääpeili pitäisi irroittaa pitimestään ja asetella uudestaan keskelle muutta tämä ei ole pakollista hyvään kollimointiin pääsemiseksi koska optisen akselin saa kyllä kollimoitua, tällöin se on kuitenkin eri linjassa itse putken kanssa.

Käytin apuna keinotähteä jolla saa kollimoitua putken todella tarkasti eikä oikeastaan juuri muuta tarvitakaan, sisällä voi tehdä karkean suuntaamisen pelkällä silmällä ja ulkona sitten jatketaan keinotähden avustuksella. Kollimointiväline ei maksa kovin paljoa, muistaakseni muutamalla eurolla saa teknofokuksesta alumiininpalaseen laserleikattuja reikiä joista sitten voi rakentaa keinotähden, itse käytin kynälediä valonlähteenä.

Homma menee siten että ensin säädetään pääpeili kohdalleen ja siinä sivussa säädetään apupeiliä tarpeen mukaan siten että tähdestä tuleva difraktio kuva on kaikin puolin symmetrinen ohessa liitteenä tähtitestikuva, siitä näkee että ihan pientä säätöä vaaditaan täydelliseen kollimointiin mutta on melko hyvä jo nyt.

Nurkissa tähdet muuttavat muotoaan jonkun verran mikä aiheuttaa tähtiin tuplasakarat, näyttää ikäänkuin korjaavan hieman sisään päin. Tämä näkyy selkeästi rinkulat kuvassa mihin koostin eripuolilta kenttää otetuista testikuvista. Sama ilmiö näkyy myös tähdet kuvassa johon liitin tähden kuvan keskellä kenttää sekä joka nurkasta.

Mielessä on jo seuraava testi jossa muutan pääpeilin ja apupeilin välistä etäisyyttä koska luulen että sillä on vaikutusta siihen miten kauas keskustasta tähdet piirtyvät pistemäisinä, tällä kollimoinnilla näyttää siltä että täydellinen piirto ei yllä aivan järkkärin kennon reunoille saakka. Säätö on nyt semmoinen että saan säädettyä pääpeiliä vielä lähemmäs apupeiliä, toiseen suuntaan ei varat riitä. Taidan kuitenkin testata oikeilla tähdillä ennen lisäsäätöjä.

Jos systeemissä on säätömahdollisuus myös tarkentimelle niin mielestäni tämän säätö tehdään sitten ihan viimeisenä jos huomataan että kenno on jostakin syystä vinossa optiseen akseliin nähden.

Vaikka on keksitty ties mitä lasereita ynnä muita kollimointivälineitä niin mikään ei vedä vertoja tähden avulla tehtävälle kollimoinnille, suosittelen muillekin oman keinotähden värkkäämistä.

Ps. pitäisiköhän tästä kollimoinnista tehdä oikeastaa oma ketju?

[Timpe]

Vai puuttuuko siitä apupeilin sivuttaissäätö?

Hei, tämä on GSO eli kiinalaisputki, josta puuttuvat tällaiset hienosäädöt ja pidemmälle mietityt yksityiskohdat. Niitä saa RC-putkiin maksamalla tuplaten tämän halpisputken hinnan verran. Sivuttaissäädön voisi rakentaa väljentämällä peilinpitimen varsien kiinnitysreikiä ja lukitsemalla ne sopivasti "vinoon". Lopputuloksena on silloin aidot tupladiffraktio-piikit, kun pitimen varret eivät enää ole linjassa keskenään. Toinen vaihtoehto olisi modata apupeilin ristikon kiinnityksiä tuohon kiinnitysrenkaaseen (ks. liitekuvaa), jotta sinne saisi säätövaraa. Mutta apupeili näyttäisi jo olevan kohtuullisen hyvin linjassa eli keskellä putkea ilman näitä lisäsäätöjä, joten en käy niitä tekemään.

