SS Cygnin valokäyrä 24-25.4.2010

[Mika Luostarinen]

Terve kaikki,

Joutsenen tähdistössä oleva kuuluisa kääpiönova SS Cygni on maksimissaan. Tämän kirkkaus on noin 8 magnitudia ja sitä voi havaita nyt myös kiikareilla sekä pienillä kaukoputkilla. Tähden kirkkautta voi mitata myös visuaalisesti joten kameran käyttö ei ole välttämätöntä.

Flunssasta huolimatta lähdin kuvaamaan kääpiönovaa viime yönä ja sain kuvattua tällä kertaa kohtalaisen hyvän valokäyrän.

SS Cygnin valokäyrä V-suodattimen läpi löytyy täältä:

   http://www.semiregular.com/img/SSCYGNI-20100425-lightcurve.pdf

Tähden kirkkauden vaihtelu pysyi kuvasarjan aikana 0.1 magnitudin sisällä.  Sarjan kesto noin 3.5 tuntia.

Kuvasarjan kuvat sekä dark että flat kalibroitu.

Parametrit: Valotusajat 20 sekuntia. Seurantatähden valotukset 2 sekuntia, binning 2x2, kameran lämpötila -10C, V-suodatin, kamera SBIG ST-8 XME. Kaukoputkena Meade 10 tuuman SCT ilman focal reduceria.

Ohjelmistot: kuvaus ja seuranta Equinox Image (Mac OS X), fotometria Maxim DL.


Sää Kirkkonummella oli hyvä. Lämpötila oli 0- +1C astetta, tuulta ei juuri ollenkaan mutta kuun takia taivas oli hieman vaalea.


T.
-Mika Luostarinen

[Mika Luostarinen]

... snip

SS Cygnin valokäyrä V-suodattimen läpi löytyy täältä:

   http://www.semiregular.com/img/SSCYGNI-20100425-lightcurve.pdf

Tähden kirkkauden vaihtelu pysyi kuvasarjan aikana 0.1 magnitudin sisällä.  Sarjan kesto noin 3.5 tuntia.

Kuvasarjan kuvat sekä dark että flat kalibroitu.

...snip

Heitänpä tähän vielä nähtäville neljä eri kuvaa yhdestä SS Cygnin aikasarjan (samasta) kuvasta.

Näiden kuvien tarkoitus on näyttää miten erilaiset CCD-kuvan "puhdistus" operaatiot vaikuttavat kuvaan.

Tämä teksti lähinnä tiedoksi niille foorumia seuraaville tähtiharrastajille jotka eivät ole vielä kokeilleet kuvaamista.

Alla on siis kamerasta tullut raakakuva sellaisena kuin se tulee kamerasta. Huomaa yksittäiset kirkkaat hot pixelit joita on siellä täällä. Tähdet ovat yleensä aina pallomaisia ja kirkkaat pikselit pistemäisiä. Ne johtuvat kameran omasta elektroniikasta:



Kun kamerasta tullut raakakuva Dark-korjataan ns master-dark kuvalla siitä poistuu iso joukko kirkkaita yksittäisiä hot pixeleitä (muttei aivan kaikki!) jolloin se näyttää tältä.:



Huomaa, että yllä olevassa kuvassa säädin hieman kuvan kontrollia siten, että pölyhiukkaset ja muut optiikasta syntyneet häiriöt ovat ylikorostuneet jotta ne erottuisi paremmin. Keskellä oleva vaalea alue johtuu suodattimesta. Oikealla ylhäällä ja vasemmalla  keskellä olevat tummat rinkulan muotoiset alueet ovat optiikassa olevien pölyhiukkasten heittämiä varjoja jotka osuvat CCD-kennolle.


Seuraavaksi Dark korjattu kuva Flat-korjataan master-flat kuvalla jolloin siitä poistuu optiikan aiheuttamat häiriöt kuten pölyhiukkaset ja suodattimen tai polttovälin lyhentäjän aiheuttamat (reuna)tummentumat. Flat ja Dark korjattu kuva näyttää nyt tältä:



Huom: en käyttänyt polttovälinlyhentäjää tässä kuvasarjassa.

Tässä lopullisessa kuvassa säädin exposurea hieman pienemmälle joten lopputulos kaikessa yksinkertaisuudessaan on tälläinen:



Kuvan valotusaika on vain 20 sekuntia mutta sillä sai erittäin hyvän signal-to-noise arvon tähdelle.

Nämä korjaukset eli kuvan puhdistusoperaatiot tehdään kaikille aikasarjan kuville. Vasta tämän jälkeen voi tehdä varsinaisen fotometrian.


Cheers,
-Mika

[naavis]

Ymmärsinkö oikein, että et ole lainkaan pinonnut kuvia? Ilmeisesti 8,5 magnitudin tähti on jo sen verran kirkas, että S/N on pinoamattakin riittävän suuri.

[Mika Luostarinen]

Ymmärsinkö oikein, että et ole lainkaan pinonnut kuvia? Ilmeisesti 8,5 magnitudin tähti on jo sen verran kirkas, että S/N on pinoamattakin riittävän suuri.

En pinonnut. On aika harvinaista, että aikasarjan kuvia pinotaan.

Kahdeksan magnitudin tähti on hyvin kirkas herkälle kameralle.


-ML