Olympos Ry uutisia

Aloittaja Riku Henriksson, 23.09.2024, 09:46:57

« edellinen - seuraava »

Riku Henriksson

Olympos Ry on saanut Lempäälän kunnalta apurahan vuoden 2025 toiminnan rahoittamiseen. Vaikka summa on hieman alle kolmasosa haetusta, kunta totesi alun perinkin, että haettu apuraha oli poikkeuksellisen suuri. Ensi vuonna hyödynnämme nyt saatuja oppeja, joten hakemuksesta tulee parempi ja sen laatiminen helpottuu. Tärkeintä kuitenkin on, että saimme rahoitusta ja pääsemme sen turvin jatkamaan havaintokeskuksen rakentamista ja muuta toimintaa taas kevään koittaessa.

Riku Henriksson

Valitettavasti näyttää siltä, että päätös Olympos Ry:n hakemasta Kantri Leader -rahoituksesta venyy ensi vuoden puolelle. Odotamme kuitenkin päätöstä luottavaisin mielin, ja heti, kun saamme myönteisen vastauksen, pääsemme aloittamaan sähkötyöt huoltorakennuksen sisätiloissa.

Riku Henriksson

Hyvää alkanutta vuotta kaikille Olympos ry:ltä!

Yhdistys perii tänä vuonna 30 euron jäsenmaksun normaalijäseniltä ja 100 euron jäsenmaksun kannatusjäseniltä. Jäsenmaksulaskut lähetetään lähipäivinä jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Jäsenmaksuilla katamme toimintamme ja juoksevia kuluja, joten niiden tärkeyttä ei voi liiaksi korostaa.

Yhdessä Lempäälän kunnan myöntämän apurahan kanssa jäsenmaksut varmistavat, että vuoden 2025 toiminta on taloudellisesti vakaalla pohjalla. Näin voimme keskittyä olennaiseen, eli havaintokeskuksen rakentamiseen!

Kiitämme kaikkia jäseniä tuestanne. Seuratkaa yhdistyksen viestintäkanavia, sillä talkoot ja muu toiminta alkavat heti, kun säät sen sallivat!

ps. Mikäli olet unohtanut liittyä jäseneksi, se onnistuu osoitteessa: https://forms.gle/YQkKBg9ZxFvMw7vo7

Riku Henriksson

Olympos ry pitää vuosikokouksen 23.3.2025 kello 14-16 yhdistyksen havaintokeskuksessa Lempäälässä. Vuosikokouksessa käsitellään yhdistyksen alkaneen kauden toimintaa ja varainhankintaa, sekä muita jäsenten esittämiä asioita.

Riku Henriksson

Tunnetko tai kenties oletko itse kiinteistövälittäjä, joka pystyisi arvioimaan Olympoksen kiinteistön arvon Kantri Leader hakemuksen lisätietoja varten. Saimme tarkennuspyyntöjä muutamasta hakemuksen osa-alueesta, ja yksi niistä oli liite kiinteistön käyvästä arvosta, joka pitäisi tulla kiinteistövälittäjältä. Löytyisikö tätä kautta joku, joka voisi tehdä sen talkootyönä?



Riku Henriksson

Ihminen on kyllä omituinen eläin. Sitä ajattelee jonkun vuoden tätä maailmaa ja harrastusta seuranneena, että oma pieni kokemusmaailma on niin kattava, että mikään ei voi sitä enää järkyttää. Kaikki on jo nähty ja koettu. Sitten mennään ekskursiolle Joensuun Seulasten Jakokosken Tähtikalliolle, ja koko huolellisesti vaalittu uskomusjärjestemä romuttuu. Puhun siis Olympos ry:n kevätretkestä Seulasten tähtitornille, jossa majailee Olympoksen AZT-8 kaukoputken pikkuveli, 50 sentin Lomo Cassegrain, ja retken aiheuttamasta jäätävästä näkemyksen avartumisesta. On suorastaa hämmentävää, että Suomesta löytyy havaintokeskus, joka on toimivuudeltaan ja varustelultaan tällä tasolla, ja silti niin tuntematon valtakunnallisesti. Ehkäpä on kuitenkin parempi aloittaa alusta.

