Avaruus.fi - keskustelualue

Kiitos selvennyksestä! Pitäisi joskus itsekkin kokeilla fokuksen siirtelyä ees takaisin, jos saisi sillä joissain olosuhteissa parempaa jälkeä.

No niin, lopulta sain asiat siihen pisteeseen, lähinnä tuon sähköalustan ja uuden kuvausläppärin, että pääsin jatkamaan 600:n ihmettelyä ja verifiointia. Nyt siis sähköalustalla peräkkäin molemmat putket, 400 ja 600 ja kuvaussetuppi sellainen, että saan ajettua kahta Firecapture sessiota ja kahta kameraa yhtä aikaa. Voin siis kuvata molemmilla putkilla samaa kohdetta yhtä aikaa ja siten saan vertailukelpoisempaa materiaalia. Ensimmäiseksi kohteeksi pääsi Jupiter klo 2 kohtuullisessa kelissä. 600:ssa APM 1,5x komakorjaava barlow, baader ir pass ja  uusi ASI678 2.0 um pikseleillä. Tämä antaa 0,12"/pikseli. 400:ssa powermate 2x, paracorr2, samanlainen ir pass ja  ASI183 2,4um pikseleillä. Skaala samainen 0,12"/px. Putket oli jäähdytetty hyvin ja kollimoitu samoilla työkaluilla.

Ja tässä sitä taas mennään... osasin tätä kyllä odottaa, sillä en ole toistaiseksi päässyt 600:lla yli tai edes samanlaisiin tuloksiin kuin 400:lla edelleenkään. Olen monesti ihmetellyt 600:n videoiden omintakeista luonnetta. 600:n videosta pinottu kuva vasemmalla ja 400 oikealla. Samat ruudut alempana myös gif-animaationa. Sama ero näkyi liveruudulla myös melko selvästi. Ja kaikilla videoilla.






En usko tuon johtuvan seeingin isommasta vaikutuksesta isompaan putkeen. Lisäksi 600 kiskoi ruutuja melkein tuplatahtia, joten pinossakin on melkein tuplamäärä ruutuja. Enkä myöskään usko törmänneeni mihinkään mystiseen universumin apertuurirajaan 400mm ja 600mm välissä. Kyllä tuolla nyt taitaa edelleen olla jotain pielessä. Vieläpä aika raskaasti. Tuosta tule vaikutelma, että jokin suttaa kuvaa aika raskaasti ja sitten isomman apertuurin erotuskyky silkalla voimalla hiukan kompensoi suttaamista. Laitan myöhemmin itse videoitakin näytille jonkinlaisena vertailuna, niistä kun samalla pääsee tutkimaan osuuko seeingin erilaiset pärinät ja heilunnat molempiin putkiin samanlaisena ja yhtä aikaa. Sellaista tutkielmaa en ole koskaan missään nähnyt kenenkään tehneen.

No, nyt on setuppi kunnossa, niin pääsee jatkamaan testejä ja yksi tekijä kerrallaan pois pudoattaen tutkimaan mistä tuo tulee. Sitähän tällä putkella on jo moneen kertaan tehtykin. Ja silti samalla pääsee haluamallaan putkella aina kuvaamaankin, kun nuo nyt tuossa molemmat aina kulkee.

Seuraavalle kerralle teen maskin, jolla voin rajoittaa isommankin putken apertuurin 400mm:aan, niin tulee sekin viimeinen seeing-muuttuja poistettua. Maskaamalla valovoimaksi tulee F4=>F6 (vs.F4.5 tuossa toisessa), niin samalla putoaa sen mahdolliset vaikutukset mm. Kollimoinnin tarkkuusvaatimuksiin pois myös. Samalla tulee tehtyä seeing perustutkimusta.Epäilen kyllä, että lopputulos on silti sama. Ehkä myös vertaileva tuplatähtitesti ensi kerralla molemmille putkille. Jännäksihän tämä taas menee.

