Astrometrystä kysymys

[hm]

Täysikuun huumaamana kävin  kuvaamassa utuiselta taivaalta tähtiä kameralaukusta löytyvillä objektiiveilla. Sitten kuvat Astrometryn mutusteltaviksi tavoitteena selvittää tarkemmin objektiivien todelliset polttovälit.

Mitä ilmaisee tulossivun Calibration-listauksen viidentenä näkyvä "Radius:", joka lukuarvoltaan oli minulla noin 83 % kuvan korkeudesta? Mitään asiaa selvittävää ohjetta en onnistunut löytämään.

Hannu Määttänen

[Lauri Kangas]

Näyttäisi olevan kuvan lävistäjän puolikas.

Lasketaan sqrt(h^2+w^2)/2, kunhan kenttä on niin kapea ettei tarvi pallogeometriaa.

[hm]

Laurille kiitos pikaisesta vastauksesta. Miten Astrometry laskee ilmoittamansa kuva-alan? Laskeeko se mittakaavan jostain kuvan keskialueen tähtiparista ja olettaa, ettei kuvassa ole vääristymiä? Minulla yhden laajakulmatilanteen kohdalla lasketussa ja Astrometryn ilmoittamassa kuva-alassa on melkoisesti eroa. Säätilanne ei ole toistaiseksi sallinut riittävän tähtirikkaan kuvan ottoa asian tarkistamiseksi.

Laurin olen parikin kertaa kuullut puhuvan Astrometryn algoritmien toiminnasta ja tietokantojen olemuksesta. Löytyykö näitä tietoja jostain netistä? Olen löytänyt vain ohjelmapuolen kehittämiseen liittyviä asioita.

Hannu Määttänen

[Lauri Kangas]

Hyvä kysymys, johon en tiedä vastausta. Ainakin kun astrometry.net lisäilee noita annotaatioita laajakulmakuviin niin reunoilla viivat poikkeavat tähtien paikoista suhteellisen reippaasti. Sen ratkaisun löytämiseen käytetyn quadin (tähtinelikon) kohdalla viivat ovat kohdallaan.

Muistaakseni astrometryn googlegruupissa oli asiasta puhetta tässä parin kuukauden sisällä. Siitä jäi käsitys että olisi vain tuon annotaatio-piirtoskriptin ongelma, mutta en lukenut (ymmärtänyt  ) tarkasti. Astrometryn antama kuva-alan lukema saattaa siis olla tarkka, mutta ei välttämättä..

Jos laajakulman laskettu kuva-ala poikkeaa ratkaistusta, kannattaa myös tarkistaa ettei laskettu tulos ole saatu käyttämällä lineaarisen approksimaation kaavaa, jota valitettavasti useimmat "fov calculator" -googlehaun alkupään tulokset käyttävät. Tällaiset nyrkkisääntökaavat ovat kyllä hyviä kaukoputkien näkökenttien laskentaan käsin tai päässä, mutta en oikein ymmärrä kuka pönttö implementoisi approksimoivan kaavan osaksi jotain koneellista laskuria.

Tarkka näkökenttähän lasketaan kaavalla 2*arctan(d/(2f)), missä f on polttoväli ja d haluttua kulmaa vastaava mitta kuvatasolla.

Astrometry.netin teoriasta voi lukea klikkaamalla PDF-linkkiä täällä: http://arxiv.org/abs/0910.2233

[hm]

Astrometry ei taida auttaa, jos haluaa selvittää kameraobjektiivin polttovälin alle prosentin tarkkuudella. Laitoin saman kuvan kolmasti laskettavaksi ja tuloksissa oli keskinäistä vaihtelua runsaat puoli prosenttia. Jos joku haluaa kokeilla, niin käyttämäni kuva löytyy: http://www.teknofokus.fi/tmp/PA191428.JPG  Keskellä kuvaa on Vega. Tyypillinen A:n ilmoittama koko tälle kuvalle on 80,8 x 60,6 astetta. Objektiivina Micro 4/3 -systeemin kittiobjektiivi laajakulma-asetuksella, jossa polttovälin pitäisi olla 12 mm. Kennon kokoa ei kameran valmistaja ole julkaissut, mutta parhaan nettiviisauden mukaan se on 17,234 x 12,925 mm. Polttovälin kaavalla saadaan huomattavasti pienempiä astelukemia, jotka ovat myös varsin lähellä valmistajan ilmoittamia numeroita. A:n laskemassa kuvakoossa sivujen asteluvut suhtautuvat kuten sivujen pituudet, mikä kertoo jostain oikaistusta laskentatavasta.

Kyseisen kuvan ratkaisun puna-viherympyröita katsomalla voidaan havaita ratkaisukuvion löytyneen hieman keskustan vasemmalta puolelta. Eritoten oikeassa reunassa renkulat karkaavat kauaksi toisistaan.

Kuvakenttä kyllä selviää kun pääsee hyvällä säällä kuvaamaan ruudun täydeltä tähtiä.

Hannu Määttänen