Sangen näppärä väline:
http://www.diginews.fi/demo/avaruus2/
*edit:kiitos Timpe, korjasin ilmeisen hymiöerheeni ;)
Yes, hienosti toteutettu T&A web-painos! Varsin luonteva käyttää pelkästään hiirellä sohien eli käyttöliittymä on hyvin mietitty. 1280x1024 pikselillä joutuu katsomaan yhden A4 sivun vielä kahdessa osassa, mutta suuremmilla näyttötarkkuuksilla käyttö paranee tästä. Laajakaistan 10/2 Mbps nopeus riittää hyvin tällaisen julkaisun jouhevaan käyttöön, mutten tiedä alkaako tuo pykimään pahemmin esim. parimegaisella.
(Ai niin, miksi otsikossa oli suru-hymiö?)
Itse tykkään Digipaper.fi:n käyttöliittymästä enemmän (esim. HS.fi, tiede.fi jne). Siinä sivua liikutetaan hiiren napilla raahaamalla eikä sivu liiku minnekään jos hiirtä heiluttaa painamatta nappia.
Sama täällä tuon hiiren liikuttelun suhteen. Yleensä hiiren osoitinta tulee liikuteltua huomaamattaan kun lukee netissä tekstejä ja nyt sitten koko lehti liikkuu jatkuvasti. Logiikkakin on väärinpäin, eli kun siirrän hiirtä (lehteä) oikealle se meneekin vasemmalle. Todella ärsyttävää. Muuten tuollainen digilehti on kyllä ihan hyvä idea.
JM
Minun mielestäni tuossa logiikassa ei ole mitään outoa, sehän toimii ihan kuten oikeastikin paperilehteä lukiessa - vasemmalta oikealle eli kun katse siirtyy oikealle lehteä lukiessa niin lehti tavallaan "siirtyy" samalla vasemmalle. Tokikin käyttöliittymä saisi olla toteutettu siten, että lehti siirtyisi vasta kun painaa hiiren nappia tms. eikä se siirtyisi automaattisesti kun hiirtä vähän tönäisee.
Ihan kiva kokeilu mutta mikä on tällaisen verkkolehden tarkoitus? Onko tarkoitus antaa lehti niille jotka eivät sitä tilaa tai liity Ursan jäseniksi? Onko se kenties arkisto, jossa voi selata vanhoja numeroita?
Minä haluan oman T&A:ni paperille painettuna ja säilytän vanhat vuosikerrat. Ko. numeron paperipainoksen selaaminen on paljon mukavampaa kuin verkkoversion. Voin jopa hyppiä sivulta toiselle mielivaltaisessa järjestyksessä. Usein luen lehdet lopusta alkuun. Joskus poimin sisälmysluettelosta parhaat palat ja luen ensin ne. Toivottavasti tämä ei ole alku sille että T&A siirtyy verkkoon.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 03.03.2010, 17:14:05
Ihan kiva kokeilu mutta mikä on tällaisen verkkolehden tarkoitus?
Itse olen ollut siinä käsityksessä että markkinointikeino tms. koska näytillä on vanha numero. Voi katsella onko sellainen lehti jonka voisi tilata.
Toivoisin että tilaajille tulisi vanhat lehdet muutaman vuoden ajalta katsottavaksi verkossa tällaisena verkkolehtenä. Ostin Huuto.netistä T&A:n 2002 vuosikerran yhden ainoan jutun takia..
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 03.03.2010, 17:14:05
Ihan kiva kokeilu mutta mikä on tällaisen verkkolehden tarkoitus?
Lainaus käyttäjältä: Kastle - 03.03.2010, 20:39:09
Itse olen ollut siinä käsityksessä että markkinointikeino tms. koska näytillä on vanha numero. Voi katsella onko sellainen lehti jonka voisi tilata.