Jaa-a...
Aloin tutkimaan tarkemmin noita videoita ja tein ensimmäisestä videoparista split-screen videon. En ole vielä löytänyt firecapturesta ajastustoimintoa videoinnin aloittamiseksi, joten käsipelillä 600:n video alkoi n. 0,7 sekuntia ennen 400:n videota. Synkkasin nuo Clipchampissa parhaani mukaan kohdalleen. Videot on myös käännetty suunnilleen siihen asentoon miten Jupiter taivaalla oli ja 600 on vasemmalla ja 400 oikealla, kuten putketkin kenturalla olivat. Tuosta siis pitäisi aika tarkkaan nähdä seeingin heittely.

400 on kyllä kontrastisempi, mutta myös pumppaa enemmän molempiin suuntiin, jota 600 ei tee. Ja tuo on kyllä selvästi ilmakehän pumppausta, eli 400:lla seeing aaltoilee ja päästää välillä aika tarkkaakin läpi. 600 taas aaltoilee vähemmän ja on tasaisemman sumea ja noita aaltoiluja joissa olisi tarkkaa, ei ole. Ikään kuin 600 kuvaisi tasaavan ja blurraavan suotimen läpi. Onko tuo suodin sitten ilmakehä johtuen isommasta apertuurista, optiikan blurraus vai joku muu ilmiö? Siinä tutkimuskysymyksemme.

Latasin videon youtubeen, mutta se pakkaa jonkin verran Linkki youtubeen

Mutta parempilaatuisen MP4:n laitoin tarjolle myös google driveen: google drive

Niin ja tämä on eri video kuin tuo josta laitoin nuo kuvat, se on vielä tutkimatta, samoin kuin pari videota joissa tutkin puhaltimien vaikutusta.

Juoni tihenee...
Nuo aiemmat kuvavertailut oli tehty suoraan AS4 terävöitetyistä pinoista identtisillä kevyillä PS levels säädöillä. Mutta nyt otinkin AS raakapinot ja tein niille identtiset terävöitykset Registaxilla ja lopputulokset ovat mielestäni paljon lähempänä toisiaan, toki edelleen väärin päin kuin mitä olisi mukava nähdä.
Vasen on 600 registax terävöitys, keskimmäinen originaali 400 AS terävöitys ja oikea 400 registax terävöitys. Ja videona oli tässä nuo joista nuo videot edellisessä viestissä.



Hmmm... koska kuvaskaala pikseliä kohden oli molemmissa setupeissa sama, eli tehollinen polttoväli oli sama, mutta 600:n putken aukko oli 50% suurempi kuin 400:n, niin sehän tarkoittaa että 400:n tehollinen F-luku oli 50% suurempi. Nyt täytyy hiukan opiskella miten aukkosuhde vaikuttikaan kontrastiin.

Onko mahdollista tai järkevää tehdä pellon toiselle puolelle valaistu reikälevy jonka takana on ledit. Siis reiän takana on ledi reikiä on pienenevä sarja, esim 10mm,9,8...2,1 ja 0,5mm. Saako tuollaisella selville optiikasta eroja? Vaikuttaako pellon tasossa seeing yhtä voimakkaasti kuin zenittiin kuvauksessa?

Tällainen testi tuli mieleen, joka saattaisi tuoda jotain lisätietoa häiriötekijästä.

Kuvaa samanaikaisesti molemmilla putkilla zeniittiin ilman seurantaa niin kauan, että tähtien viirut menee kuvan poikki. Onko viirut suoria (kaaria) ja tasaisen ohuita? Onko putkien välillä eroa? Toista sama eri korkeuksilla. Jos kuvien laatu muuttuu kallistuksen myötä, jossakin on taipumaa.

Rakenteiden mahdollinen värähtelykin huonontaa kuvaa. Onko puhaltimet päällä kuvauksen aikana?

Lainaus käyttäjältä: mistral - 03.10.2024, 21:20:59Onko mahdollista tai järkevää tehdä pellon toiselle puolelle valaistu reikälevy jonka takana on ledit. Siis reiän takana on ledi reikiä on pienenevä sarja, esim 10mm,9,8...2,1 ja 0,5mm. Saako tuollaisella selville optiikasta eroja? Vaikuttaako pellon tasossa seeing yhtä voimakkaasti kuin zenittiin kuvauksessa?

