Hello world!
En löytänyt laitteesta valmista ketjua, joten loin uuden. Ensimmäinen postaus, joten toivon ymmärrystä osaamattomuuteen.
Joulupukki toi keväällä otsikon mukaisen laitteen. Nyt kun olen sen käyttöä kevään ja alkavaa syksyä harjoitellut, niin voisin kysyä teiltä ajatuksia. Kevät meni sekä visuaalikäytössä että kännykällä okulaarin läpi sovittimen avulla kuvattaessa. Syksyksi hankin peilittömän kameran ja olen testaillut sitä liittämällä kameran suoraan kaukoputkeen T-adapterilla ja 2x barlowilla.
Kerrataan tekniikkaa, eli Skymax 127 on 1500mm polttovälin kaukoputki ja Virtuoso GTi on Alt-Azimuth GoTo tabletop -jalusta. Täydensin jalustaa hyvin nopeasti 40kg kantavalla hiilikuitukolmijalalla käytettävyyden parantamiseksi. Kokemukseni jalustasta on kuitenkin ristiriitaiset.
Kaukoputki on tarkoitettu suuren suurennoksen planeettojen katsomiseen ja seurantatoiminto seuraa planeettoja kyllä käytännöllisen hyvin, mutta jalustan kaukoputkikiinnityksessä on sekä pysty- että vaakasuuntaan ihan käsittämättömän paljon löysää liikettä. Tästä seuraa se, että etenkin suuremmilla suurennoksilla, kuten 10mm tai pienemmillä okulaareilla, planeettojen katselu on tuskaa. Syynä se, ettei silmien auta osua okulaareihin ollenkaan, siitä aiheutuvan tärinän takia. Myös kaukoputken manuaalinen tarkentaminen kohteeseen on erittäin työlästä ja hidasta samasta syystä.
Olen ymmärryksessä, että Skywatcher AZ-GTi on suosittu jalusta. Osaatteko kertoa, onko siinä vastaavalta ongelmalta vältytty? Tai onko tuo löysyys joku yksilövika jalustassa? Se sotkee myös jalustan kalibroinnin helpolla, kun pienestä kosketuksesta kaukoputki osoittaa melkein muutaman asteen väärään suuntaan.
Toinen ongelma on GoTo seurannan tarkkuus. Jos kalibroinnin jälkeen kohdistan ja keskitän DSO-kohteeseen, on todella sattumanvaraista, pitääkö laite keskitystä. Yleensä en pysty kuvaamaan muutamankaan sekunnin videoita ilman tähtien häntimistä. Samassa sessiossa jollain yksittäisellä yrityksellä saattaa sitten onnistua virheettömästi tallentumaan esim. 15 sekunnin otos. Onko tämä normaalia? Yritä siinä pinota kuvia. Osasyy ongelmille liittynee siihen löysyyteen. Arvaan, että löysyys estää myös kaukoputken kohdistumisen tai keskittämisen säilymisen.
Näihin kysymyksiin toivoisin teiltä palautetta ja mahdollisia ratkaisuja.
Hei Kvaari, ja tervetuloa foorumille.
Maksutov-putket ovat suosittuja aloittelijan putkia koska ovat näppärän kokoisia ja niissä on yleensä tarkka optiikka (itsekin hommasin vastaavan parikymmentä vuotta sitten kun aloitin uudelleen virinnyttä tähtiharrastusta).
Kuten olet todennut putket sopivat hyvin planeettojen katseluun, mutta syvän taivaan kohteissa on ongelmia. Syynä on tietysti polttoväli ja sinun tapauksessa jalusta.
Itsekin kokeilin vastaavalla putkella (ja EQ3-2 jalustalla) myös syvän taivaan kuvausta mutta valotusajat rajoittuivat 10-15 sekuntiin.
Täytyy todeta että Skymaxin 1500mm polttoväli ja käyttämäsi alt-atsimutaalinen jalusta on toivoton yhdistelmä syvän taivaan kuvaukseen.
Alt-atsimutaalinen jalusta jo sinällään ei sovi kuvaamiseen kuin lyhyillä valotusajoilla (tyypillisesti mainitaan 30s), koska pidemmillä ajoilla kuvakenttä kiertyy.
Ja 1500mm polttoväli vaatii jo hyvin tarkkaa seurantaa, joka vaatii hyvän jalustan ja autoguidausta.
Mainitsit Skywatcher AZ-GTi-jalustan mahdollisena parannuksena.
Itsellä on sellainen ja se on kyllä hyvä, mutta sopii vain lyhyemmille ja kevyemmille optiikoille.
Sanoisin että kuvaus on mahdollista max 200mm polttovälille (ilman autoguidausta) ja autoguidauksen kanssa putken kantokykyyn asti, esim 80mm/480mm linssiputkeen asti.