Kastlen tulkinta on ihan oikea. Vanha, mutta kuitenkin hiljattainen vanha numero on näytillä, jotta ne jotka eivät lehteä tunne, voisivat siihen helposti tutustua esim. kotonaan.
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 03.03.2010, 17:14:05
Toivottavasti tämä ei ole alku sille että T&A siirtyy verkkoon.
Ei ole tarkoitus lakkauttaa painettua Tähdet ja avaruutta - ei ainakaan nykyisessä maailmassa.
Lainaus käyttäjältä: Kastle - 03.03.2010, 20:39:09Toivoisin että tilaajille tulisi vanhat lehdet muutaman vuoden ajalta katsottavaksi verkossa tällaisena verkkolehtenä. Ostin Huuto.netistä T&A:n 2002 vuosikerran yhden ainoan jutun takia..
Näin taas on tarkoitus tehdä, eli Ursan jäsenille tai lehden tilaajille tulee näillä näkymin vanhojen lehtien digiarkisto internetiin.
Lainaus käyttäjältä: Riqis - 03.03.2010, 21:23:54
Näin taas on tarkoitus tehdä, eli Ursan jäsenille tai lehden tilaajille tulee näillä näkymin vanhojen lehtien digiarkisto internetiin.
Loistouutinen! Juuri esim. Hesarin ja Tiede-lehden kohdalla on loistava palvelu, että arkistoon pääsee käsiksi helposti ja nopeasti ja mistä tahansa.
Selasin digilehden minäkin.
Paperilehdessä on harmittanut upeiden koko aukeamakuvien jakautuminen kahdelle sivulle niin että taitekohta on ikään kuin syö suikaleen kuvaa. Samoin lehden alussa oleva suuri kuva kärsii taitoksista. Nyt nämä taitokset ja taitekohdatkin on pitänyt simuloida nettilehteen. Mielestäni nettilehti ei niitä kaipaa.
Kuvat pääsisivät täysiin oikeuksiinsa, jos ne olisivat nettijulkaisussa ilman turhia raitoja.
jk
Tällaisessa näköispainoksessa verkossa on sellainen(kin) etu, että kuvien värisyvyys on näytöllä huomattavasti laajempi, kuin missään painetussa kuvassa.
Ihan hienoa, että tällainen arkisto tulee.
ML
Vastaanottaisin mieluusti vuosikerrat DVD:llä kuten Tekniikan Maailma tekee.
Lainaus käyttäjältä: Riqis - 03.03.2010, 21:23:54
Ei ole tarkoitus lakkauttaa painettua Tähdet ja avaruutta - ei ainakaan nykyisessä maailmassa.
Hyvä näin, huoleni oli aiheeton
Lainaa
Näin taas on tarkoitus tehdä, eli Ursan jäsenille tai lehden tilaajille tulee näillä näkymin vanhojen lehtien digiarkisto internetiin.
Tämä on selkeästi positiivinen asia. Siihen kun vielä saisi yhdistettyä jonkinlaisen hakukoneen. Oma manuaaliarkisto on haun jälkeen iso kasa auki olevia lehtiä odottamassa että joku viitsisi koota ne takaisin lehtikansioihin.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 04.03.2010, 08:36:24
Siihen kun vielä saisi yhdistettyä jonkinlaisen hakukoneen.
sepä.
...ja ihan sillä riskillä että mopo karkaa käsistä: itse tykkäisin tuollaisen virtuaalipainoksen kommentointimahdollisuudesta. sen voisi toteuttaa häiritsemättömästikin, ja olisi kiva lisä voida lukea muiden raapustuksia ja linkkauksia sivunlaidasta.
Lainaus käyttäjältä: 3p0 - 04.03.2010, 09:17:19
sepä.
...ja ihan sillä riskillä että mopo karkaa käsistä: itse tykkäisin tuollaisen virtuaalipainoksen kommentointimahdollisuudesta. sen voisi toteuttaa häiritsemättömästikin, ja olisi kiva lisä voida lukea muiden raapustuksia ja linkkauksia sivunlaidasta.