Nyt kun muistutit, niin kaivelin laatikon perukoilta esiin parikin keinotähteä ja sääennuste on hiukan sellainen, että tuo voisi hyvinkin olla seuraava steppi. Hankin nuo keinotähdet aikoinaan SW500:n testeihin, mutta sitä ei saanut osoittamaan tarpeeksi alas ja lisäksi tiellä oli isoja lumipenkkoja. Nyt noita esteitä ei ole ja tuonne aukean toiseen laitaan tien viereen voisi saada keinotähden johonkin melkein 700 metrin päähän. Laskin kaavalla, että tälle putkelle keinotähti pitäisi saada yli 400m päähän, jotta etäisyydestä aiheutuva aberraatio ei ylittäisi 1/4 valoaaltoa. Tuo 700 metriä antaisi sitten jo alle 1/7 aallon härön. Sitten vaan toivoa, että kukaan koiranulkoiluttaja ei sillä välin nappaa tähteä mukaansa. Tuossa asennossa peili on reunatukensa varassa, niin mitään peilintuennan vertailuja ei tuossa pääse tekemään, mutta saisipa jonkin käsityksen onko kuvio puhdas vai onko siellä jotain jota sitten metsästää aidolla tähtitestillä eteenpäin. Maskien kanssakin voi leikkiä keinotähdellä, jos on ensin jokin löydös, esim. reuna-alueella jotain outoa. Apupeilinkin voi vaihtaa kokeeksi.

Lainaus käyttäjältä: Mito - 04.10.2024, 20:33:08Rakenteiden mahdollinen värähtelykin huonontaa kuvaa. Onko puhaltimet päällä kuvauksen aikana?

Sammutin puhaltimet ennen kuvauksen aloitusta. Tein myös testin, että laitoin ne yhdessä vaiheessa takaisin päälle kuvauksen aikana, ei vaikutusta suuntaan eikä toiseen. Ainoa toinen tärinän aiheuttaja olisi seurantamoottorit, mutta niistä on hirveä matka ja monta rakennetta välissä ennen pääpeiliä.

Rakenteen tukevuutta olen testaillut kollimaation kautta eri korkeuksissa, ei muutosta. Itse asiassa kollimaatio harvoin muuttuu edes putkea siirrettävissä. Tosi jäykkä tuo on. Ja kuukuvissa ei näy isolla kennolla eroa eri kulmien välillä vs. keskialue. Aito tähtitesti eri korkeuksille näyttää kyllä sitten, jos jokin muuttuu matkalla ja paljastaa peilin tuennan ilmiöt.

Paras löydös olisi se, että löytyy jokin vika. Sellaisen voi aina korjata. Vaikka se sitten tarkoittaisi peilin lähettämistä Zambutolle... Huonoin löydös olisi se, että Suomessa vaan on apertuurirajoitus jossain hiukan yli 400mm kohdalla.

Mutta tässä taas yksi kuvapari. Nämä eivät ole yhtäaikaa kuvattuja, vaan peräkkäin samalla kamerasetupilla putkea vaihtaen. Jää pois muuttujista kamera, suodin, barlow, komakorjain jne. mutta seeing ehtii muuttua ja kuvaskaala on eri. Ensin vasen kuvattu 600:lla klo 3.35. Sitten kamerasetti vaihdettu 400:een ja kuvattu 03.49. Keli hiljalleen parani ajan kuluessa, eli 400 näki parempaa keliä. 600:n kuva skaalattu alas samaan kokoon, muuten käsittelyt samat: AS4 pinoaminen, registax identtiset terävöitykset, photarissa pelkkä skaalaus. Edelleen 400 on ehkä hitusen parempi, kun pitäisi olla toisinpäin, mutta kovin paljoa eroa ei kyllä tässä ole.

Onko noissa kahdessa kamerassa muuta eroa kuin pikselikoko? Esim. Full-well depth, vs. sun signaalitaso, kokonaiskohina vs. sun signaalitaso, päästökaista kuvausketjussa (600 mm näkee enemmän infrapunaa?), tms.?

Voisi esim. ottaa video pätkät molemmilla yhtäaikaa, vaihtaa kertojien jälkeinen jono päittäin ja sama uusiksi. Tai vaihtaa jopa kertojien kanssa ja skaalaa uusiksi?

