Uusin Tähdet ja avaruus lehti 7/13

Aloittaja Jorma Koski, 30.10.2013, 23:12:20

« edellinen - seuraava »

Jorma Koski

Taas oli mielenkiintoisia juttuja ahmittavaksi ja hienoja taivaskuvia pällisteltäväksi!
En osaa laittaa juttuja paremmuusjärjestykseen - kaikki kiinnosti, kiitos.
PS
GAIA-satelliitin lähtö on siirretty eräiden osien vaihdon johdosta joulukuun 20. päivään.
Pääkirjoituksen ISON-komeetan parhaat mahdolliset havaintoaamut po. 29.11.-2.12.2013,
kuten Mikko Suominen jäljemmässä artikkelissaan kirjoittaakin.
Olisi muuten ollut mukava tietää miksi löytäjät nimesivär komeetan juuri noin eikä omilla nimillään.
Jorma Koski "Respondeo veritatem profunda"
Twitter
Facebook

Saloja

Lainaus käyttäjältä: Jorma Koski - 30.10.2013, 23:12:20Olisi muuten ollut mukava tietää miksi löytäjät nimesivär komeetan juuri noin eikä omilla nimillään.

Ehkä siitä on tullut taas muotia. DS-kohteissa sama juttu, ettei aina käytetä itse löytäjän nimeä vaan observatorion nimeä. Ja onhan ISON (International Scientific Optical Network) aika riffaava nimi.

hota

Ehkä tiedemaailmassa on yleistymässä sama käytäntö kuin media-alalla: toimeksiantaja haluaa kaikki "tekijänoikeudet" itselleen...
-hota-

Jyri Lehtinen

IAU:n komeettojennimeämisohjeistosta löytyy kohta 3.4.a.1, jossa todetaan

Lainaus käyttäjältä: http://www.cbat.eps.harvard.edu/cometnameg.html(1) In no case shall a comet contain the name of more than
    two people from the same observing program.  If there is
    no other independent discovery, it is acceptable to have
    the names of two people from the same program on a comet,
    if and only if: 
      (A) there are only two team members,
      (B) both were directly involved in the discovery (that
          is, involved in making the discovery observation
          and/or first identifying the comet's image), and
      (C) their last (family) names are not identical.

Eli jos komeettaa on ollut löytämässä saman havainto-ohjelman puitteissa kolme tai useampi havaitsijaa, eivät kaikki voi saada omia nimiään komeetan nimeen. Kahdenkin havaitsijan kanssa ollaan tiukkoja sulkunimien käytöstä. Kun ohjeita selailee läpi, käy selväksi, että kaikki tämä on ihan vain sellaisten älyttömien nimirimpsujen kuin "Möttönen-Blomqvist-Fernandez-Smith" välttämiseksi. ISON:n kohdalla löytäjiä oli vain kaksi, joten he olisivat saaneet halutessaan omat nimensä komeetan nimeen (silloin meillä olisi luultavimmin komeetta Nevski-Novitšonokin tai joku sen vaihtoehtoinen oikeinkirjoitusasu). Nyt voidaan sitten arvella, että löytäjät halusivat syystä tai toisesta menetellä mieluummin ohjeiden hengen kuin kirjaimen mukaan. Tietenkin kaikenlaista sisäistä politiikkaa voi ruveta etsimään rivien välistä. Sitä ovat usein paikat pullollaan, mutta toisaalta kokemus on osoittanut, että näissä asioissa arvelulinjoille lähteminen tuottaa useimmiten täysin todellisuuden vastaisia teorioita.

Pitää pitää mielessä, että nimiähän nämä vain ovat eikä niiden perusteella pidä lähteä jakamaan kunniaa kenellekään. Eiväthän komeettojen ensimmäisen rataratkaisun laskijatkaan saa nykyään omia nimiään komeetalle vaikka tekevät yhtä lailla tärkeän työn komeetan löytymisessä ja löydettynä pitämisessä.

Riqis

Lainaus käyttäjältä: Jorma Koski - 30.10.2013, 23:12:20
Taas oli mielenkiintoisia juttuja ahmittavaksi ja hienoja taivaskuvia pällisteltäväksi!
En osaa laittaa juttuja paremmuusjärjestykseen - kaikki kiinnosti, kiitos.

Kiva kuulla, kiitos tiimin puolesta.

LainaaGAIA-satelliitin lähtö on siirretty eräiden osien vaihdon johdosta joulukuun 20. päivään.

Totta, hyvä huomio, ja tämä muutos - kuten usein laukaisuissa käy - on tapahtunut sen jälkeen, kun lehti meni kirjapainoon.

Lainaus käyttäjältä: Jorma Koski - 30.10.2013, 23:12:20
Pääkirjoituksen ISON-komeetan parhaat mahdolliset havaintoaamut po. 29.11.-2.12.2013,
kuten Mikko Suominen jäljemmässä artikkelissaan kirjoittaakin.

Kyseisessä lauseessa oli tarkoitus lukea ihan tarkoituksella että havaintoikkuna "keskittyy" jonnekin - tyyliin "näillä paikkeilla". Mainitut päivät ja niitä ympäröivät päivät kun ovat potentiaalisia parhaita päiviä. Tämän olisi tietysti voinut yksiselitteisemminkin ilmaista.

Emme tiedä onko mahdollisen havaintojakson alkupäivinä komeetta miten hyvin näkyvissä suuren yleisön jäsenille, koska taustataivaan kirkkaus on silloin oletettavasti isompi ongelma. Vastaavasti loppupäästäkään (välittömästi 2.12. jälkeen) ei ole varmuutta siitä miten helposti tai vaikeasti komeetta on nähtävissä. Esimerkiksi jonkun aikaa perihelin jälkeen sijoittuva yllättävä kirkastuminen on aina mahdollinen. 
Marko Pekkola / www.avaruus.fi

mistral

Tämä oli jännä detalji avaruussää jutusta:

"Hermit-supertietokoneelta saatu laskenta-aika on nyt käytetty melkein loppuun. Simulaatioajo kulutti sähköä miljoonan euron arvosta."

Meikäläisen taskulaskin toimii mitättömällä valokennolla, siihen nähden alkaa jotenkin käsittämään mittasuhteita :)