Olympos ry siis päätti lähteä tutustumaan Seulasten Jakokosken tähtitorniin kun kuulimme, että siellä on käytössä Lomon kaukoputki. Idea oli hankkia kokemuksia ja tietoa Lomon käytöstä ja haasteista, ja tämä tavoite toteutui upeasti. Retkelle lähti lopulta 11 Olympoksen jäsentä kun yhdelle tuli este ja toisen auto hajosi Jämsän kohdalla, pakottaen hänet kääntymään takaisin kotiin.

Saavuimme Jakokosken tähtikalliolle täsmällisesti ajoissa kello 14.00, kuten oli etukäteen Seulasten edustajien kanssa sovittu. Tähtikalliolle vie kapea tie, jonka luminen ja jäinen viimeinen ylämäki osoittautui osalle autoista liian haastavaksi. Pääsimme kuitenkin perille, ja meidät otettiin lämpimästi vastaan. Ensimmäiseksi käytiin tutustumassa ulkotiloihin. Tähtikalliolla on paljon nähtävää. Paikalla on sijainnut toisen maailmansodan aikainen Salpalinjan tykistöasema ja ammuvarasto. Tuolta ajalta on pihalle jätetty yksi potero, jossa on vuosisadan alun ranskalainen tykki edelleen asemissa. Lisäksi alueelta löytyy kylätalo, jossa paikallinen kyläyhdisty järjestää tapahtumia, ja jota Joensuun Seulaset käyttävät ahkerasti esitelmiin, kokouksiin, saunailtoihin jne.

Kylätalolta johtaa polku vielä korkeammalle Terttulanvaaran päälle, jonne on rakennettu työnnettäväkattoinen tähtitorni. Tornille johtavan polun varrelle on rakennettu planeettapolku, jossa voi nähdä mittakaavassa auringon ja planeettojen koot ja etäisyydet. Tornissa on runsaasti erilaisia havaintoinstrumentteja, joista mainittakoon siirrettävä 40 sentin Dobson a'la Obsession, sekä Lomon valmistama 50 sentin Cassegrain, jossa on 4 metrin polttoväli. Lomon molemmin puolin Joensuun yliopiston mekaniikkapajan valmistaman tukevan jalustan päälle on asennettu kaukoputket, toinen on 20 sentin peilillä varustettu Meade LX200 ja toinen muistaakseni 25 sentin Newton kaukoputki. Lomon luurankorakenteinen putki on alkuperäinen ja siitä löytyy laatta, josta käy ilmi, että sen sarjanumero on 900001, eli se on mahdollisesti mallin ensimmäisenä valmistettu. Lomo sijaitsee rakennuksen toisessa kerroksessa, ja sinne mennään kapeita kierreportaita. Alakerrassa on varastotilaa, suuri terassi harrastajien omille laitteille ja yhdistyksen Dobsonille, ja vielä lämmin esitystila, jossa on suuri tv jota voidaan käyttää tähtinäytösten apuna. Tornia ympäröivät useat valvontakamerat ja samantyyppiset 360 asteen taivaskamerat kuin Tampereen Ursan tornilla.

Alueeseen tutustumisen jälkeen siirryimme kylätalon sisätiloihin, jotka ovat todella upeat. Kylätalo on kolmelta sivulta louhittu kallioon niin, että takaseinä ja sivuseinät ovat kalliota. Tiloissa on myös vessat ja holvisauna, jota pääsimme myös testaamaan. Isännät olivat järjestäneet meille lämmintä juotavaa ja aidon karjalaisen pitopöydän, jossa erityisesti ohralla ja perunalla täytetyt karjalanpiirakat siirtyivät nopeasti ihastuneen huokailun kera osallistujien vatsaan. Kuultinpa jopa väite, että kyseessä olivat kaikkien aikojen parhaan karjalanpiirakat. Ennen ruokailua isännät kertoivat yhdistyksen toiminnasta, tähtitornin rakentaminesta ja käytöstä, ja ruokailun aikana jutusteltiin vapaamuotoisemmin. Seulasten toiminta ja tähtitornin tarina tulivat hyvin tutuiksi ja löysimme paljon asioita, jotka Olympos ja Seulaset jakoivat, mutta myös eroja, kuten paikallisen Jakokosken kylän erittäin aktiivisen tuen ja avun havaintokeskuksen toiminnassa.
Ruokailun ja jutustelun jälkeen lähdettiin tutustumaan itse tähtitorniin. Saimme kuulla hyvin kattavan esityksen laitteiden toiminnasta ja käytöstä, ja esityksen lopuksi avattiin tornin katto ja Lomo suunnattiin kuuhun, joka näkyi sinisellä taivaalla. Mainittakoon, että käytännössä koko tapahtuman ajoin taivas oli osittain, muttei kokonaan, selkeä. Isännät myös siirsivät 40 sentin Dobsonin ulos odottamaan yön havaintoja.

