Kuvauksesta kiinnostunut.

Aloittaja Fan55, 27.01.2012, 10:46:10

« edellinen - seuraava »

Fan55

Tervehdys. Olen jo vähän varttuneemmalla iällä oleva avaruudesta ja erityisesti sen kuvaamisesta kiinnostunut mieshenkilö. Olen omistanut kaukoputken joitain kymmeniä vuosia sitten, eli jotain tuntumaa putkiin on olemassa. Omistan kaksi Canonia 550D ja 600D sekä muutamia opjektiivejä joista suurin on 70-300/4. Olen tullut siihen pisteeseen että avaruuden kuvaus on nyt kertakaikkiaan aloitettava (meni syteen tai saveen :).
Tarvitsisin nyt vähän neuvoja kokeneemmilta taivaan kuvaajilta, miten kannatta aloittaa, eurojen määrällä ei sinäänsä ole mitään merkitystä vaan ainoastaan sillä mikä on järkevää?

jussi_k_kojootti

#1
Lainaus käyttäjältä: Fan55 - 27.01.2012, 10:46:10
Tervehdys. Olen jo vähän varttuneemmalla iällä oleva avaruudesta ja erityisesti sen kuvaamisesta kiinnostunut mieshenkilö. Olen omistanut kaukoputken joitain kymmeniä vuosia sitten, eli jotain tuntumaa putkiin on olemassa. Omistan kaksi Canonia 550D ja 600D sekä muutamia opjektiivejä joista suurin on 70-300/4. Olen tullut siihen pisteeseen että avaruuden kuvaus on nyt kertakaikkiaan aloitettava (meni syteen tai saveen :).
Tarvitsisin nyt vähän neuvoja kokeneemmilta taivaan kuvaajilta, miten kannatta aloittaa, eurojen määrällä ei sinäänsä ole mitään merkitystä vaan ainoastaan sillä mikä on järkevää?

Laita aluksi kamera ja lyhyin hyllystä löytyvä opjektiivi kolmijalalle, herkkyys eli ISO isolle (vaikka 1600), fokusoi manuaalisesti, ja koeta sitten esim. 5s, 15s ja 30s valotuksia.  Tarkkaile tuloksista millä valotusajalla tähdet vielä pysyvät pistemäisinä (zoomaa otettua kuvaa).  Sitten napsi ao. valotusajalla useampia kuvia (esim. 30kpl, voit välillä korjata kameran asentoa niin että kohde pysyy suunnilleen kuvan keskellä; toisaalta voit myös ensi alkuun olla välittämättä tästä), ja perehdy seuraaviin ketjuihin:

(Flatit) http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=5607.0
(DeepSkyStacker) http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=75.0

jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

tähti_ville

Heippa,

Jos olet lähellä Hauhoa, niin nyt olisi oivallinen tilaisuus tutustua Digikameralla kuvaamiseen ja siihen liittyviin asioihin osallistumalla tähän http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=8416.0 tapahtumaan. Takaan että varmaan saat todella tukevan tietopaketin esimerkkien kanssa ja varmaan laitekokonaisuuksiakin on paikalla nähtävänä useampaakin kokoonpanoa.

terveisin Antti

Marko.J

Aloittaminen riippuu myös omista ensisijaisista kiinnostuksen kohteista, oletko kiinnostunut kuvaamaan enemmän syvän taivaan kohteita vai kuuta/planeettoja? Ketarax tuossa kertoi olennaisimman aloittamisesta, eli olemassa olevalla kalustollasi vaan rohkeasti alkuun ja kokeilemaan taivaan kuvaamista. Kameraoptiikalla pääsee pitkälle syvän taivaan kohteiden kanssa. Myöhemmin, jos innostus näyttää jatkuvan, kannattaa hankkia riittävän tukeva seurannalla varustettu jalusta, mielellään sellainen, jossa on tulevaisuuden varalta myös autoguidausmahdollisuus.

Jos sen sijaan olet kiinnostunut kuvaamaan planeettoja tai kuun pinnan yksityiskohtia, niin niihin tarvitaan pidempää polttoväliä, mutta toisaalta seurannalta ei vaaditä läheskään niin paljoa, kuin syvän taivaan kuvaamisessa. Ovat monet kuvanneet kuuta ja planeetttoja menestyksekkäästi ihan tavallisella dobsonillakin, jossa ei ole minkäänlaista seurantaa.