Muut ne kuvaa Jupiteria, mutta kun täällä oli pilvistä, niin päätin kokeilla keinotähden kanssa. Rakensin sille jalan ja varjostinputken, josta tähti ei näy kuin suoraan eteenpäin, jotta kukaan koiranulkoiluttaja ei kiinnostu ja poimi sitä kesken mukaansa. Maalasin vielä musta/vihreä camoväreihin ja kiikutin 700 metrin päähän ojan penkalle.

Ulkolämpötila pysyi aika tasan koko ajan 11 asteessa ja 600- putki oli tasoittunut puhaltimet päällä yli kuusi tuntia. 400-putkessa ei ole puhaltimia. Keinotähti oli niin kaukana, että en edes nähnyt sitä paljain silmin, mutta putkeen se löytyi. Ensin visuaalinen tarkastelu 6mm ortholla ja heti ensimmäinen havainto oli, että kollimointi oli liikahtanut kun putki oli viety ihan vaakaan. Käytännössä peili oli nyt irti takatuennalta ja pelkän reunatuennan (kaapelikeinu) varassa. Tein nopean kollimoinnin ja jatkoin tarkastelua. Seuraava havainto oli, että tuolla matkalla lähellä maanpintaa, vaikka maasto tuossa välissä onkin kymmenisen metriä kuopalla, turbulenssi on aivan tolkutonta. Interferenssikuvio on suurimman osan ajasta aivan kiehuvaa puuroa ja fokuksessa keinotähti tanssiva karvapallo. Ihan kuin aitoa tähtitestiä tekisi... Ja mitään soljuvaa, valuvaa peilin lämpöä/putkivirtausta tuo ei ollut vaan ihan aidolta ilmakehän turbulenssilta vaikutti. Laitoin vielä kokeeksi puhaltimet päälle, joihin kuuluu myös etupinnan tuuletus, mutta ei tuonut mitään muutosta. Fokuksen sisäpuolella kuviossa oli ajoittain jotain järkeä, mutta fokuksen ulkopuolella kuvio oli aivan kiehuvaa matopuuroa... Vaikea oli saada mitään tolkkua, missään mielessä keli ei ollut sopiva tähtitestiin, mutta muutama vaikutelma syntyi, oli sitten oikea tai kuvittelua:

Paljaalla silmällä fokusoidessa edestakaisin en havainnut astigmatismia ainakaan siinä määrin, että se olisi pompannut esiin. Interferenssirenkaat olivat aivan kiehuvana silppuna, niin niistäkään ei voinut sanoa mitään, mutta tuli vaikutelma kuin fokuksen sisäpuolella olisi sisin rengas kirkkaampi ja fokuksen ulkopuolella taas kuvion ulkoreuna olisi kirkkaampi. Muuten silmälle kuviot olivat ehkä samankokoiset eri puolella fokusta. Ja kuva oli huomattavasti rauhallisempi fokuksen sisäpuolella.

Otin okulaariprojektiolla myös kuvaa ASI183MM kameralla ir/UV blokin läpi. Videot ovat aivan hirveää kiehuntaa ja pinotut kuvat vääntyvät milloin mihinkäkin suuntaan riippuen mitä AS tykkää tehdä. Pinotuissa kuvissa kuitenkin näkyy tuo sama kirkastuminen sisä/ulkoreunassa kuin visuaalisesti. Lisäksi pinotussa kuvassa apupeilin varjo tekee outoa siirtymää ja aika lailla astigmaattisuuttakin tuon mukaan olisi, mitä taas visuaalisesti en nähnyt lainkaan. Ja ihan hassun muotoiseksi tuo sen pinoaa, pitänee kokeilla eri ohjelmalla vielä.



Kun en oikein tiedä mihin tuossa pinossa luotta ja mihin ei, niin kahlasin vielä videot läpi ruutu ruudulta ja etsin parhaat ruudut esille ja ne kertovat ehkä vielä yhden tarinan. Yksittäisruuduissakin näkyy ulkofokuksen kuvissa apupeilin varjon pyrkimystä tuonne yläoikealle. Se on myös ylös/alas-suunta maanpinnan suhteen, eli sekä mahdollinen painovoiman aiheuttama astigmatismi, että maanpinnan yllä oleva turbulenssi pyrkinevät sinnepäin venyttämään.

