Näytekappaleista löytyi paljon hiiltä, typpeä ja orgaanisia aineita. Magnesium- ja kaliumfosfaatit olivat yllätys tutkimusryhmälle, koska niitä ei ollut havaittu luotaimen tekemässä kaukokartoituksessa asteroidin kiertoradalta.

"Fosfaattien läsnäolo ja laatu sekä muut alkuaineet ja yhdisteet Bennulla viittaavat asteroidin vetiseen menneisyyteen", selittää luotaimen päätutkija Dante Lauretta.

"Bennu on potentiaalisesti voinut olla osa vettä sisältänyttä pienoismaailmaa, joskin tämä hypoteesi vaatii lisätutkimusta", hän jatkaa.

Tutkijoiden mukaan Bennu on lunastanut ennakko-odotukset olemalla suuri ja alkukantainen asteroidi. Se tarjoaa kurkistusikkunan aurinkokunnan alkuaikoihin yli 4,5 miljardin vuoden taakse. Asteroidin kivet eivät ole tuon jälkeen sulaneet tai jähmettyneet.

OSIRIS-REx laukaistiin matkaan syyskuussa 2016. Luotain saapui Bennun kiertoradalle joulukuussa 2018, nappasi näytteen lokakuussa 2020 ja lähti paluumatkalle toukokuussa 2021. Maapallolle sen tuoma näyte saapui syyskuussa 2023. 

Bennu on halksijaltaan noin puoli kilometriä. Asteroidi kiertää Aurinkoa radalla, joka kulkee 0,90–1,36-kertaisella Maa–Aurinko-etäisyydellä.

Bennu on luokiteltu yhdeksi maapallolle vaarallisimmista tunnetuista asteroideista, vaikkei törmäysmahdollisuutta olekaan ennen vuotta 2187.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)