Myös kuvien käsittelyn opetteluun kannattaa panostaa heti alusta alkaen. Ketaraxin linkissä mainitsema DSS on hyvä ja ilmainen perusohjelma syvän taivaan kuvien pinoamiseen, kuu- ja planeettakuviin se ei sovellu, vaan niiden kanssa kannattaa käyttää esim. Registax -ohjelmaa, joka myös on maksuton. Lisäksi on hyvä olla jokin kuvankäsittelyohjelma.
Marko Järvinen
"Jos ei nippusiteillä ja jeesusteipillä tule kuntoon, niin sitten se on oikeasti rikki."
http://markonastroblogi.blogspot.fi

MarkoM

Kannattaa myös käydä lukaisemassa Tähtikuvaus.info -sivuilta muutamat vinkit eri kuvauskohteisiin ja tähtikuvauksen aloittamiseen: http://astro.kuvat.fi/tahtikuvaus/index.htm
Marko Myllyniemi
"Koskenkorvan kivennäisvesi on valmistettu kirkkaasta, vähänatriumisesta lähdevedestä, siksi sen maku on niin päähännousevan raikas. Maista Koskenkorvan kivennäisvettä. Tulet hyvälle tuulelle!"
astro.kuvat.fi
Kuvagalleria
Lakeuden Ursa ry

Fan55

Kiitos vinkeistä, varsinkin nuo linkit ovat todella mainiot niiden kalaamiseen tataakin mennä koko viikonloppu  :rotfl:

Timpe

Tähän kannattaa lisätä vielä sellainen luonteenlaatu, jossa on mukana loputon kärsivällisyys ja tietty masokismi näin talviseen aikaan kuvatessa. Kärsivällisyyttä tarvitaan kun kuvaushommia opetellaan kantapään kautta tähtitaivaan alla ja tähtikuvauksessa edistyminen tuntuu tapahtuvan loputtoman hitaasti (ts. menee vuosia, että laitteiston oikut tulevat tutuiksi ja siedettävää tulosta alkaa vähitellen syntymään).
Yleensä kuvatessa tulee Murphyn lain mukaan vielä eteen ennakoimattomia vastoinkäymisiä, vaikka kaiken pitäisikin olla jo kunnossa. Esim. tänään ihmettelin kuvauslaitteistoa pystyttäessäni, miksi en saanut tehtyä CCD-kameran asetuksiin LRGB-suodinpyörän valintaa. Pohdin tuolla pimeässä pakkasen vaikutusta, kameran ajuriasennuksia ja MaxIm ohjelman kuvaussäätöjä noin tunnin ajan, kunnes tajusin että kamera/kuvausohjelmasysteemini oli nollannut jostakin syystä itsensä laitteiden tehdasasetuksille ja kaikki tarvittavat alkuarvot piti syöttää ohjelmalle uudelleen. Edellisestä kuvausmahdollisuudesta oli kulunut kuukauden päivät, joten ongelman synty jäi hämäräksi (vai olikohan se juuri tämä kuukauden pilvisyystauko, joka aiheutti täyden resetin?). Mutta yhtä kaikki, mikään ei ole niin varmaa kuin täysi epävarmuus kehittyneiden tähtikuvauslaitteiden kanssa :grin:
- Timo Inkinen

Jussi Koponen

#7
Tuota Timpen mainitsemaa loputonta kärsivällisyyttä ei voi olla painottamatta kylliksi.

Viimeiset kaksi kuukautta olen rampannut 10 kilometrin päähän kuvauspaikalleni, vähänkään selkeiden kelien vallitessa, saamatta ensimmäistäkään kuvaa valmiiksi. Joka kerralla parin tunnin kasaus ja säätö operaatiot, jonka jälkeen pilvet jyrää päälle, viimeksi tänään sama rutiini hoidettu, kyllä tekee mieli potkia putket maahan. Hiljattain on alkanut tuntemaan itsensä idiootiksi, kun on käyttänyt tähän touhuun paljon rahaa, sekä hirvittävästi vapaa aikaa, jotka tuntuvat vain valuneen hukkaan näiden jatkuvasti surkeiden sääolosuhteiden takia. Tuntuu ettei tässä harrastuksessa pääse kehittymään yhtään mihinkään.

