Liian suuri suurennos ???

Aloittaja hoptari, 23.02.2011, 17:33:01

« edellinen - seuraava »

hoptari

Tällainen akateemissorttinen jutustelu maksimaalisista suurennoksista. Otetaan vaikkapa 120/1000 akromaattinen putki.
Jos siinä kasvattaa suurennoksen arvosta 150 arvoon 300, niin kohteen koko tuplautuu. Entä sitten virheet, näkyvätkö
nekin kaksinkertaisena, vai onko homma jotenkin epälineaarinen ja virheet kasvavatkin nopeammin. Jos ne kasvavat
vain samassa suhteessa, niin minusta isosta suurennoksesta ei ole mitään haittaa, kunhan kohde kunnolla  mahtuu
näkökenttään. Ajatuksena tässä planeettojen tutkiskelu.

Suurennos toki vaikuttaa valovoimaan, mutta planeettojen kohdalla se ei ihan heti lopu. Kovin suuri suurennos myös vaikeuttaa
kohteiden pitämistä näkökentässä ja jalustan vakaus lieneekin suurennoksen valinnassa ratkaisevassa asemassa.

Tämän jutustelun salakavala takajuonne on sellainen, että olen valitsemassa lisäjäykistetyllä EQ-5 jalustalla varustetulle
SW Evostar 120/1000 putkelle planeettoja varten okulaaria. Käytössä on jo 2,5x apokromaattinen barlow (TSB251) sekä
mm. 25mm plössi (TSP25) ja 17mm plössi (TSP17). Käsittäneekseni sopiva maksimi suurennos putkelleni olisi noin 250,
jonka saisin barlowilla ja 10 mm okulaarilla. Tuo 10 mm syntyy kuitenkin jo 25 mm plössistä, joten okulaariksi pitänee valita joku
muu koko, esimerkiksi 12 mm (TS WA12 Wide Angle Eyepiece) tai 8 mm (HR8 Planetary Eyepiece). Näillä ja barlowilla
tulisi suurennokset 208 ja 312. Toinen on hieman pieni ja toinen taas suositusten mukaan liikaa.
Kummanko sitten planeettoja varten valitsen?


mistral

#1
Lainaus käyttäjältä: hoptari - 23.02.2011, 17:33:01
Tällainen akateemissorttinen jutustelu maksimaalisista suurennoksista. Otetaan vaikkapa 120/1000 akromaattinen putki.
Jos siinä kasvattaa suurennoksen arvosta 150 arvoon 300, niin kohteen koko tuplautuu. Entä sitten virheet, näkyvätkö
nekin kaksinkertaisena, vai onko homma jotenkin epälineaarinen ja virheet kasvavatkin nopeammin.

Värivirhe taitaa olla ainoa isompi ongelma akromaatissa.  Käsittääkseni se kasvaa lineaarisesti.

Valovoima (pintakirkkaus) taas heikkenee toiseen potenssiin. Jos katsoo 12,5mm ja 25mm okuilla Jupiteria, sen pintakirkkaus on 25:lla 4x ja pinta-ala 1/4x kun taas 12,5:lla  pintakirkkaus on 1/4x ja pinta-ala 4x.

10mm okussa kannattaa huomioida silmävara. Jos se on liian lyhyt, niin silmäripset osuvat linssiin ja toiseksi se voi huurtua herkemmin.

Timpe

Silmän ominaisuudet huomioiden ei kannattaisi alittaa 0,5mm lähtöpupillia, mikä tietää 120mm apertuurilla max. 240x suurennusta. Myös ilmakehän seeing torppaa helposti/usein yli 250x suurennuksien järkevän käytön (kuva on kyllä suurempi, mutta erottelukyky ei parane).
- Timo Inkinen

hoptari

Lainaus yltä: (kuva on kyllä suurempi, mutta erottelukyky ei parane).

Mutta jos erotuskyky ei huononekaan, niin silloin voisi käyttää suurempaa suurennosta ihan sillä varjolla,
että jos joskus sattuisi olemaan ihanteelliset olosuhteen niin olisi valmiina. Nähdäkseni kukaan ei vielä tyrmännyt
maksimisuurennostani. Voin asiaa osin testata melko surkealla 10mm okulla (250x).