Aiempien yritysten kompastuskivenä on ollut pääpeilin keskipisteen poikkeama putken keskilinjasta, samoin kuin Timpelläkin, eikä tun siirtäminen ole kovin helppo homma. Käytännössä pääpeili pitäisi irroittaa pitimestään ja asetella uudestaan keskelle muutta tämä ei ole pakollista hyvään kollimointiin pääsemiseksi koska optisen akselin saa kyllä kollimoitua, tällöin se on kuitenkin eri linjassa itse putken kanssa.

Selvennätkö ajatustasi hiukan? Ymmärrän vaikeudet pääpeilin siirrossa (tutkin putken rakenteen myös tältä osin), mutta tuo viimeinen lause jäi vajaaksi.
Kävin tänään illalla yrittämässä kollimointia aitojen tähtien kera huonolla menestyksellä. Säädin pääpeiliä korjatakseni munkkirinkilän epäkeskeisyyttä, jolloin myös tarkennin kääntyy samalla sivuun apupeilistä (näissä GSO-putkissa). Säädön jälkeen nuo tähtien epäterävät munkkirinkilät näyttivät hyviltä, mutta laserin säde osoitti jo selvästi sivuun apupeilin keskustasta. Fokuksessa oleva tähdenkuva oli myös kehnon näköinen epäterävä mollukka, eikä se parantunut apupeilin kallistusta muutamalla mihinkään. Liitteenä kuva tästäkin tähtirypäleestä (saan samanlaisia tähtiä off-axis guiderin aukosta jos seurantakameran tarkennus on pielessä).

Palautan putken huomenna mahdollisimman hyvin linjaansa heijastuksia katsomalla, mutta tässä on se puute ettei koskaan tiedä mihin asentoon apupeili/pääpeili optinen pari asettuu suhteessa tarkenninputkeen/okulaariaukkoon. Tai ainakaan en ole löytänyt putken edestä tai takaa katsomalla täyttä varmuutta tämän optisen peiliparin suunnasta (aina se on jäänyt jotenkin vinoon suhteessa tarkentimeen). Kun ollaan metsässä, niin ollaan sitten kunnolla siellä ja vie aikansa nollata putki perussäätöönsä ja aloittaa alusta

...sisällä voi tehdä karkean suuntaamisen pelkällä silmällä ja ulkona sitten jatketaan keinotähden avustuksella.

Mille etäisyydelle saat oman putkesi tarkentumaan? Yritin tänään latoa putkeni perään loittoja yhteensä noin 100mm lisää, mutten päässyt tarkentamaan niin lähelle, mitä okt:n sisämitat pisimmillään vaatisivat. Yritän saada seuraavaksi aikaan ulkokeinotähden, mutten haluaisi lähteä viemään sitä naapurin pihalle saakka

[Murtsi]

Selvennätkö ajatustasi hiukan? Ymmärrän vaikeudet pääpeilin siirrossa (tutkin putken rakenteen myös tältä osin), mutta tuo viimeinen lause jäi vajaaksi.

Tarkoitan sitä että vaikka optinen akseli olisikin linjassa niin baflerenkaat varjostavat sieltä suunnalta minne optinen akseli osoittaa, todennäköisessti tällä ei ole suurta merkitystä käytännössä koska flateilla tämän asian saa korjattua. Omassa putkessa pääpeili on aavistuksen oikeassa reunassa ja baflerengas varjostaa hieman vasemmalta. Toivottavasti sain asian ymärretyksi.

Mille etäisyydelle saat oman putkesi tarkentumaan? Yritin tänään latoa putkeni perään loittoja yhteensä noin 100mm lisää, mutten päässyt tarkentamaan niin lähelle, mitä okt:n sisämitat pisimmillään vaatisivat. Yritän saada seuraavaksi aikaan ulkokeinotähden, mutten haluaisi lähteä viemään sitä naapurin pihalle saakka

Mittailin tuota omaa loitttojen määrää ja niitä oli 120 mm, tarkentuu noin 25-30 metrin päähän. Jos sisällä meinaat niin kokeile joitakin peilejä lisäämään matkaa, oma kämppä on sen verran pieni että pitäisi mennä seinästä seinään monta kertaa että matka riittäisi, en ole aikonut siihen ryhtyä. Autotalliin voisi joskus peilihallin rakentaakin   

Kokeile seuraavalla kollimointikerralla olla välittämättä tarkentimen suunnasta koska pääpeilin suuntaamisen jälkeen on suunnattava myös apupeiliä ja näin ne saa pysymään linjassaan operaation ajan eli kyse on iteroimisesta, uskon että tällä tavalla se onnistuu, tästä en ole 100 % varma mutta omassa putkessa ei edes ole säätöä tarkentimelle, eikä tuota välttämättä tunnu tarvitsevankaan.

