Araljärvi on menettänyt noin 90 prosenttia vedestään verrattuna vuoden 1960 tilanteeseen. Syynä on järveen laskevien jokien veden käyttäminen viljelysten kastelemiseen. Ainoastaan Aralin pohjoinen osa on säilynyt elinvoimasena vuonna 2005 valmistuneen padon ansiosta.

Araljärven kehitystä vuodesta 2000 lähtien voi tarkastella myös Nasan kuvasarjasta. Siitä näkyy, miten pato on pitänyt järven pohjoisen altaan lähes ennallaan, kun taas eteläisen osan altaat, etenkin itäisempi osa on kuivunut edelleen. Järven läntisin osa on syvin, mutta sekin on pienentynyt edelleen lähes joka vuosi.

Euroopan avaruusjärjestö on kartoittanut 16 vuoden ajan kasvillisuutta koko maapallon alueelta kahden vuorokauden välein otetuilla kuvasarjoilla. Kuvat ovat maailman ympäristötutkijoiden käytössä.

Hankkeeseen on käytetty tähän mennessä Ranskan Spot-4 ja Spot-5 -satelliitteja. Toukokuun lopulla kuvausvastuu siirretään ESAn viime vuoden toukokuussa laukaistulle pienikokoiselle, mutta tehokkaalle Proba-V-satelliitille.

Aiheesta lisää ESA (englanniksi)