Havaitsin eilen tätä harvinaista novaa, joka on luultavimmin parhaillaan superoutburstissa. Edellinen vastaava on tapahtunut tällä novalla vuonna 1991.
Käppyrä alla, vertailutähden käyrä on tuo ylempi ja V1251 on alempi (punaiset + -merkit). Yksittäisvalotukset 60 sekuntia.
Jos vertailutähden käppyrä on noin jämpti, niin onko novassa tosiaan noin nopeita muutoksia, eikä vain kohinaa mittauksissa?
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 23.10.2008, 12:28:18
Jos vertailutähden käppyrä on noin jämpti, niin onko novassa tosiaan noin nopeita muutoksia, eikä vain kohinaa mittauksissa?
Näissä superoutbursteissa tapahtuu suuriakin kirkkaudenvaihteluita hyvin lyhyessä ajassa, puhutaan vain muutamista sekunneista. Tämän vuoksi aikasarjassa olisi tavoiteltavaa pyrkiä mahdollisimman lyhyisiin valotusaikoihin, jotta "mitään" ei jää havaitsematta. Valotusajan pituus määräytyy luonnollisesti käytettävän kameran, kaukoputken, kohteen kirkkauden ja käytettävän suotimen kombinaatiosta. Lopputuloksessa tulisi pyrkiä tiettyyn minimi kohinasignaali-suhteeseen (SNR).
Kyllähän näissä havainnoissa aina jonkin verran on kohinaa, mutta liikutaan kuitenkin kohtuullisissa marginaaleissa. Tässä kyseisessä kohteessa tingin hiukan tuosta SNR:stä, jotta pääsin minuutin valotuksiin.
Aion vaihtaa putken perään ST-7XME CCD:n, jossa on paljon parempi QE STL11000:n verrattuna ja myös lineaarinen (NABG) kenno. Siis suomeksi ST-7XME kamera on herkempi ja tähtien kirkkausarvot tallentuvat muuttumattomina (paitsi, jos pikseli saturoituu eli vuotaa yli, mutta silloin sen huomaa ja ko. tähteä ei kannata käyttää vertailutähtenä fotometriassa :))
Tässä alkuillan käyrä ennen pilviä. Nyt kamerana ST-7XME V-suotimella varustettuna. Valotus 60 sek. Tuo gappi tuossa käyrässä johtuu siitä, että kupoli teki meridian flipin mutta jalusta ei. Tuli kuvattua kuupan seinää muutama ruutu. Oli meinaan ihan käsiohjaussessio (semi-automatiikka ;)) menossa.