[mistral]

Hei, tämä on GSO eli kiinalaisputki, josta puuttuvat tällaiset hienosäädöt ja pidemmälle mietityt yksityiskohdat. Niitä saa RC-putkiin maksamalla tuplaten tämän halpisputken hinnan verran.

Sori, erehdyin peilistä, siis pääpeili oli sivussa:

""Olen tässä vaiheessa tarkistanut että putken apupeilin keskusmerkki on tarkasti keskellä peiliä ja pääpeilistä löytyy asennosta 0,8...1.0 mm sivuttaispoikkeama, minkä korjaaminen on hyvin työlästä (toivottavasti ei vaikuta liikaa loppukuvaan).""

Toivottavasti siihen löytyy joku keino   

[Timpe]

Pyörittelin taas noita kollimointiruuveja ja jätin tässä vaiheessa tarkentimen asennon kokonaan huomiotta. Tällöin tarkentimesta lähtevä lasersäde osui apupeilin keskusmerkistä sivuun, suunnilleen tuon ympyräkehän ulkoreunalle (tarkoittaa noin 5-6 mm heittoa apupeilin pinnalla). Kiilasin siis tarkentimen oikeampaan asentoon 3" -> 2" okulaariadapterin väliin menevällä muovilevyllä, mutten tehnyt tuota mitenkään tarkasti ts. lasersäde tuli nyt apupeilin keskusmerkin sisälle (tämä oli se GSO:n alkuperäistarkennin ilman kallistussäätöjä).

Katsoin silmällä okulaariholkin läpi peilien heijastuksia ja mielestäni sain nämä aika hyvään kuntoon vain pääpeilin asentoa säätämällä. (Punainen värisävy tulee jalustalla olevan kameran edessä olevasta paperista, missä on noin 3 mm katseluaukko ja aukon ympärillä punainen rengas. Tuon viritelmän avulla saa silmän/kameran helposti juuri keskelle optista akselia, jolloin eri mittauskertojen heijastukset ovat keskenään vertailukelpoisia ja toistettavissa olevia. Nurkka-zoomauksessa näkyvä pikkupiste on katseluaukko ja punainen reunus näkyy sen ympärillä.)



Sitten kun okulaariaukkoon katsotaan edellistä lähempää, nähdään myös heijastusten ympärillä oleva baffle-putki ja peiliheijastuksen sijainti baffleputken läpi. Tästä näkee, ettei tarkennin ole ihan linjassa optisen akselin kanssa (mm. tuo ulommainen kehä näkyy epäkeskeisenä eli alhaalta leveämpänä kuin klo 1:n suunnalta). Piirsin kuvaan myös punaisella/harmaalla viivalla apupeilinpitimen heijastuksien linjan suhteessa apupeilin suoraan (heijastumatta) näkyviin varsiin, mitkä pilkottavat tuolta baffle-putken raosta. Tästäkin näkee, ettei tarkennin ole ihan suorassa linjassa putken optisen akselin kanssa, mutta tähän voi paneutua sitten myöhemmin kun optiikka olisi kollimoitu.



