Mikrobitutkimus Etelämantereelta mutkistaa elämän etsintää Marsista
Etelämantereen kuivissa laaksoissa tehty kartoitus ei löytänyt merkkejä edes mikrobitason elämästä. Aluetta pidetään kotiplaneettamme parhaana vastineena Marsin napa-alueiden olosuhteille. Tuloksen valossa elämän merkkien etsintä Marsin pinnalta on todennäköisesti luultua vaikeampaa.
"Meidän on ollut vaikea uskoa, että näissä olosuhteissa kylmyys ja kuivuus ovat liian kovia edes mikrobitason elämän aktiiviselle läsnäololle", kuvailee Lyle Whyte McGillin yliopistosta.
Tutkijakaksikko kävi läpi yli tuhat maaperänäytettä ennen kuin oli varma tuloksistaan. Näytteitä kairattiin noin puolen metrin syvyydestä maanpinnan alta. Olosuhteiden uskotaan pysyneen suhteellisen vakaina alueella 150 000 vuoden ajan.
"Jos emme pysty löytämään mikrobitoimintaa maapallolta, missä mikro-organismeja esiintyy runsaasti, olisi niiden löytäminen Marsista äärimmäisen epätodennäköistä ja vaikeaa", Whyte arvioi.
Mikäli Marsissa on kehittynyt mikrobitason elämää, pidetään sen todennäköisimpinä esiintymispaikkoina maanalaisia vesikerrostumia, jotka ovat lähellä pintaa ja siten alttiita auringonvalon vaikutukselle. Marslaskeutujien tekniset mahdollisuudet näytteiden poraamiseksi ovat kuitenkin sangen rajoitetut, eikä oikeiden alueiden löytäminen ole helppoa.
Aiheesta lisää McGillin yliopisto (englanniksi)