Ulkolaisilla keskustelupalstoilla väitetään putkellani käytetyn hyvällä menestyksellä yli 300 suurennoksia.
Mene ja tiedä sitten.

okumara

#4
Katselumukavuudesta sanoisin omasta kokemuksesta, että 'eye-reliefin'/silmävälin lisäksi on mukavampi katsella okulaarista jonka silmälinssi tai 'exit-lens', eli se viimeinen linssielementti, johon konkreettisesti katsellaan, on tarpeeksi suuri halkaisijaltaan. Halvemmissa (ja myöskin joissakin kalliimmissa ja laadukkaissa) okulaareissa silmälinssi on sitä pienempi mitä pienempi on okulaarin polttoväli. Näihin on erittäin ikävä katsoa sillä yleensä niissä ei ole eye-reliefiäkään nimeksikään -> silmän joutuu käytännössä laittamaan kiinni okulaariin ja koko okulaarin tarjoamaa näkökenttää ei pysty millään näkemään yhdellä silmäyksellä, vaan silmää/katsetta joutuu 'muljauttelemaan' ympäri okulaaria. Omalle silmälle ainakin erittäin epämukavaa, ja tarkentaminen on hankalaa. Eli jos katselumukavuutta haluaa, niin kannattaa sijoittaa myös sellaiseen okulaariin jossa silmälinssikin on järkevän kokoinen. Yleensä ne ovat perus plösslejä yms. kalliimpia. Koskee siis lähinnä alle 10 mm polttovälisiä okulaareja.

Itse olen haaveillut siitä että varat riittäisivät laadukkaaseen 2" barlowiin ja sopiviin 2" okulaareihin, jolloin katselumukavuus olisi jotain aivan toista luokkaa kuin tuuma-varttisilla. Ja lisättäköön hieman offtopikkina, että huima näennäinen näkökenttä okulaarissa ei välttämättä ole kaikkien mieleen; itse en tykännyt Televue Ethos 17mm (100 asteinen näennäinen kenttä!) näkymistä kerhon 16" Meadella (n. 4 metrin polttoväli, eli suurennosta siinä 235x hujakoilla), vaikka polttoväli ja silmälinssi olikin ko. laatu-okulaarissa sinänsä iso, ei silti näkymät mahtunee mitenkään kerralla silmään, joutui katselemaan eri kulmista ja pyörittämään silmää että näki kaiken mitä okulaari piirti. Samaa ongelmaa Televuen Naglereiden kanssa itsellä, ja Naglereissa huomasin vielä sen että silmä piti pitää lähes keskellä okulaaria että näin kuvaa, omille silmille William Opticsin 2" Swan -okulaarit olivat huomattavasti mukavampia katsella, vaikkeivat ihan niin suurta kenttää tarjonneetkaan kuin Televuen +500€ ja kilon painoiset lasi-rauta -kranaatit :)

edit:
lisäsinpä tälläisen tekemäni nopean havainnollistavan kuvan noista eri kokoisista silmälinsseistä.
N.M. @ Lpr

Timpe

#5
 
Lainaus käyttäjältä: hoptari - 24.02.2011, 12:35:59
Lainaus yltä: (kuva on kyllä suurempi, mutta erottelukyky ei parane).

Mutta jos erotuskyky ei huononekaan...

Vastaan linkillä, kun kännykkänetti on hankala väline pidemmän vastauksen sorvaamiseen:
http://en.m.wikipedia.org/wiki/Magnification?wasRedirected=true
Tuolta kohdasta 'maximum magnification' löytyy lisätietoa lauseeseeni... :smiley:
- Timo Inkinen

Meade-mad

Tähtibasaarissa olisi aika passeli suurten suurennusten okulaari kaupan. Onkohan tuo Baader viritettävissä välirenkailla suuremmille suurennukselle?

Baader hyperion okulaari 8mm :
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=7928.0

jk
Sima (engl. mead) on käyttämällä valmistettava miedohko alkoholi- ja virvoitusjuoma, joka tehdään hunajasta, vedestä ja käytetään hiivalla (Wikipedia).

Terveisin  J armo   Kem pas

siro46

Minulla on tuo 8mm Hyperion planeettaokulaarina. Koska 8-millisenä se menee hankalasti päällekkäin zoom-okulaarin kanssa, on siinä lähes aina14mm finetuning- rengas välissä = 6 mm okulaari.
Jos näin saatava 72-kertainen suurennos ei riitä, vaihdan tilalle 28m renkaan = 5 mm okulaari. Tämä 86-kertainen suurennoskin toimii hyvin.
Hyvällä kelillä voi laittaa molemmat renkaat ja 8-millinen onkin 4,3 mm ja suurennos 100x. Katselumukavuus pysyy kaikilla yhdistelmillä hyvänä.

hoptari

Timpe heitti tuossa ylempänä melko inhottavan linkin, joka upotti minut tuntikausien varsin mielenkiintoiseen
linkkihyppelyyn. Noista linkeistä sitten selkeni moni asia ainakin osittain ja vahvistivat Timpen aiemminkin esittämiä
faktoja. Tosin en vieläkään löytänyt mitään varsinaista faktaa, joka olisi tyrmännyt ylisuuren suurennoksen käytön.
Lopputulema mielestäni oli, että siitä ei ole mitään hyötyä, mutta haittanakaan ei ole muuta kuin kuva-alueen
pieneneminen ja valotehon pudotus. Mutta isompi on aina isompi.