Ehdotan että omistat nykyisen kokoonpanon visuaalikäyttöön ja säästät rahaa erilliseen kuvauskokoonpanoon (varoituksen sana: tähtikuvaus on loputon rahareikä...).
Hei,
Oletko kokeillut esiintyykö ongelma ilman kolmijalkaa. Itselläni on käytössä samanlainen yhdistelmä, mutta vanhemmalla virtuoso-jalustalla (ei Gti). Minulla oli alussa samankaltainen ongelma. Tein jalustalle itse adapterin, jotta sain sen sopimaan eq5-jalustan kolmijalalle. Katselu tällä yhdistelmällä ei onnistunut tärinän ja heilunnan takia. Ilman kolmijalkaa ongelmaa ei esiintynyt. Ongelmaksi paljastui tekemäni adapterin jalustaan tuleva kiinnitysruuvi. Se oli hieman yli millin liian pitkä ja painoi az-akselia alapuolelta nostaen sitä hieman. Tästä aiheutui jalustaan huomattavaa klappia. Onneksi ongelma oli helppo korjata ruuvia lyhentämällä.
Lainaus käyttäjältä: Kvaari - 21.08.2024, 23:11:16Kaukoputki on tarkoitettu suuren suurennoksen planeettojen katsomiseen ja seurantatoiminto seuraa planeettoja kyllä käytännöllisen hyvin, mutta jalustan kaukoputkikiinnityksessä on sekä pysty- että vaakasuuntaan ihan käsittämättömän paljon löysää liikettä.
Tarkoitat ilmeisesti että jaluspään matoruuvissa on iso välys? Atsimutaalinen eli vaakaliike yleensä toteutetaan matoruuvilla, myös pystyliike. Välys tulee joko hammasvälyksestä tai matoruuvin välyksestä omaan "pesäänsä". Jos välystä ei pääse säätämään, vaikea sitten tehdä mitään. Tietysti itse kehähammaspyörä voi olla epäkeskeisesti paikallaan mikä tekee välyksen yhdessä suunnassa ja jämptin kosketuksen vastakkaisessa suunnassa mutta tuskin se on syynä.
Hei!
Kiitos kaikille vastanneille. Kirjoitin avausviestissäni tosiaan hieman epätarkasti löysästä. Löysyys, välys, klappi kohdistuu siis vaaka- ja pystyakseliin, joita voi löysätä ja kiristää hammaspyöriä kääntämällä. Vaikka hammaspyörät on kiristetty pitämään kaukoputki liikkeettömänä, jää löysä välys molempiin akseleihin. Liikkeen pituus on pystysuunnassa ehkä sentin putken päästä mitattuna, mutta vaikutus tuolla polttovälillä on valtava. Vastaava vaakasuuntaan. Pystysuunnassa kiristettävä hammaspyörä liikkuu välyksen mukana, vaakasuunnassa ei.
Mietin myös, eikö tuolla jalustalla pysty keskittämään kuvausta varten säännöllisesti edes 10 sekunniksi, kun seuranta pettää niin usealla yrityksellä samasta otossarjasta. Mitään minuutin valotusta en kuitenkaan yritä.
Jos on klappia välyksissä niin eipä sillä juuri kuvata.
Jotain voi yrittää tehdä avaamalla ja säätämällä (jos tietää mitä tekee).
Mutta ei tuota pakettia ole tehty valokuvauskäyttöön (poislukien ehkä kuu ja planeetata).
Googlasin Virtuoson
https://www.skywatcherusa.com/products/25th-anniversary-skymax-127virtuoso-gti-limited-edition?_pos=3&_sid=d01ec1e60&_ss=r
Se onkin ikäänkuin Dobson-jalusta, sitten en tiedä mikä mekaniikka kuoren alla on.
Normi ekvatoriaalinen on käsittääkseni isolla hammaskehällä ja matoruuvi liikuttaa. Matoruuvi on siksi valittu jotta mikään voima ei muuta säätöä, tarkoitan ettei hammaskehäakselilta kitkan vuoksi saa matopyörää liikkumaan mutta matopyöräakselilta taas saa hyvin pienellä voimalla hammaspyörän liikkumaan.
Jos kuoren saa helposti auki, voi kurkata mekaniikkaa.
Kiitos kommenteista!
En uskalla takuullista laitetta lähteä vielä purkamaan osiin. Lähinnä ehkä mietin, että jos tuotteessa olisi ollut selkeä vika, kannattaisiko siitä avata takuutapaus. Toisaalta pukki toi laitteen Isosta-Britanniasta asti, niin en ihan kevyellä mielin sitä sinne takaisin lähettäisi. Meinasi jo koko viime talvi ja kevätkin mennä ensimmäisen jälleenmyyjän toimitusvaikeuksien takia ohi, enkä haluaisi päätyä taas ehkä kuukausia kestävään laitteettomaan tilanteeseen.
