"Tutkimuksemme on ensimmäinen, joka osoittaa, että jäkälän sienikumppanin aineenvaihdunta pysyi aktiivisena Marsin pintaa muistuttavassa ympäristössä", kertoo Kaja Skubała Jagellon yliopistosta.

Puolalainen tutkimusryhmä keskittyi uudessa tutkimuksessaan kahteen Suomestakin löytyvään jäkälään: hietaokajäkälään ja sammalmaljajäkälään. Jäkälät on symbioottinen eliöryhmä, joka koostuu sienestä ja mikroskooppisista viherlevistä tai syanobakteereista.

Tutkijat asettivat valitsemansa jäkälät kammioon, jossa oli Marsin kaasukehää vastaavat kaasut, ilmanpaine sekä lämpötila. Lisäksi kammion jäkälät altistettiin runsaalle säteilylle. 

Skubalan mukaan sammalmaljajäkälä pystyi aineenvaihduntaprosessien lisäksi aktivoimaan puolustusmekanismejaan tehokkaasti.

Hiljattain julkaistiin myös toinen tutkimus, jossa selvitettiin elämän pärjäämistä maapallon ulkopuolella.

Kanadalaisessa tutkimuksessa arvioitiin bakteerien selviytymistä ikuisen varjon alueilla Kuussa. Tulosten mukaan maapallolta tulleet bakteerit voisivat elää näillä Kuun alueilla jopa vuosikymmenien ajan.

Jäkälien selviytymisestä tehty tutkimus (englanniksi)