Kun sain pääpeilin tuolla tavoin säädettyä, siirryin putken eteen katsomaan peiliheijastuksia. Sijoittumalla pituussuunnassa sopivalle etäisyydelle putkesta, voi nähdä yhden tai useampia heijastusrenkaita apupeilin / sen varjon takaa. Siirsin kameran jalustoineen putken etupuolelle ja muutin kameran sijaintia kunnes peilinpitimen varret peittivät omat heijastuksensa (tällöin ollaan jälleen optisella akselilla). Kameran objektiivin edessä keskellä sen etulinssiä oli valkoinen paperi 3 mm:n tirkistysrei'ällä, jonka läpi nämäkin heijastukset tuli kuvattua. Tällä puolella on sitten enemmän tulkittavaa, koska apupeilin varsien heijastuksen heijastukset (tjsp.) eivät peittyneet enää tuonne apupeilin varsien taakse. Merkitsin nämä nuolilla kuvaan, mutta näitä ei saa kuvaan tarkentamatta kameraa uudelleen toiselle etäisyydelle. Myös valonjakautuma tuolla heijastuksissa on kummallisen epätasainen (kello 10 tienoilla hämärää ja vastakkaisella sivulla kirkasta). Säädin kumminkin tuon ainoan esiin tulleen heijastusrenkaan näkymään keskellä pääpeiliä, kuten tässä kuvassa näkyy.



Vertailun vuoksi tässä tulee vielä "ennen säätöä" kuva, jossa tuo heijastusrengas näkyy hyvin epäkeskisesti. (Huomaa, että nyt nuo apupeilinvarsien sekundääriheijastukset tai mitkä sitten lienevätkään, näkyvät varsien toisella puolella ja valojakautuma on parempi.



Tuon säätelyn jälkeen tarkistin okulaariputkesta tulevat heijastukset (ennallaan, ok) ja tarkistin mihin tarkennin nyt osoitti apupeilin pinnalla. Kas kummaa, se osoitti nyt aiempaa paremmin apupeilin keskusmerkkiin! Tämän jälkeen katsoin miltä apupeilistä palautuva lasersäde näyttäisi eli kytkin putkeen TuBlug-kollimointilisukkeen. Siellä näkyi pienehkö, mutta hyvin selvä apupeilin kohdistusvirhe. Tulkitsin tämän johtuvan puutteellisesta tarkentimen linjauksesta.

Nyt teki mieli päästä testaamaan keinotähdellä kuvaa, mutta pikainen testi osoitti ettei tällainen loittorengaspatteristo...



... riittänyt tarkentamaan putkea terassilta kylmävarastoon. Ja sitten alkoi tulemaan taivaalta "sitä itseään" eli keinotähti-testaus jäi toiseen päivään. Toisaalta ihan hyvä niin, sillä olen tehnyt yllä kuvattua heijastuskollimointia tälle putkelle n+1 kertaa ja aina olen pettynyt tähtitaivaan alla tähtien kuvalaatuun 

[Murtsi]

Hyvältähän tuo nyt näyttää, toivottavasti testit menevät hyvin ja alat lähestyä täydellistä kollimointia.

Täälläkin oli pilvistä, niinpä ryhdyin hieman hienosäätämään putkea, tiedän että ei aina välttämättä kannattaisi mutta eihän sitä mitään luonnolleen mahda. Lopetan säätämisen siinä vaiheessa kun totean että en voi enää parantaa säätöjä, aika näyttää milloin tämä tapahtuu.

Eilen tutkiskelin sen hetkistä säätötilannetta ja katselin miltä säädöt näyttävät catseye kollimaattorin läpi katsottuna, tutkiskelin näkymiä jonkun aikaa mutta en ryhtynyt säätötoimenpiteisiin vielä siinä vaiheessa. Kun olin nukkunut yön yli ajattelin että tämä saattaisi soveltua myös tämän tyyppisen putken kollimointiin. Eipä sitten muuta kuin tuumasta toimeen ja kollimaattori paikoilleen ja säätämään.

Sen verran hyvässä säädössä putki oli jo valmiiksi että kovin paljoa ei ruuveja tarvinnut pyöritellä kunnes saavutin liitteenä olevien kuvien näyttämään tulokseen. Jälkeenpäin photarissa tein kuvaan apupeilien kannattimien mukaiset viivat eri heijastuksiin josta on helppo päätellä että täydellistä kollimointia en ainakaan vielä saanut aikaiseksi. Kunhan nuo heijastukset osuvat täydellisesti päällekkäin niin uskon että silloin kollimointi on täydellinen, toivottavasti olen oikeassa koska näyttää siltä että tämä tavoite ei olisi kaukana.

