Titanin napa-alueilla siintää metaanista ja etaanista koostuvia laajoja järviä, joita yleisesti pidetään kuun mielenkiintoisimpana alueena. 

Toisaalta syvällä Titanin pinnan alla voi arvioiden mukaan olla jopa satoja kilometrejä paksu sulan veden valtamerikerros.

“Yleisesti on ajateltu, että koska Titanilla on runsaasti orgaanisia aineita, siellä ei olisi puutetta elämän tarvitsemille ravintolähteille”, sanoo Antonin Affholder Arizonan yliopistosta.

“Huomautamme, että kaikki orgaaniset molekyylit eivät välttämättä kelpaa ravintolähteeksi, pinnanalainen valtameri on todella laaja ja vuorovaikutus sen ja pinnan välillä on hyvin rajallista."

Tutkimusryhmä ehdottaa, että mahdollinen Titanin elämä sen pinnanalaisessa valtameressä voisi saada ravintoa käymisreaktiosta, joka ei tarvitsisi vapaata happea. 

Hiilivetyjä päätyisi syvällä sijaitsevaan valtamereen kuitenkin niin vähän, että siellä olevien mahdollisten mikrobien yhteismassa voisi tutkimusryhmän arvion mukaan olla korkeintaan muutamia kiloja.

Jääkuiden pinnanalaisiin valtameriin ja niiden elämän mahdollisuuksiin liittyy paljon spekulaatiota ja puutteellisesti mittaustietoja. Titania ohuemman pintajääkerroksen omaaviin Enceladus- ja Europa-kuihin on ehdotettu lähetettäviksi pinnan läpi porautuvia luotaimia.

Titaniin on suunniteltu sen kaasukehässä lentävää luotainta. Dragonfly-niminen suuri kopteriluotain on määrä laukaista matkaan 2028, jolloin se saapuisi Titaniin vuonna 2034. 

Aiheesta lisää University of Arizona (englanniksi)