Läheinen supernovaräjähdys voisi ratkaista pimeän aineen arvoituksen
Onnekas tapahtuma voisi kertaheitolla ratkaista pimeän aineen pulman ja päättää useita vuosikymmeniä jatkuneen etsinnän. Samalla saattaisi löytyä ratkaisu pariin muuhunkin pitkäaikaiseen ongelmaan.
Suurin osa maailmankaikkeudesta muodostuu niin sanotusta pimeästä aineesta, jonka selittämiseksi on kehitetty useita kilpailevia teorioita. Yksi suosituimmista teorioista on, että pimeä aine muodostuu aksioni-nimisistä hiukkasista.
Kalifornian yliopiston tutkijoiden uuden tutkimuksen mukaan näiden äärimmäisten kevyiden hiukkasten olemassaolo voisi varmistua sekunneissa, jos havaitsisimme gammasäteitä läheisestä supernovaräjähdyksestä.
Jos aksioneja on olemassa, massiivisen tähden romahtaessa neutronitähdeksi niitä muodostuisi suuria määriä ensimmäisten 10 sekunnin aikana. Teorian mukaan nämä aksionit muuttuisivat suurienergisiksi gammasäteiksi tähden voimakkaassa magneettikentässä.
Ongelmana on, että riittävän läheisiä räjähdyksiä tapahtuu vain muutaman vuosikymmenen välein.
Edellinen oli vuonna 1987, mutta silloin tapahtumaa havainnut SolarMax-satelliitti ei ollut riittävän herkkä aksionien löytämiseksi.
"Jos näkisimme modernilla gammasädeteleskoopilla supernova 1987A:n kaltaisen räjähdyksen, pystyisimme havaitsemaan tai sulkemaan pois QCD-aksionin, tämän mielenkiintoisimman aksionin suurelta osin sen parametriavaruudesta", uskoo Benjamin Safdi Kalifornian yliopistosta.
"Ja kaikki tapahtuisi 10 sekunnissa."
Jos aksionit pystyttäisiin havaitsemaan, ne voisivat selittää myös sen, miksi maailmankaikkeuden alussa syntyi enemmän materiaa kuin antimateriaa.
Aiheesta lisää Kalifornian yliopisto (englanniksi)