Linssien käyttömukavuuden kannalta linssikoon ja etenkin silmävälin merkitys on asia, jonka toki olen noteerannut,
mutta ehkä en riittävällä vakavuudella siihen paneutunut. Täytyykin pitää se mielessä. Katselin pari iltaa sitten
Saturnusta 4mm plössin läpi, eikä se ollut kovin hauskaa. Toki renkaita näkyi.

Iiro Sairanen

Lainaus käyttäjältä: hoptari - 26.02.2011, 00:20:53
Lopputulema mielestäni oli, että siitä ei ole mitään hyötyä, mutta haittanakaan ei ole muuta kuin kuva-alueen
pieneneminen ja valotehon pudotus. Mutta isompi on aina isompi.

Liian suuri suurennus hävittää useasti yksityiskohtia tai ainakin niitä on vaikeampi hahmottaa. Olen todennut tämän useasti planeettoja katsellessa. Jos kuva on suttuinen 300-kertaisella suurennuksella niin monesti 200x näyttää paljon enemmän.
Iiro Sairanen
--> http://deepsky.arkku.net <--

Timpe

#10
Iiro tuossa jo valottikin asiaa. Hyvässä seeingissä ylisuuresta suurennuksesta ei tule näkyvää haittaa (muuta kuin ne liian pienen lähtöpupillin aihuttamat silmän fysiologian aiheuttamat kiusat ks. 'eye floaters' tjsp. Google haku). Kuva vain näkyy suurempana, mutta uusia suurennuksen lisäämiä detaljeja ei enää tule. Pahassa seeingissä myös huonon seeingin haitat kasvavat ja ja haittaavat katsomista.

Edit: lisään vielä linkit aiheisiin, joissa esiintyy maininta näihin "eye floaters" -ilmiöihin:
http://www.iceinspace.com.au/forum/archive/index.php/t-64143.html
http://www.cloudynights.com/item.php?item_id=547
- Timo Inkinen

Timi

Eikös nyrkkisääntö optimille tai paremmin sanottuna maksimille käyttökelpoiselle suurennokselle ole 10x objektiivin (peilin) halk.

Kaizu

#12
Lainaus käyttäjältä: Timi - 26.02.2011, 17:03:09
Eikös nyrkkisääntö optimille tai paremmin sanottuna maksimille käyttökelpoiselle suurennokselle ole 10x objektiivin (peilin) halk.
Yksikkö puuttuu. Minun putkessani peilin halkaisja 0.25m.
Maksimi suurennus riippuu siitä mitä sillä putkella on tekemässä. Kun suuntaan drift align menetelmällä visuaalisesti, käytän isoa suurennusta saadakseni virheen nopeasti esiin. 1000X on silloin ihan OK suurennus. Pienimpien yksityiskohtien esiin tuomiseen riittää pienempikin suurennus, laitteen optiikan laadusta riippuen 50-200x objektiivin halkaisija milleissä ei kun senteissä. Seeing yleensä rajoittaa käyttökelpoisen suurennuksen paljon alemmas. Vastaavasti jos oman silmän erotuskyky on heikentynyt, tarvitsee kuvaa suurentaa enemmän.

Kaizu
Kai Forssen

Timi

#13
Tässä tapauksessa cm.
Parhaan havainnoinnin antava suurennos tähtitaivaan kohteista ilmakehän alarajasta. :wink:

Timpe

Tässä on lainaus Wikin artikkelista, jota linkitin:

For a good quality telescope operating in good atmospheric conditions, the maximum usable magnification is limited by diffraction. In practice it is widely considered to be 2x the aperture in millimetres or 50x the aperture in inches, so a 60mm diameter telescope has a maximum usable magnification of 120x

Tuon mukaan laskettaessa päädytään 0,5mm lähtöpupilli-rajaan, mihin viittasin aiemmin. Sama asia toisella tavalla on 2x apertuuri milleinä = tässä tapauksessa 2x120=240x

Mutta eipä tämä pakollinen sääntö ole, vaan riippuu käytettävyydeltään mm. seeingistä ;-)
- Timo Inkinen