Js-seurannan suuntaaminen pohjantähteen

[RETiisi]

Olen päässyt nyt kokeilemaan moista laitetta Skylinerin alla. Suuntaaminen onnistui sinne päin. Ei ihan kohdalleen. Mietin vain niitä vatupasseja laitteessa. Mikä on niiden funktio, jos taivaannapaa voi hakea hienosäätämällä jalkojen tallaruuveista, niin kuin Js-nettisivulla ohjeistetaan?  Jalustahan poistuu silloin vaaterista. Onko niillä vatupasseilla siis merkitystä, jos saan putken tikkusuorassa sojottamaan kohti taivaannapaa?

Nyt pääsen järkkärillä noin 60 s valotuksiin satunnaisesti. Välillä taas viiruilee. Kaukoputken kiinnitysruuvin momentilla seurantajalustaan tuntuu olevan vaikutusta. Kun pitää tosi löysällä, seuranta toimii parhaiten?

Pienet käytännön vinkit olis poikaa.

Mallikuva 100s valotuksella:

[Timpe]

Olen päässyt nyt kokeilemaan moista laitetta Skylinerin alla. Suuntaaminen onnistui sinne päin. Ei ihan kohdalleen. Mietin vain niitä vatupasseja laitteessa. Mikä on niiden funktio, jos taivaannapaa voi hakea hienosäätämällä jalkojen tallaruuveista, niin kuin Js-nettisivulla ohjeistetaan?  Jalustahan poistuu silloin vaaterista. Onko niillä vatupasseilla siis merkitystä, jos saan putken tikkusuorassa sojottamaan kohti taivaannapaa?

Taitaa olla melko viheliäinen laite tarkemman napasuuntauksen suhteen, kun sitä ei ole suunniteltu tähtikuvaukseen
Jalustan vaateriin säätämisellä ei ole väliä, kun vain sen jalustan RA-akselin saisi suunnattua kohti oikeaa taivaannapaa. Mietin sitä, saisiko tuohon viriteltyä jonkinlaisen napatähtäimen, minkä voisi suunnata samansuuntaiseksi RA-akselin kanssa (pyörittämällä jalustaa käsin 180 astetta ympäri ja katsomalla että tähtäimen ristikko pysyy samassa kohtaa esim. jotain satunnaista suuntaustähteä apuna käyttäen). Napatähtäinhän voi olla reilusti sivussa tuosta RA-akselista eli sen ei tarvitse katsoa suoraan tuon RA-akselin pituusakselin suuntaisesti, jos käytetään apuna hyvin kaukaista referenssipistettä eikä parallaksivirhe haittaa säätöä. 

Sitten kun napatähtäin on varmasti samassa suunnassa RA-akselin kanssa, suunnataan jalusta normaaliin tapaan käyttäen tähtäintä todellisen taivaannavan löytämiseen. Tuollaisen off-axis napatähtäimen idea selviää tästä kuvasta: http://www.astronomy.hu/G42_images/Gemini-HP2.html Jos teet tuollaisen napatähtäinvirityksen, niin samalla kannattaa rakentaa JS-jalustalle kiinteä sijoituspaikka pihalle, missä napasuuntaus pysyy muuttumattomana.

Toinen mahdollisuus olisi käyttää driftausta valikoiden siitä tähän käyttökelpoiset palat. Säädät siis jalustan säätöruuveilla jalustaa niin hyvään napasuuntaukseen kuin mahdollista käyttäen joko kaukoputken okulaarisuurennusta tai  pitkiä valotuksia apuna (ks. ccd drift align). (Hmmm.... voisiko tuossa kuvata "yhteen suuntaan driftattuja" aikavalotuksia, kun jalusta seuraa normaalisti kohdetta? Valuma pienenee tai kasvaa kuvissa pitkän valotuksen aikana kun jalustan säätöruuvien asentoja muutetaan varovasti samaan aikaan. Menetelmä vaatii elefantin kärsivällisyyden ja hyvin pienet säätöliikkeet, mutta järjestelmällisesti toimien suuntausta saattaisi saada parannettua ajan kanssa. Tai sitten tuo on kuolleena syntynyt ajatus...)

Murtsi voinee myös kommentoida tähän jotain, kun hän on JS-jalustan suhteen varmaan Suomen kokenein tähtikuvaaja?

[RETiisi]

Yritin itse käyttää dobsonia itseään , ei niin off-axis -putkena. Vaaterissa olevalla tasolla pistin putkiosan vaateriin ja tein kohdistusmerkit putken ja jalustan kohdille. Ei tietenkään ole oikein tieteellistä tasoa noin. Pitää nyt sitten koittaa etsiä sitä taivaannapaa jalkojen tallaruuveja kiertelemällä. Itä/länsi-suunta hoituu vain koko hökötystä vr-lavan päällä kääntämällä. Se taitaa olla homman akilleenkantapää... On sillä kuitenkin välillä päässyt ihan kunnon jälkeenkin puolen minuutin valotuksilla, eli ei se ihan susi systeemi ole kuvaukseenkaan.

[Murtsi]

Ensinnäkin voin sanoa että mikäli haluat edes jonkunlaisia tuloksia aikaiseksi niin kiinteä sijoituspaikka on ehdoton edellytys, minulla on pihalle valettu betonikakku jonka päälle jalustan asettelen jotta olisi mahdollisimman tukeva. Hätätapauksessa tuo kuormalavakin käy, mutta yksistään se ei riitä vaan siihen olisi hyvä laittaa esimerkiksi joku vanerilevy tai vastaava jonka avulla hoidetaan atsimuuttisäätö, itse käytin kahta teräslevyä joista alimmainen oli pultattu betoniin ja ylemmällä hoidettiin säätötoimet. Korkeuskulman säätö hoidetaan sitten niillä JS jalustan omilla säädöillä.

Seuraava haaste on sitten dobsonin oma haarukka joka ei ole järin tukeva vaan taipuilee melkolailla kun putki kääntyy seurannan ollessa päällä, tämä estää tehokkaasti useamman minuutin valotukset. Satunnaiseti sain joskus peräti viiden minuutin valotuksenkin onnistumaan mutta kaksi minuuttia oli maksimi oikein hyvällä napasuuntauksella. Tätä varten tein uuden haarukan alumiinista joka oli sitten huomattavasti tukevampi, edelleen kuitenkin pieniä taipumia ilmeni mutta kahden minuutin valotuksista onnistui noin 90%.

Liitteenä kuva haarukasta ja sen alla olevista rautalevyistä.