Suosittelen aloittamaan yksinkertaisella kokoonpanolla, kuten edellisissä viesteissä suositeltiin: Kamera, lyhyen polttovälin objektiivi ja kolmijalka. Näin homma pysyy alkuun simppelinä.

Fan55

Netissä törmää runsauden pulaan. Ei oikein tiedä mitä alkais hankkimaan ensimmäiseksi.
Jalustavaihtoehdot HEQ5 Pro SynScan/EQ3 SynScan Pro tai Celestron CG-5GT, vai joku muu.
Jokin linssiputki Bresser Messier 90/900 tai 152/760 tai Sky-Watcher 80ED Pro Set tai sama 150/750? Ehkä muita ehdotuksia??
Tarkoitus olisi aluksi istuttaa kamera putken selkään ja myöhemmin adapterilla itse putkeen.
Onko ihan outoja juttuja vailla mitään järkeä??

einari

Tämä (pitkähkö) ketju kannattanee vilkaist läpi:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=255.0

EQ3 Synscan tai HEQ5 Synscan on hyviä lähtökohtia kuvaukseen.
Jälkimmäinen kantaa enemmän ja 'pidemmälle' jos kuvauskärpänen puriaisee kunnolla.
Samoin 80ED-putki on hyväksi havaittu kuvauksen aloituspuuhiin ja sitä voi käyttää myöhemminkin jos päivittää kalustoa.
___
Tapio

Fan55

Mitäs tuumaisitte tuollaisesta Celestron Advanced C6-RGT Goto??

Timpe

http://www.optcorp.com/product.aspx?pid=1-600-602-895-2053

150/1200mm (f8) akromaattinen linssiputki olisi hyvä peli visuaalipuolelle aloitusputkeksi, muttei kuvaukseen. Pari syytä: akromaatin värivirhe näkyy ja 1200mm polttoväli on sangen haastava aloitus kuvauspuolelle. Jos hakisin kuvausputkea, niin jokin tämän sivun apokromaateista olisi sopivampi alkuun (selvästi alle 900mm polttovälillä, apertuuri ja laatu kukkaron mukaan ;). Tällöin jo edellä mainitut (EQ3 Synscan) HEQ5 Synscan olisivat jalustaksi sopivia (suhteellisen edullisia) aloitusmalleja. Rahaa kun kuluu paljon muuallekin kuin putkeen ja jalustaan, eikä tähtikuvissa putken koko ratkaise niin paljoa kuin jalustalla saavutettava valotusaikojen pituus. (Satsaa siis mieluummin jalustaan kuin putkeen.)
- Timo Inkinen

Kaukinen

Alkaa olla jo vinkit jaettu millä pääsee ensialkuun.

Tosiaankin tarvitaan kärsivällisyyttä aivan rutosti, akuankat ei pärjää. Välillä tuntuu että kaikki aika menee vain laitteiston säätämiseen ja kalibrointiin, itse kuvaamiseen ei enää pysty koska pilviä /ei jaksa /ei kerkiä. Harmittavan usein kun on vihdoinkin se pilvetön taivas, on samalla se yö kun pitää univelat kuitata. Ja sitten kuvien jälkikäsittelyyn tarvitaan edelleen rutosti kärsivällisyyttä, että saa 1) bugiset ohjelmat/ajurit/codecit toimimaan ja 2) taiottua kuvista edes jotain näkyviinkin niitä käyriä vääntelemällä.

Mutta: on tämä palkitsevaakin, kun siitä visuaalisesti harmaasta lähes näkymättömästä tuhnusta saa taiottua esiin sen värikkään ja näyttävän kuvan!
Celestron Nexstar 8i SE,  William Optics 2" Dielectric diagonaali ja mikrofokuseri, Celestron 80/600 ED APO, Celestron CGEM jalusta tuplasatulalla, Baader Hyperion 8-24mm Clickstop Zoom, Baader Hyperion Aspheric 36mm, Baader Ortho 7mm, Celestron reducer f6.3, LVI SmartGuider, Canon EOS 60Da

Fan55

Kiitos kaikille vinkeistä. Olen päätynyt pinehkön linssiputken hankintaan ja siihen kunnollinen seurantajalusta. Linssiputkeen sen vuoksi että sitähän voisi käyttää myös luontokuvaukseen josta myös olen kiinnostunut ja myös jo aika kauan harrastanut. Vielä kerran kiitos kaikille tv. Tapsa