Tuo voisi olla ihan mainio ajatus, ellei sitten perusteta jälleen uutta osiota foorumille jossa asiasta keskustellaan jälleen keskitetysti..
Lähinnä käväisi (tosi pikaisesti vaan käväisi) mielessä että erinäisten artikkelien tietojen jälkipäivitys/täydentäminen, tai mahdollisten virheiden korjaaminen, voisi olla mahdollista lisätyssä keskustelu-/kommentointiominaisuudessa.
Mutta tuo on niin kaukaa haettu, koska tähän asti on asiat olleet, omien vähäisten tietojen perusteella, niin oikeita ja asialinjalla kuin suinkin voi.
:azn:
Kari
Uusinta lehteä on paras kommentoida täällä heti tuoreeltaan kuin kuukausien kuluttua jossain arkistossa.
Sensijaan artikkeleissa luetellut linkit olisi hyvä saada lehden verkkosivuille heti ilmestymisaikaan.
Lainaus käyttäjältä: Jorma Koski - 04.03.2010, 10:29:15
Uusinta lehteä on paras kommentoida täällä heti tuoreeltaan kuin kuukausien kuluttua jossain arkistossa.
Sensijaan artikkeleissa luetellut linkit olisi hyvä saada lehden verkkosivuille heti ilmestymisaikaan.
Jos kerran artikkeleita netissä jaetaan, ei ole ollenkaan huono juttu että mukana voisi olla lukijoiden tai toimituksen huomioita; "Artikkelin tekohetkellä mukaan tullut lipsahdus..." tai vastaavasti esimerkiksi tietolähteen antama virheellinen tieto todettu olevan sitä luokkaa että oikaisu on tarpeen. Harva lukija tietää uuden tapahtuman hetkellä että asia ei olekaan kuten kirjoitus kertoo, aika moni asia niellään sellaisenaan. Eikö?
Kari
Lainaus käyttäjältä: Jorma Koski - 04.03.2010, 10:29:15
Sensijaan artikkeleissa luetellut linkit olisi hyvä saada lehden verkkosivuille heti ilmestymisaikaan.
Tämä on hieno idea! Lehdessä on usein juttujen lomassa webbiosoitteita, ne olisi hyvä jukjaista klikattavina linkkeinä saman tien, lehden ilmestyttyä!
Harva viitsii naputella, monesti pitkiäkin, osoiterivejä manuaalisesti.
Kiitos lehden verkkoversiosta, hieno teko!
J-P
hmm...
...edelleenkin, JOS olisi olemassa kommentoitava tietokanta jonka rungon muodostaisi tuo lehden näköispainos, siinä olevat linkit voisivat hyvinkin olla aktiivisia. lisäksi linkkejä voisi päivittää sivujen mennessä vanhaksi/vaihtaa parempiin ajan kanssa. vähän sellaista wiki-henkeä ajan takaa tällä kommentoitavuudella.
tietenkin homma karkaisi varmasti osittain rönsyilemään, esim. kun astronörtit alkaisivat täsmentelemään niitä vastauksia lukijoiden kysymyksiin ja lisäilisivät satapäin videolinkkejä hittiartikkeleihin yms.
mutta kokemuksesta väittäisin että siinä kommentoitavuudessa piilee se internetin mehuisin luuydin.
haku ja kommentointi :wink:
Mitä sanoo tekijänoikeudet (lehden kannalta) jos tietyn digilehden artikkelista haluaa tallentaa kopion omaan käyttöön omalle koneelle ?
Kysyn koska asia ei minulle ole 100% varma. Perinteisesti kirjastoissa olevissa arkistoiduissa lehtikappaleissa, niistä on ollut mahdollista ottaa paikallisella kopiokoneella paperikopio (yleensä kone hieman veloittaa siitä). Flash tekniikalla olevasta sivusta ei "normaalisti" saane kopiota itselleen (poisluettuna ruutukaappaus) - verrattuna siihen että jos jokin dokumentti, lehti tms. on pdf dokumenttina verkossa...