Ylin rivi on fokuksen sisäpuolella ja alemmat rivit ulkopuolella.


Sitten vielä kirsikkana pohjalla vaihdoin okulaarin 400:n fokuseriin ja vertasin visuaalista näkymää. Ja kas, 400:n kuvio oli huomattavasti rauhallisempi. Sielläkin fokuksen ulkopuolella oli huomattavasti enemmän turbulenssia, mutta fokuksen sisäpuolella hetkittäin jopa näkyi interferenssikuvio ja jopa kokonaisena. Ja kaunishan se oli. Fokuksen ulkopuolesta ei silläkään putkella saanut juuri tolkkua, mutta rauhallisempi se oli. Sama ero kuin noissa aiemmissa Jupiterkuvissa ja videoissa näkyi käytännössä myös tähtitestissä. Eikä siis kuvion muodossa, vaan kuviota myllertävässä turbulenssissa. Aika uskomatonta. En osannut odottaa moista massiivista myllerrystä keinotähdenkin kanssa, saatika turbulenssin eroa eri putkien välillä. Pitänee siis odottaa parempaa keliä ja jatkaa oikean tähden parissa testailua.

Jos pienellä kaukoputkella tekee saman testin niin kuvio on varmaan paljon parempi koska sen vaikka 1m polttoväli ei kertaa kiehuntaa niin paljon. Tuulinen sää varmaan alentaa kiehuntaa kun ilma on tasalämpöistä.
Niin vielä sekin ero taitaa tulla pienen ja ison putken välillä että pienen renkaat on isommat. Ja siksi sekin tekee diffraktiokuvion "paremmaksi" pikkuputkessa.

Jalostin hiukan ajatuksiani ja päädyin seuraavaan yhteenvetoon tähänastisesta:

Vertailutestit ja kolmen vuoden kuvauskokeilut osoittavat, että 600 putki ei ole toistaiseksi oikein kyennyt ylittämään 400:n kuvanlaatua, vaan jää lähes poikkeuksetta sen alle. Jokin rajoittaa 600:n kuvanlaatua.

Vertailutesti sekä keinotähtitesti näyttivät, että 600 kärsii enemmän turbulenssista kuin 400:nen. Tämä ei sinänsä ole mikään yllätys. Toisaalta 600:nen on kyennyt hyvinkin haastavissa oloissa tuottamaan lähes poikkeuksetta lähes vastaavaa kuvanlaatua kuin 400:nen ja kuvanlaatu tuntuu kärsivän enemmänkin huonosta kontrastista ja melko jyrkästä leikkurista pienimpien detaljien kohdalla. Tämä viittaisi mielestäni, että tuolla on joku muu melko systemaattisen vakiosuuruinen huonontaja vaihtelevan seeingin sijaan tai lisäksi.

Pinotussa keinotähtitestikuvassa samoin kuin kolme vuotta sitten pinotussa aidossa tähtitestikuvassa matalalla olevaan tähteen on huomattavaa yhtäläisyyttä siinä, että kuvion muoto on epäsäännöllinen, selvää astigmatismia on havaittavissa ja lisäksi jonkinlaista ylikorjauksen merkkiä kirkkaan renkulan muodossa joka vaihtaa ulkokehältä sisäkehälle. Nidon nämä nyt mielessäni yhteen mahdolliseksi ongelmaksi, joka kuvalaadun rajoitteen aiheuttaisi ja jolla on mahdollisesti yksi yhteinen alkutekijä.

Tähtitesti matalalla olevaan tähteen 2021, valitettavasti uutta tilaisuutta ei silloin tullut:


Keinotähtitesti sulki mielestäni kesken olevan jäähtymisen pois aiheuttajana. Ja kun pääpeilin tekijä on kuitenkin erittäin hyvämaineinen valmistaja ja onhan minulla peilistä mittausraporttikin, oletan rohkeasti, että pääpeili on kunnossa. Liitän mittausraportit tuohon alemmas, kun en muista olenko ennen niitä esille laittanutkaan.