Vertailukuvana on lähtötilanne tämän päivän säöätöihin ja ainakin näyttää siltä että nyt olisi parempi.

eilen oli ajatus ennen aivoja koska täydellisen kollimoinnin osuessa kohdalle ei baflerengas voi olla valon kulkureitin edessä millään lailla koska optinen akseli menee periaatteessa ja myöskin käytännössä keskeltä apupeiliä, aiemmin näytti siltä koska omassa kollimoinnissa oli puutteita.

[Timpe]

Tarkkaa puuhaa näkyy olevan Murtsillakin ja jos tuo Catseye osoittautuu hyväksi apuvälineeksi RC:n viimeistelyyn, niin sellainen pitää vielä hankkia!

Oman putken kanssa tuli myös edistystä (ja takapakkia) tämän päivän painissa. Ensiksi huonot uutiset eli keinotähti-kollimointi jää tällä putkella tekemättä ainakin kotipihalta käsin, sillä lähin tarkennusetäisyys löytyi tuon aiemman viestini loittohässäkän kanssa vasta noin 150...200m päästä (pari naapuria liian kaukana ).
Oli siis pakko palata sisätiloihin lomapäivää kuluttamaan ja putken heijastuksia tutkimaan.

Tein tällä kertaa kollimoinnin ihan alusta alkaen eli otin apupeilinpitimen pois putkesta. Sitten mittasin putken keskipisteen putken eteen kiinnitettyyn paperiin, lopputuloksena oli seinälle piirtynyt nätti laser-säteen diffraktio vai onko tuo nyt sitten Airy-disk, kun mentiin valolla neulansilmän läpi?



Tämän kohdistussäädön tein pääpeilin kollimointisäädöillä. Samalla siirtyi mukana GSO:n nollasäädöissä oleva tarkenninkin, mutta tiesin pääpeilin perusasennon osoittavan melko tarkasti putken suuntaan. Sitten apupeili paikalleen ja tarkentimen/apupeilin asennon tarkistus laserilla. Tämän jälkeen tarkentimen läpi heijastuksista katsomalla pääpeilin kollimointi kuntoon eli tuloksena syntyi nyt tällainen heijastuskuva... (vieläkin jäi säädettävää hiukan, kun silmämääräinen tarkastelu kameran live view -näytöltä ei ole niin tarkkaa puuhaa )



Tuon jälkeen putken eteen säätämään apupeilin ruuveja, kunnes kaikki heijastukset olisivat keskittyneet toisiinsa nähden. Lopputulos oli aiempaa parempi, sillä nyt tuossa ei ollut enää valonjakautumassa puutteita ja heijastusrengaskin näytti hyvältä. Nuo apupeilin varsien heijastukset eivät edelleenkään osaa pysyä yhdessä pinossa, kuten kuvasta näkyy... Muutoin olen lopputulokseen toistaiseksi tyytyväinen, sillä nämä ovat parhaat peiliheijastukset mitä olen tästä putkesta saanut.



Tässä on vielä lopuksi GSO:n "peilihallia" eli mitä putkesta näkyy kun kiertää apupeilin ympärillä sopivalla sivuttaisetäisyydellä (tuo punainen piste heijastuksen ulkoreunassa on paperissa ollut katselureikäni).



Yhteenvetona voisi sanoa, että sain nyt käteni sen kuvaannollisen "RC-kollimointi-harjakaton" päälle ja nyt olisi toiveita päästä tasapainoon harjan päälle.
Saa silti nähdä mitä aito tähtitesti tuo tullessaan. Ja pitäähän tuo pieni pääpeilin asentovirhe vielä saada pois (näkyy ylemmässä kuvassa).

[Lauri Kangas]

Sitten mittasin putken keskipisteen putken eteen kiinnitettyyn paperiin, lopputuloksena oli seinälle piirtynyt nätti laser-säteen diffraktio vai onko tuo nyt sitten Airy-disk, kun mentiin valolla neulansilmän läpi?

Airyn kiekolla viitataan joko pyöreän apertuurin tekemään diffraktiokuvioon kokonaisuudessaan, tai sitten joskus sen diffraktiokuvan keskimmäiseen osaan (eli kuvio = airyn kiekko + renkaat).