Itse ainakin näkisin tämän ratkaisun mielenkiintoisena - jos arkistosta voisi selata tiettyä aikaa nykyhetkeä vanhempia lehtiä. Sitten voisi toisaalta esittää kysymyksen, jos lehtiarkiston halutaan pitää vain tietyn käyttäjäryhmän saatavlilla (esim URSA jäsenet) se vaatisi jonkin mekanismin millä todetaan jäsenyys. Tämä taas vaatii lisäresursseja toteutukseen... Vai oliko tarkoitus arkiston olla kaikille avoin ?
Itse en kaipaa kommentointi mahdollisuutta digilehteen (siis suoraan sen yhteydessä, kommentointi tääällä ketjussa sopii minulle). Mutta artikkeliluettelo saisi mielestäni olla täydellisempi. Tällä hetkellä se tietääkseni on yhdessä ketjussa tällä foorumilla, siellä on vain testatut laitteet mukana. Ehkä palvelisi hakua paremmin muitten artikkelien osalta täydennettynä... Olisi kait helpompi toteuttaa - jos tähän ratkaisuun yleensä päädytään.
Omaan käyttöön saat tallentaa ihan mitä vain mitä koneesi ruudulle saat näkymään, siihen ei liity tekijänoikeudet mitenkään. Eri asia on miten tuollaisen flässihärvelin tallentaminen onnistuu.
Kyllä flässihärveleistäkin voi ainakin kuvakaappauksia ottaa. PrtScr vaan ja sitten paste johonkin kuvankäsittelyohjelmaan.
Eräs hieman surettava seikka nousee mieleen. Kun on vuosikymmenet tottunut lukemaan lokoisasti paperia, saattaa tällekin lehdelle käydä kuten eräälle toiselle (aikoinaan käsitteli vain tietokoneita), että ensimmäisen läpilukemisen jälkeen tulee lehti heitettyä vintille ja jälkeenpäin kiinnostavaa tietoa hakee vain sähköisesti. Arvoisa paperiversio kokee inflaation ja sen kesäinen mökkiselailu jäänee.
Vaan eteenpäin pitää mennä, ja digilehti kuulostaa vallan hyvältä. En esittelyyn vielä ole tutustunut, mutta toivottavasti siitä ei tule kovin raskasta toiminnaltaan. Kaikilla ei ole 24 megaista yhteyttä ja neliytimistä prosessoria.
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 04.03.2010, 08:36:24
Hyvä näin, huoleni oli aiheeton
Tämä on selkeästi positiivinen asia. Siihen kun vielä saisi yhdistettyä jonkinlaisen hakukoneen. Oma manuaaliarkisto on haun jälkeen iso kasa auki olevia lehtiä odottamassa että joku viitsisi koota ne takaisin lehtikansioihin.
Kaizu
Hyvin pienellä etsinnällä ainakin tämän Ubuntun Firefoxista löytyi Muokkaa valikosta Etsi-toiminto, myös Ctrl+F. On varmaan Windowsienkin Firefoxeissa, lienee vain eri paikassa. Tiedä vaikka löytyisi mistä selaimesta vaan.
ML
Mun Windows XP:n Google Chromessa Ctrl+F:stä pomppaava ikkuna on aika voimaton jos etsittävä teksti sijaitsee flash-objektissa tai jollain muulla sivulla kuin sillä, joka on juuri silloin selaimessa auki. Ehkä siinä Ubuntun Firefoxissa on vähän fiksumpi.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 04.03.2010, 22:13:39
Mun Windows XP:n Google Chromessa Ctrl+F:stä pomppaava ikkuna on aika voimaton jos etsittävä teksti sijaitsee flash-objektissa tai jollain muulla sivulla kuin sillä, joka on juuri silloin selaimessa auki. Ehkä siinä Ubuntun Firefoxissa on vähän fiksumpi.