Vaikka jalustalla ei syvän taivaan kohteita kuvaisi, jää ongelmaksi yhä myös visuaalikäytön vaikeudet. Näkymän pystysuuntainen laajaliikkeinen heilunta ja tärinä, jos vähän enemmän kuin silmäripsi osuu okulaariin. Tai kun vaikka sitä 10mm okulaaria yrittää tarkentaa kohteeseen. Katsot miten tarkka kohde on, väännät varovasti tärinää vältellen tarkennusnupista puoli milliä. Odotat muutaman sekunnin, että tarina lakkaa. Yrität sen jälkeen muistaa miltä planeetta näytti ennen tärinää, katsellen okulaarista varoen ettei se silmäripsi osuisi mihinkään ja arvailla kumpi oli parempi, ja jatkaa tarkennusta samaan tapaan, kunnes arvaat kuvan olevan tarkimmillaan. Ja kaiken keskellä yrität siinä nauttia harrastuksesta. Laite kun oli alun perin tarkoitettu alakouluikäisen lapsen käyttöön, hänellä nyt ei ainakaan kärsivällisyys itsenäiseen käyttöön riitä.
Olen miettinyt osaratkaisuksi moottoroitua focusta, jota säätäisi kaukosäätimellä tai muita vaihtoehtoisia keinoja, miten tuon kohdentamisen tai tarkentamisen voisi hoitaa. Näkyy olevan guide scopeja, autoguidausta, Asiairia ja Windows-sovelluksia etäkäyttöön. En vaan tiedä, voiko laitteitani näillä toivomassani tarkoituksessa käyttää tai mitä niiden käyttö vaatii, tai miten tähän suohon pääsisi fiksuimmin järki tallessa sisälle.
Esiintyikö tuo ongelma tuolla alkuperäisellä pöytäsysteemillä? Jos ei, niin entä jos teet vain riittävän tukevan "pöydän" joka ei tärise sille vaikka kakkosnelosesta sen kolmijalalle siirtämisen sijaan?
Hei!
Se kaukoputki liikkuu jalustan pysty- ja vaaka-akselissa. Eli samat akselit, mitä käytetään kaukoputken kohdentamisessa. Itse jalusta pysyy tukevasti paikallaan lattialla, pöydällä tai kolmijalalla. Toki voin tuota vielä pöydältä lisää testailla, jos kolmijalalla olisikin vaikutusta tärinään. Valitsin kuitenkin kantavuudeltaan reilusti ylimitoitetun kolmijalan (40 kg), että vakaus säilyisi. Mutta se välys on akseleilla, kun pystyn sitä putken kohdistusta muuttamaan vaikka sormella työntämällä tahallani tai tahtomatta, vaikka akselit olisi lukittu kiristämällä paikoilleen.
Se on voinut rahdeissa tärähtää niin voimakkaasti että on nyt epäkunnossa, tuskin lähtee tehtaalta tuollaisena.
Lainaus käyttäjältä: mistral - 23.08.2024, 09:53:32Se on voinut rahdeissa tärähtää niin voimakkaasti että on nyt epäkunnossa, tuskin lähtee tehtaalta tuollaisena.
Alkaisi vähän kuulostaa rikkinäiseltä.
Voi kyllä testata niin että laittaa vaikka 5 astetta vinoon vaakatasosta niin näkee jospaine on hammasta vasten koko ajan, silloin ei ole välystä atsimuutilla.
Samoin tekee altitudelle, siirtää painopistettä Vixenkiskolla vaikka takapainoiseksi esim 1cm, niin on kanssa hammasta vasten. Näissä kikoissa on vaan se huono puoli että ylä- ja alakuolokohdissa ei pysy hammasta vasten.
Tuolla takapainoisuudella voisi koittaa vielä pelata, auttaako visuaalikäytössä. Se välys vaikuttanee myös kaukoputken sähköisessä kohdentamisessa siinä, ettei reagointi suunnanvaihdokseen ole välitön. Täytyy etenkin hitailla nopeuksilla hetken painella nappia ja odottaa, että lähtee liikkumaan toiseen suuntaan. Olen tulkinnut tämänkin siten, että akselilta täytyy ensin kelautua löysät pois, että se asettuu hammasta vasten. GoTo-ohjaus taas tuskin ymmärtää, että kaukoputki ei suunnanvaihdoksessa heti liiku, joka sotkenee kalibrointia ja kohdentamista. Olisiko sitten mahdollista käyttää jotain guide scopea, joka liikuttaisi kaukoputkea tähtien todelliseen sijaintiin nähden kiikarissa?