Fokusoimalla pistelähteen (esim. tähden) kuva pyöräreunaisella aberraatiovapaalla linssillä pisteeksi saadaan samanlainen diffraktiokuvio kuin työntämällä lasersädettä täydellisen pyöreän neulanreiän läpi. Tuossa kuvatusta kuviosta näkee että reikä on ollut vähän neliömäinen, renkaat ovat rikkoutuneet suuntautuneiksi pistejonoiksi.

[Timpe]

Yritin säätää tuota tarkentimesta näkyvää pientä epäkeskeisyyttä pois, mutta heikoin tuloksin. Nyt tarkentimen näkymä on hitusen parempi kuin ennen, mutta vastaavasti edestä päin heijastusrenkaat eivät ole enää yhtä siistit kuin tuossa edellisessä kuvassa. Ihmettelen siis edelleenkin kahden hypeboloidi-pinnan keskenään linjaamisen vaikeutta, sillä putki suorastaan tuntuu hylkivän oikeaa kollimointia!

SW:n Maksutov-Cassegrainissa oikea kollimointi ikään kuin loksahti paikalleen, mutta GSO:n RC:ssä oikean kollimoinnin pistettä kierretään ympäri ja ympäri yhä uudelleen. Aivan samoin kuin yrittäisi asettaa vastakkain kahden sauvamagneetin N/N päät, mitkä hylkivät toisiaan vahvasti. Oikean kollimoinnin pisteen tietää olevan lähellä, kun heijastuksen varjot hyppäävät reunalta toiselle yhdellä säätöruuvin olemattomalla liikkeellä (oikea määrä säätöruuvissa olisi esim. 1/3 tuosta ensimmäisestä ruuvista hiukan kääntäen ja 2/3 toisesta ruuvista toiseen suuntaan kääntäen. Näiden yhteisvektorina saadaan sitten oikea säätö, jolla kollimointi napsahtaisi kohdalleen näiden kahden ruuvin todellisen säätövaran väliin.

[Jouko_Kettunen]

Sain lopultakin riittävän pitkän (50mm) jatkopalan GSO 10" RC:n fokuseriin, jotta kamera ylipäätään oli mahdollista tarkentaa tähtiin. TS:n kotisivulla backfocus on 110mm tarkentimen takaa mitattuna - minulla se oli 139mm!
GSO 10" RC oli TS:n mukaan kollimoitu ennen lähetystä, mutta kuten TS:n kotisivulta voi ymmärtää, tarvitsee putken kollimointi tarkistaa postimatkan jälkeen. Olin varautunut tähän hankkimalla Takahashin kollimointiputken. Se oli vähän hintava ratkaisu, mutta hyvin helppo käyttää. GSO 10" RC:n sekundääripeili olikin hiukan liikkunut, mutta näin noviisillekin korjaukseen meni vain muutama minuutti.
Ohessa CCDInspectorilla analysoitu kuva eilisillalta (kohteena M35). Tilt-lukemat, kuten FWHM-lukematkin vaihtelivat jonkin verran kuvasta toiseen, joten ainakaan tällä seeingillä (tuikkivat tähdet, kovia tuulenpuuskia, pilviä) en nähnyt mitään syytä tarttua ruuvimeisseliin.

[Timpe]

...kuten TS:n kotisivulta voi ymmärtää, tarvitsee putken kollimointi tarkistaa postimatkan jälkeen. Olin varautunut tähän hankkimalla Takahashin kollimointiputken. Se oli vähän hintava ratkaisu, mutta hyvin helppo käyttää.

Tuosta Takahashin kollimointiputkesta kysymys: mistä hankit tuon ja mihin hintaan?
Katselin tuon hintaa Astronomicsilta ja OPT Corp:lta, joissa kummassakin perusosan hinta oli $270 - $280 tienoilla (en nyt löytänyt tuolle putkelle Euro-alueen vertailuhintaa). Lisäksi tarvitaan TCN0050 adapteri-kappale ($160), jolla tuon saa kiinni 2" tarkentimeen. Näiden yhteishinnaksi tulisi siis jotain $470 (=360€) posteineen ja tuohon päälle vielä tullit/verot, niin loppuhinnaksi rapakon takaa tilaten tulee suunnilleen sama luku euroina kuin taaloina (=470€). Ei siis ihan halpa kollimointiratkaisu, mutta jos se toimii hyvällä tarkkuudella niin...