Ähäs - nyt vasta kokeilin oikeesti itsekin - Firefoxiin tuli valitus tai sinne päin, että pitäis olla Flashin kymppiversio, tai jotain - vaikka Linuxissa on keskitetty ohjelmien päivitys pakettien hallinnalla - vähän aikaa sitten myös tuo Flash päivittyi.
Mutta otinkin PDF-version kokeiltavaksi, sitten valitsin painetusta lehdestä ihan lonkalta CHDK lyhennelmän, kun se ohjelma sattui olemaan tässä esittelynumerossa. Ihan hyvin toimi tuo Etsi toiminto asiakirjaselaimella! Ja Ctrl+F tai Muokkaa > Etsi, samoin kuin Firefoxissa.
Sanonpa vielä senkin, että Ubuntun Evince asiakirjaselain on kevyt ohjelma, verrattuna Adoben lihavaan Readeriin. T+a tuli myös laajakaistalla PDF.nä äkkiä. Olen hyvin tyytyväinen tulokseen.
ML
Hetkinen, saako tuon PDF:näkin jostain? Jos saa niin nettiversion loistavuus nousi juuri toiseen potenssiin.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 04.03.2010, 23:24:25
Hetkinen, saako tuon PDF:näkin jostain? Jos saa niin nettiversion loistavuus nousi juuri toiseen potenssiin.
Itselläni Firefoxin NoScript lisäosa ei salli flashia, ellen itse laita sallituksi sivukohtaisesti. Niinpä tällä demosivulla tulee vaan harmaapohjainen sivu, jossa kehotetaan hankkimaan muka Flash Playerin uusin versio, mutta annetaan vaihtoehdoksi lehden PDF-versio.
Enpä taida sallia Flashia tälle demolle enkä sen seuraajille. Mitähän tuo Flash-versio sitten antaa, mitä PDF:llä ei saa? Karkkia silmille? Ja vielä Adoben paskaohjelmalla.
Kun havaitsin jo kolmantena päivänä peräkkäin ottavani tämän demon tutkittavaksi netistä, tällä kertaa tallensin sen kovalevylle. Niin - mikseipä itsekin voisi aikaa myöten koota oman arkistonsa sähköisistä T+A-lehdistä. Omalta kovalevyltä se kuitenkin lataantuu nopeammin, enkä ole koskaan nähnyt 100% aina toimivaa nettiyhteyttä.
Jos tuollainen oma arkisto oikeasti joskus toteutuu, niille varmaan kannattaa luoda oma kansionsa ja antaa tiedostoille paremmin kuvaava nimi.
ML
Lainaus käyttäjältä: avanti - 07.03.2010, 23:01:42
Itselläni Firefoxin NoScript lisäosa ei salli flashia, ellen itse laita sallituksi sivukohtaisesti. Niinpä tällä demosivulla tulee vaan harmaapohjainen sivu, jossa kehotetaan hankkimaan muka Flash Playerin uusin versio, mutta annetaan vaihtoehdoksi lehden PDF-versio.
Itselläni on Flashblock lisäosa Firefoxiin asennettuna, jolloin flashillä tehdyt osat sivulla eivät käynnisty automaattisesti vaan niiden tilalla näkyy "Play" nappula jota klikkaamalla sitten flash käynnistyy halutessa vaikka selaimeen flash plugin onkin valmiiksi asennettuna. Tämä on kätevämpää kuin, että erikseen määrittelisi jokaiselle sivustolle erikseen luvan pyörittää flash tekeleitä. Mieluimmin kuitenkin selailisin tuollaista digilehteä pdf-muodossa, mutta tällaista vaihtoehtoa ei Flashblock tarjoa, eikä missään muuallakaan sivulla ole linkkiä tuollaiseen pdf-dokumenttiin.
