Uuden tutkimuksen mukaan erityisen ongelmallisia ovat Starlinkin toisen sukupolven V2-mini-sarjan satelliitit, joita on laukaistu vuodesta 2023 alkaen.

"Olemme aloittaneet Lofar-radioteleskoopilla ohjelman, joka havaitsee tahattomia radiolähetyksiä eri satelliittiparvista", selittää Cees Bassa Alankomaiden radiotähtitieteen instituutti ASTRONista.

Heinäkuussa tehtyjen mittausten mukaan lähes kaikista Starlink-satelliiteista havaittiin muulle kuin varsinaisen toiminnan aallonpituusalueelle sijoittuvaa ylimääräistä radiosäteilyä. Toisen sukupolven Starlink-satelliitit lähettävät tulosten mukaan jopa 32 kertaa enemmän tahattomien häiriöaallonpituuksien säteilyä kuin ensimmäisen sukupolven satelliitit.

Datansiirrossa toisen sukupolven satelliittien arvioidaan pystyvän noin nelinkertaiseen kapasiteettiin aiempiin verrattuna.

"Verrattuna himmeimpiin Lofarilla havainnoimiimme astrofysiikan säteilylähteisiin Starlink-satelliitit ovat kymmenen miljoonaa kertaa kirkkaampia. Sitä voi verrata eroon himmeimpien paljain silmin näkyvien tähtien ja täysikuun kirkkauden välillä", Bassa jatkaa.

Uuden sukupolven Starlink-satelliitteja laukaistaan Maan kiertoradalle noin 40 kappaletta viikossa Falcon 9 -kantoraketilla. Mikäli SpaceX saa Starship-kantorakettinsa käyttöön, luvassa on vielä paljon enemmän ja entistä suurempia satelliitteja.

Starlink ei ole ainoa suuri toimija satelliittiparvien alalla, mutta tutkijat toivovat yhtiön näyttävän esimerkkiä lähetystehojen hillinnässä ylimääräisillä aallonpituuksilla.

Aiheesta lisää ASTRON (englanniksi)