[Timpe]

Tässä vielä tämän illan kollimointikuva: (10s valotus ja 3326px × 2504px / 1.37 MB)



Nyt tulee pientä hiukan kolmion muotoista tähteä, joten aika lähellä oikeaa kollimointia ollaan. En tiedä tuleeko osa nurkkien virheistä CCDT67 lyhentimestä, sillä tuo on tosiaankin koko lyhentimen antama kenttä (mitta 43.04' x 32,41' Tortillan mukaan  ). Polttovälistä ei ole tarkkaa tietoa eli noin 1420mm lienee likimääräinen arvio.

[Jouko_Kettunen]

"Tuosta Takahashin kollimointiputkesta kysymys: mistä hankit tuon ja mihin hintaan?"

Ostin sen Englannista Ian King imaging nimisestä yrityksestä. Heillä on toimiva verkkokauppa nettisivuillansa. Hinta oli 279,98 puntaa (sis. alv) + postikulut. Takahashin kollimointiputki oli heillä varastossa ja lähetys oli kahden päivän päästä noudettavissa täällä postista. Hintaan sisältyi sovite 2":n holkkiin.

[Timpe]

Ostin sen Englannista Ian King imaging nimisestä yrityksestä. Heillä on toimiva verkkokauppa nettisivuillansa. Hinta oli 279,98 puntaa (sis. alv) + postikulut. Takahashin kollimointiputki oli heillä varastossa ja lähetys oli kahden päivän päästä noudettavissa täällä postista. Hintaan sisältyi sovite 2":n holkkiin.

Kiitos tiedosta, laitoin tuon tilaukseen eli jenkit jäivät nuolemaan näppejään tässä tapauksessa! 
Outo juttu tuon hinnan suhteen, sillä yleensä USA:sta löytyy kilpailukykyinen hinta Eurooppalaisille verkkokaupoille.
Ja vaikka tuon RC:n saa kollimoitua myös ilman apuvälinettä (suurella vaivalla), niin halusin tähän käyttöön sopivan verrokki-työkalun mihin voin luottaa enemmän kuin putken peiliheijastusten (tai tähden Airy-kiekon) tarkasteluuni silmämääräisesti. Olemme näet jutelleet Murtsin kanssa siitä, ettei koskaan "ole paluuta" täysin samaan kollimointitulokseen, kun kollimointia tekee silmämääräisesti.

[Ransu]

GSO:n hiilikuituputkeen ja alumiinisiin kiinnityskiskoihin liittyen kysymys:
Miten tuossa putkessa on ratkaistu hiilikuidun ja alumiinin erilaisten lämpölaajenemiskertoimien aiheuttama erilainen pituuden muutos?
Alumiinin ja hiilikuidun välillä tuo ero lienee kertaluokkaa viisinkertainen, jos kiristetään kiinnityskiskot kiinni +20C lämpötilassa ja viedään puolimetrinen putki -20C lämpöön niin alumiini kutistuu suunnilleen 0.4mm enemmän kuin hiilikuitu.
Miksi kyselen, liittyy tuon oman C14:n tuubin kutistumiseen ja fokuksen muuttumiseen lämpötilan mukaan, viime yönäkin lämpötila tippui muutaman asteen ja fokus vaeltaa jo paljon muutaman asteen muutoksessa. Vaihtoehtoina olisi hiilikuituputki ja pienempi muutos, ongelmaksi voi tulla AL kiinnityskiskon ja putken erilainen kutistuma, putkipannoilla tietysti tuota ongelmaa ei tulis. Jalusta ei vaan enää kestä lisäkuormaa, ja uuden hankinta ei ole ajankohtaista. Tai sitten joku robottifokus, lisää kaapelia, ohjelmia ja ongelmia sitä kautta.