JM
Kokeilin avata tuon Nokia E71 härvelillä. Ei pelittänyt. Olisi ollut kivaa matkalukemista.
jk
Hienoa että tulee digilehtiäkin verkkoon Ursan jäsenille! Toivottavasti tulee vanhojakin lehtiä jollain aikavälillä :grin:
Lainaus käyttäjältä: avanti - 07.03.2010, 23:01:42
Itselläni Firefoxin NoScript lisäosa ei salli flashia, ellen itse laita sallituksi sivukohtaisesti. Niinpä tällä demosivulla tulee vaan harmaapohjainen sivu, jossa kehotetaan hankkimaan muka Flash Playerin uusin versio, mutta annetaan vaihtoehdoksi lehden PDF-versio.
Syön sanojani, kun tutkin asioita edelleen. Ensimmäinen tulkintani on sittenkin oikein. Diginews.fi onkin sallittuna NoScriptissäni, joten Flashin pitäisi toimia, mutta sen jälkeen kun se vähän aikaa sitten päivittyi Ubuntuuni, joillakin sivuilla Flash ei toimi. (Voi alkaa ajan kanssa toimimaankin.)
Kyllä mielestäni PDF:n
pitää olla vaihtoehtona esillä
kaikille, siitä riippumatta toimiiko Flash vai ei! Ensinnäkään Flashin toimintaan ei voi luottaa, ja toiseksi kaikki eivät halua mitään Flashia.
ML
PDF vaihtoehto saattaisi olla se millä lehden saa lukukelpoiseksi myös älykännyköissä.
jk
Koskien nimenomaan tuota ilmaista esittelynumeroa: olen ihan samaa mieltä Avantin kanssa siitä, että pdf-vaihtoehto pitäisi ilman muuta olla peruskäyttöliittymässä eikä vain varalla sellaisiin poikkeustilanteisiin, joissa esimerkiksi uusin flash ei ole asennettuna tai ei muutoin toimi. Tuo nimenomainen esittelylehti on toisaalta kokeiluversio ja kehityksen alla sillä firmalla, joka sen tarjosi. Emme ole vielä sitoutuneet siihen pidemmän päälle.
Kun toteutamme tavalla tai toisella vanhojen lehtien arkiston, sinne ei ole tarkoitus tulla pdf-vaihtoehtoa. Tämä tietysti siitä syystä, että pdf:ien rajaton kopioituvuus ja kiertoon lähtö ei olisi reilua Ursan jäsenten ja lehden tilaajien kannalta.
Oletteko harkinneet Hesarin ja Tiede-lehden käyttämää firmaa? Niinkuin jo mainitsin tuolla niin tykkään itse niiden käyttöliittymästä paljon enemmän kuin tuosta ja verkkolehdessä käyttöliittymä on kaikkein oleellisin asia. Kellään muulla mielipiteitä asian suhteen? (mulla ei sitten ole noihin muuta suhdetta kuin asiakkuus :tongue:)
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 15.03.2010, 13:36:41
Oletteko harkinneet Hesarin ja Tiede-lehden käyttämää firmaa? Niinkuin jo mainitsin tuolla niin tykkään itse niiden käyttöliittymästä paljon enemmän kuin tuosta ja verkkolehdessä käyttöliittymä on kaikkein oleellisin asia.
Mielenkiintoista, kiitos Lauri mielipiteestä. En oikein ikävä kyllä voi tätä asiaa juuri nyt kommentoida tätä enemmän.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 15.03.2010, 13:36:41(mulla ei sitten ole noihin muuta suhdetta kuin asiakkuus :tongue:)
Tämä uskotaan (tekisi mieli laittaa tähän vielä hymiö :grin:, mutta se saatettaisiin tulkita väärin :rolleyes:, joten jätän laittamatta)
Mielestäni sisältö on kaikkein oleellisin asia sitten sen saatavuus ja ulkoasu - käyttöliittymä tulee jossain kaukana.