Tästä jää silloin mielessäni kaksi päätutkintalinjaa, joita on nyt aika helppo penkoa eteenpäin:

1. Sekä aito, että keinotähtitesti on tehty putki matalalla tai jopa vaakassa. Tällöin peili makaa enimmäkseen reunatuennan varassa. Reunatuennalla saa helposti aikaan juuri tuollaisen epäsäännöllisen tähtitestikuvion muodon sekä sitä kautta astigmatismin. Tuo ylikorjauskuvio saattaisi olla samaa settiä? Ylemmäs suunnatessa vaikutus pienenisi ja korkealla olevan Kuun ja Jupiterin kohdalla vaikutus olisi jo huomattavasti pienempi. Tämä on helppo tutkia tekemällä tähtitestejä eri korkeuksilla ja zeniitissä peili on jo kokonaan pois reunatuennalta ja takatuennan varassa, jolloin kuvion pitäisi parantua/muuttua toisenlaiseksi. Jos kuvio pysyy edelleen tuollaisena, mutta ei pyörähdä mukana pääpeiliä pyöräytettäessä, syy on jossain muualla. Näinhän toimin sen aiemman Englantilaisen peilin kanssa, silloin vika olikin peilissä.

2. Toisaalta en kyllä keksi, mikä reunatuennassa olisi vikana ja se on suunnitteluohjeen mukainen. Lisäksi Jupiter ja Kuu ovat monesti olleet niin korkealla, että reunatuennan vaikutuksen olisi luullut jo hävinneen. Silloin toiseksi vaihtoehdoksi mielessäni hyppää jonkun jo aiemmin tarjoaman apupeilin tai sen kiinnityksen. Se olisi oiva astigmatismin lähde kohteen korkeudesta riippumatta, epämuotoakin voisi tuottaa. Ylikorjaus kenties harvinaisempaa? Ja peilintekijä alunperin unohti tehdä apupeilin ja teki sen sitten kiireesti, olisiko siinäkin jotain voinut käydä. Tämä on helppo tutkia ykköskohdan jatkeena: jos astigmatismi ei häviä korkeammalla eikä pyöri pääpeilin mukana, vaihdetaan putkeen 400:n apupeili ja katsotaan mitä tapahtuu.

Tällä jatketaan jahka kelit sallii ja kunnes asia on ratkaistu. Bonuksena samalla tulee testattua tuo 400:nenkin. Ties vaikka sielläkin olisi parantamisen varaa 

Peilin mittausraportit
Sivu 1
Sivu 2
Sivu 3
Sivu 4

No niin, nyt on testailtu kierros lisää. Nyt putkessa 2x Powermate, ir pass suodin ja ASI183MM. Putki oli jäähtynyt muutaman tunnin ja puhaltimet olivat koko testin ajan päällä. Tein tähtitestin hyvin matalalla olevaan tähteen, sitten Altairiin ja lopuksi korkealla olevaan Denebiin. Lisäksi hain kuvioon kättä heiluttamalla alas-suunnan, sekä fokuserin suunnan. Turbulenssi oli taas kamalaa, mutta pinoamalla videota sain jotain kuvajaisia aikaan. Ja kun samat ilmiöt olivat näkyvissä kaikissa korkeuksissa, kuin vaaka-asennossa keinotähteenkin okulaarin kanssa testattaessa; Sisäkehän kirkas rengas sisäfokuksessa ja vastaava kirkas ulkorengas ulkofokuksessa, astigmatismi ja kuvion epämuotoisuus, pyöräytin lopuksi pääpeiliä 32 astetta pitimessään, kollimoin uudestaan ja ajoin uuden tähtitestin Altairiin.

Voihan rähmä. Kyllä tuolla selkeästi vikaa on, eiköhän se "detaljifiltteri" nyt tuossa ole näkyvissä. Ja se ei muutu peilin kannatuksen vaihtuessa pelkältä reunatuelta korkeuden kasvaessa enenevässä määrin ja lopulta kokonaan taustatuennan varaan, joten pääpeilin tuenta se ei kai oikein voi olla. Ja ihan kuin tuo kuvio seuraisi pääpeilin kiertymää.

Jos peili ei vastaa mittaustodistusta, vastuu on valmistajan, näin ainakin maalaisjärki sanoo. Tai onko vastuu sitten mittaajan, onko mittaaja eri firma?