Tässä kohtaa siirryimme sisätiloihin yön pimenemistä odottamaan, valmistimme mukanamme tuodut ruuat ja söimme. Ruokailun jälkeen oli aika testatava kylätalon upeaa holvisaunaa, jonka jokseenkin omituinen akustiikka aiheutti hilpeyttä. Ääni poukkoili holvikatosta aiheuttaen omituisia kuuloaistimuksia. Saunassa viihdyimme tunnin verran, jonka jälkeen ilta alkoikin jo pimentyä ja oli aika siirtyä takaisin tähtitornille, hieman lämpimmämmät vaatteet päällä, koska auringon laskun jälkeen pakkanen kiristyi. Lämpötila havaitessa oli noin -5 astetta.

Revontuli-indeksi oli ollut illan hieman nousussa, ja aika pian yön pimenemisen jälkeen ensimmäiset revontulikaaret ilmestyivätkin pohjoistaivaalle. Lomolla katseltiin Kuuta, Jupiteria ja Marsia, sekä saatiin upea näkymä pallomaisesta tähtijoukosta M3 9 millin Nagler -okulaarilla, joka antoi 440-kertaisen suurennuksen. Tähtijoukko täytti puolet kuvakentästä ja tähdet erottuivat aivan keskelle saakka. Näkymä oli hyvin kolmiulotteinen ja yksikertaisesti upea. Ulkona havaittiin samoja kohteita 40 senttisellä Dobsonilla, vertailun vuoksi. Revontulet nousivat hiljalleen ylöspäin ja saimma nähdä erittäin nopeita sykkiviä muotoja. Vähän kello kymmenen jälkeen osa meistä näki erittäin kirkkaan, noin -6 magnitudin tulipallon, joka lensi zeniitistä koilliseen viiden sekunnin ajan jättäen vanan ja hajoten lopussa pienemmiksi tulipalloiksi. Vertailimme havaintojamme ja tein niiden pohjalta tulipallosta havainnon Taivaanvahtiin. Puolen yön jälkeen taivalle vyöryi pilviä ja lopetimme havainnot.

Seuraavaksi suurin osa Olympoksen jäsenistä siirtyi yöpuulle Ozzin tuttavien omistamaan mökkikylään, jonka nimi on Venejoen Piilo, joskin muutamalla retkeläisellä oli oma majoitus, ja yksi ajoi kotiin jo illalla. Piiloon on tähtitornilta matkaa noin 30 kilometriä, joten pääsimme hyvissä ajoin nukkumaan. Mökkikylä paljastui erittäin toimivaksi ja tyylikkääksi, nimensä mukaiseksi paikaksi. Mökit olivat piilossa tiheän metsän suojissa ja pihaan pääsi ainoastaan kapeaa polkua pitkin, eli autolla ei ihan perille ollut asiaa. Itse mökit olivat noin 3 x 3 metrin kokoisia ja niissä oli parisänky keskellä. Yksi seinä oli lähes kokonaan ikkunaa. Raporttien mukaan tuntui kuin olisi nukkunut metsässä taivaan alla, kun suuri ikkuna hämärsi eron sisätilan ja ulkotilan välillä. Minä ja perheeni olimme hieman ylellisemmässä 3-hengen mökissä nimetä Kuohu, joka oli erittäin viihtyisä saunallinen mökki aivan pienen kosken rannalla. Aamiainenkin oli laitettu valmiiksi jääkaappeihin, joten herättyämme olimme nopeasti valmiita kotimatkaan. Kävin viemässä junalla liikkeellä olevat Joensuun asemalle, jonka jälkee meidän perhe lähti ajamaan kohti kotia. Ozzin perhe jäi vielä laskettelemaan Kolille, ja loput ajoivat kotiin omilla kulkuneuvoillaan. Venejoen piilo sai meiltä yksimielisesti täydet pisteet. Aivan upea paikka, vähintäänkin kohtuullinen hinta ja mahtava hinta-laatusuhde. Mikäli kukaan tarvii majoitusta Pohjois-Karjalasta, Venejoen Piilo saa meiltä vahvan suosituksen: https://venejoenpiilo.com/