Tuosta näkee millainen rakenne siellä on
https://www.cloudynights.com/topic/881673-using-the-sky-watcher-virtuoso-gti-go-to-mechanism-in-an-atm-dob/ (https://www.cloudynights.com/topic/881673-using-the-sky-watcher-virtuoso-gti-go-to-mechanism-in-an-atm-dob/)
Matoruuville näyttäisi olevan päittäisvälyksen säätö/lukitus lukkoruuvilla ja tuo hengetön kierrejousi vetää koko matoruuvipakettia ratasta vasten toimien myös ylikuormakytkimenä.
Olisko matoruuvipaketin sarana niin jäykkä että matoruuvi on jäänyt vähän irti hammaskosketuksesta? Tai sitten stop-ruuvi joka säätää koko pakettia, on jo tehtaalla jätetty säätämättä?
Kiitos jälleen informatiivisista vastauksista! Tutkailen laitetta lähipäivinä lisää, jos tulisin viisaammaksi.
Ehkä hankin vielä toisen hyvän moottoroidun jalustan rinnalle, johon voisi myöhemmin laajentaa harrastusta. Kun vaan olisi kotona tilaa. Virtuoso toimisi rinnalla vaikka kakkossettinä. ZWO AM3 vaikuttaa mm. kiinnostavalta.
Jos ottaa riskin ja avaa kannen niin saattaa olla helppo korjata. Outoa vaan on että molemmilla akseleilla on välys. Eikö rahdissa ollut putki irti jalustasta? Tarkoitan että silloin akseleihin ei kohdistu voimia täräyksessä.
Jos en ihan väärin muista, putki oli kiinni jalustassa pystysuunnassa. Siellä oli kyllä styroxit jalustan ja putken ympärillä ja välissä pehmentämässä iskuja. Täytyy edelleen tehdä lisätestejä välyksen ja tärinän syistä, kunhan ehdin. Jos vaikka se kolmijalka tai pöytä vaikuttaa tärinään. Leveänä jalustana Virtuoson painopiste on kuitenkin aika laajalla eikä lastulevy ole kaikista vakain materiaali pitämään jalustaa täysin liikkeettömänä. Jos sitä jalustaa pöydällä vähän koittaa rasittaa, niin se puu saattaa elää hieman liitoksissaan vaikka pohjalevyn ja vaaka-akselin levyn välillä jne. Eli jos tärinä ja välys onkin kaksi erillistä ongelmaa. Testailen joku ilta täällä annettujen vinkkienkin pohjalta ja katsoo millaisia ajatuksia siitä herää.
Testasin taas viime iltana laitteistoa. Tällä kertaa paljon paremmalla menestyksellä. En tiedä oliko vaikutusta, mutta vaihdoin jalustan kulmasäädettävän kiinnityskulhon tasaiseen päätasoon, jos se lisäisi vakautta jollain tapaa. Lisäksi kiinnitin kaukoputken jalustaan selvästi takapainoisena. Jälkimmäisellä tai molemmilla ratkaisulla oli selvä vaikutus tärinän vähenemiseen ja kuvan tarkentamisen helppouteen ja nopeuteen.
Kohdistin kaukoputken kaksoistähteen 2x barlowilla ja valitsin kamerasta 10x suurennoksen, jolla sain tähdistä renkaat näkyviin hienotarkennusta varten. Tarkentaessa focusta heilunta oli enää pientä pysyen sen pienen vahvasti zoomatun kuva-alueen sisällä, ja tarkennus onnistui ilman kohtuutonta vaivaa.
En tiedä kuinka paljon takapainoisuus auttoi myös siihen, että GoTo toimi yöstä aikaisempaa paljon paremmin. Lisäapua saatoin saada siitä, että löysin uudehkon kamerani valikosta ristikon, joka auttoi kalibroinnissa kohteiden keskittämisessä paljon tarkemmin. Asensin myös jalustan firmwaren uudestaan Opticalvisionin toimittamalla firmwarella, kun aikaisemman keväällä asentamani firmwarepäivityksen myötä GoTo sekosi välillä hukaten kalibroinnin kokonaan.
Kaiken lopputuloksena sain otettua aika hyvällä prosentilla jopa 30 sekunnin valotuksia klustereista ja Andromedan galaksista hyvin vähäisellä epätarkkuudella tai häntimisellä. Tämä avasi aivan ennenkokemattomat mahdollisuudet ja näkymät tähtitaivaalle, meinasi vetää jossain kohtaa miehen vähän tunteelliseksikin tämä parannus aikaisempaan. Tästä on mukava harrastusta jatkaa. Kiitos kaikesta avusta.