Lainaus käyttäjältä: Jorma Koski - 16.03.2010, 11:29:36
Mielestäni sisältö on kaikkein oleellisin asia sitten sen saatavuus ja ulkoasu - käyttöliittymä tulee jossain kaukana.
Totta kai sisältö on pääasia, mutta sehän on T+A:ssa jo tosi hyvällä mallilla ihan niinkuin ulkoasukin. Tarkoitinkin, mitä pidän oleellisena nimenomaan erilaisia verkkolehtien toteutuksia vertaillessa.
Lainaus käyttäjältä: Jorma Koski - 16.03.2010, 11:29:36
Mielestäni sisältö on kaikkein oleellisin asia sitten sen saatavuus ja ulkoasu - käyttöliittymä tulee jossain kaukana.
Sisältö on oleellisin ja käyttöliittymä tulee siellä jossain kaukana kunhan se ei ole huono. Huonon käyttöliittymän vuoksi voi hyväkin sisältö jäädä näkemättä.
Kaizu
Onneksi sen hyvän sisällön voi katsella ainakin yhdellä kerrassaan hyvällä käyttöliittymällä. Kun nyt kuitenkin voisi pyrkiä "samalla vaivalla" vaikkapa tyydyttävään vaihtoehtoiseen tapaan, se kyllä antaisi lisäarvoa.
Nykyisessä sähköisessä vaihtoehdossa minua häiritsee pieneltä näytöltä katsottavan sivun kovin levoton liikkuminen hiiren liikkeiden mukaan. Isolla näytöllä ei kai haittaa tuo siirtely, jota ei juuri tarvinne tehdä.
Hiiren napin painallus ja palstalla ylös-alas siirtyminen kursorin mukana toimisi helpommin. Myös näyttöön kokonaisina mahtumattomien kuvien selailu olisi rauhallisempaa.
Siellä diginäytelehden käyttöliittymässä on nyt uudistuksia: painamalla jakoavainta ylhäällä käyttöön saa erilaisia uusia vaihtoehtoja.
Esimerkiksi voi vaihtaa selaustavan hiirellä "raahaamiseksi", jos sitä pitää parempana. Siellä voi nyt myös valita zoomaustasoja vetovalikosta (jne).
Raahaaminen on mukavampaa, varsinkin kun katsoo lehteä läppärin näytöltä.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Riqis - 13.04.2010, 14:33:40
Siellä diginäytelehden käyttöliittymässä on nyt uudistuksia: painamalla jakoavainta ylhäällä käyttöön saa erilaisia uusia vaihtoehtoja.
Esimerkiksi voi vaihtaa selaustavan hiirellä "raahaamiseksi", jos sitä pitää parempana. Siellä voi nyt myös valita zoomaustasoja vetovalikosta (jne).
Oikein hyvä parannus. Nyt jopa 8 tuuman mininäytöllä voi lueskella. Eihän se nautinto ole, mutta se on taas vastaanottopään asia.
Onko nuo zoomaustasot jotenkin lukittu, vai voiko lehden toimitus vaikuttaa niihin. Nimittäin 100-200% väliin sopisi 150...
Lainaus käyttäjältä: iosainio - 15.04.2010, 07:43:50
Oikein hyvä parannus. Nyt jopa 8 tuuman mininäytöllä voi lueskella. Eihän se nautinto ole, mutta se on taas vastaanottopään asia.
Kiva kuulla.
Lainaus käyttäjältä: iosainio - 15.04.2010, 07:43:50
Onko nuo zoomaustasot jotenkin lukittu, vai voiko lehden toimitus vaikuttaa niihin. Nimittäin 100-200% väliin sopisi 150...
Veikkaisin (ja tämä on toistaiseksi arvaus), että voimme vaikuttaa asiaan pyynnöllä siinä tapauksessa, että päättäisimme pitää juuri tämän sovelluksen.