Kokonaisuutena retkestä jäi hieman tyrmistynyt olo. Jakokosken Tähtikallion hienous ja toimivuus tekivät lähtemättömän vaikutuksen, ja ajatus siitä, miten vähän tämä alue on valtakunnallisesti tunnettu tuntuu uskomattomalta. Jakokosken Tähtikallion kuuluisi ilman muuta olla maineeltaan samassa luokassa Ursan Artjärven Tähtikallion, Jyväskylän Siriuksen Hankasalmen tähtitornin ja Varkauden Kassiopeijan Härkämäen havaintokeskuksen kanssa. Isäntien ystävällisyys, asiantuntevuus ja järjestelyjen toimivuus löivät ällikällä. Mitä ikinä odotimmekin ennakkoon, retken anti ylitti sen moninkertaisesti. Venejoen piilo majoituspaikkana oli myös täysosuma. Tämä retki asetti aika korkean riman mahdolliselle seuraavalle retkelle, josta jo vaihdoimme muutaman sanan. Seuratkaahan Olympoksen tiedotuskanavia!

Ohessa muutama kuva retkeltä. Kuvat Jonna Rintamäki ja Tomi Kurri.

Riku Henriksson

✨🔭 Etsimme sponsoriyhteistyökumppania tähtitornille Lempäälään! 🔭✨

Olympos ry:n on hankkinut jäsenlahjoituksilla laadukkaan kaukoputken, ja nyt tarvitsemme teidän apuanne rakentaaksemme sille arvoisensa tähtitornin. Tornia ei rakenneta vain harrastajien käyttöön – se tulee palvelemaan laajaa yleisöä tarjoamalla tähtinäytöksiä ja monipuolisia tapahtumia.

Myös koulut ja oppilaitokset hyödyntävät tornia opetuksessa, ja etäkäytön ansiosta se tarjoaa kaikille, myös erityisryhmille, yhdenvertaisen pääsyn havaintolaitteistoon.

Tavoitteenamme on rakentaa torni pääosin talkoovoimin, mutta tarvitsemme sponsorin kattamaan rakennusmateriaalien kustannukset, jotka ovat noin 9000 euroa. Torni tullaan nimeämään sponsorin mukaan, joten tarjoamme näkyvän ja vaikuttavan tavan olla mukana tukemassa tätä korkeatasoista ja yhteiskunnallisesti merkittävää hanketta.

Jos olet kiinnostunut yhteistyöstä tai haluat lisätietoja, tutustu esitteeseemme.

Lämmin kiitos tuestanne – yhdessä teemme tähtitieteestä kaikkien saavutettavaa!

Riku Henriksson

Kantri Leader on myöntänyt Olympos ry:lle rahoitusta havaintokeskuksen ensimmäisen vaiheen toteuttamiseen. Yhdistys sai tukea 80,5 % haetusta summasta – ei aivan täyttä haettua määrää, mutta kuitenkin riittävästi hankkeen käynnistämiseen.

Erityistä haastetta aiheuttaa se, että kiinteistön hankintaan haetusta avustuksesta hyväksyttiin vain hieman yli 50 %. Tämän rahoitusvajeen kattamiseen etsitään parhaillaan ratkaisuja muun muassa lisärahoituksen tai kustannustehokkaampien toteutusvaihtoehtojen avulla.

Hyviäkin uutisia on: huoltorakennuksen viimeistelyyn ja havaintotasanteen rakentamiseen haettu avustus hyväksyttiin kokonaisuudessaan. Tämän ansiosta rakentaminen päästään aloittamaan suunnitellusti ja nopealla aikataululla.